SUOMEN SUURIRUHTINANMAAN ASETUS-KOKOELMA.
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
maalaiskuntain kunnallishallinnosta.
Annettu Helsingissä, 15 p:nä Kesäkuuta 1898.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettävaksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me, kumoten asetuksen 6 päivältä Helmikuuta 1865 kunnallishallituksesta maalla ja asetuksen 25 päivältä Tammikuuta 1886, joka sisältää lisäyksen sanotun asetuksen 20 §:ään, armossa vahvistaa seuraavan asetuksen maalaiskuntain kunnallishallinnosta:
I Luku.
Yleisiä säännoksiä.
1 §.
Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsekseen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen mukaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa olevain asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käyteltäviä.
2 §.
Jos useammilla seurakunnilla on yhteinen kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan kuin ne siitä sopivat. Jos ne tahtovat erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteisen kuunailishallinnon alaisiksi, olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esityksen johdosta ja asianomaisia kuulustettuansa, näkee olevan syytä siihen suostua.
Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö yhteisen kunnallishallinnon alaiseksi. Milloin kuitenkin yhteisyys yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan olen aikaansaatava, olkoon asianomaisilla valta niistä seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja uuden järjestämisestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka yhdessä tahi toisessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä hallinnosta, siitä säädetään muualla.
3 §.
Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin kirkko- yhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, joka kunnassa omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; joka siellä harjoittaa elinkeinoa tahi ammattia taikka jolla siellä on asunto ja kotipaikka.
4 §.
Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa kunta- kokouksessa tahi valitsemainsa kunnanvaltuusmiesten kautta.
Toimeenpano ja hallinto on kupnallislautakunnan ja muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskuntain tai henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä asetuksessa tahi muualla tarkemmin säädetään.
5 §.
Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälempänä sanotaan.
Niitä menoja varten, joita mainittujen varojen lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta maksuja suoritettavaksi tässä asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaan.
II Luku.
Kuntakokouksesta.
6 §.
Kuntakokouksessa keskusteltakoon ja päätettäköön seuraavista asioista, nimittäin:
1) kansakouiujen perustamisesta ja kansansivistyksen edistämisestä;
2) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi;
3) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
4) vaivaishoidosta;
5) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
6) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoituksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hallinnosta;
7) yleisten, warranttia antamaan oikeutettujen talletusmakasiinien perustamisesta;
8) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuksesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoittavista toimenpiteistä;
9) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäisemisestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
10) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin taksoittamisella tahi lainanottamisella, sekä kunnan kassojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä niistä annettavien tilien tarkastamisesta;
11) kunnanvaltuusmiesten ja yhteiseen kuntakokoukseen lähetettävien edusmiesten, niin kuntakokouksen kuin kunnallislautakunnankin esimiehen ja varaesimiehen sekä knnnallislautakunnan jäsenten ja varajäsenten vaalista;
12) sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa varten; sekä
13) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan yhteiseen toimialaan.
Kirkonkokouksessa käsiteltävistä asioista on erittäin säädetty.
7 §.
Kuntakokouksen tulee sitä paitsi neuvotella ja antaa lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi muut viranomaiset lähettävät kuntakokoukselle lausunnon saamista varten.
8 §.
Jos kuntakokous päättää hyväksyä sääntöjä siveellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei kuvernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos kuntakokous katsoo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään jotakin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyydettäköön kihlakunnanoikeutta sitä uhkasakkoa korottamaan.
9 §.
Oikeus olla osallisena kuntakokouksen keskusteluissa ja päätöksissä on jokaisella kunnan jäsenellä, miehellä tahi naisella, jolla on Suomen kansalaisen oikeudet ja joka saa itse hallita itseänsä ja omaisuuttansa; joka on velvollinen, sen mukaan kuin 78 §:ssä tarkemmin määrätään, maksamaan kunnalle veroa; jolla ei ole useamman kuin viimeksi kuluneen vuoden kunnallisverot maksamatta; joka ei ole toisen laillisesti pestattu palkollinen; ja jonka ei laillisen tuomion mukaan ole katsottava olevan hyvää mainetta vailla.
Sama oikeus on kotimaisella yhtiölläkin.
Osanottamisesta kuntakokouksen päätöksiin olkoon muuten voimassa mitä 10 ja 11 §:ssa lisäksi säädetään.
10 §.
Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi, jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valitsevat.
Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa kuntakokouksessa. Yhtiön puolesta valitkoon edusmiehen yhtiö itse tahi sen hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
Se, joka kunnassa on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi tahi ruvennut harjoittamaan sellaista elinkeinoa tahi päässyt nauttimaan sellaista tuloa, josta 78 ja 81 §:n mukaan toista henkilöä siinä kunnassa jo on taksoitettu, saakoon siellä käyttää siten taksoitetun henkilön äänivaltaa hänen sijastaan, jos kuntakokouksessa sen ilmoittaa ja myöskin näyttää joko suorittaneensa taksoitetun maksettavaksi määrätyn kunnallisveron tahi sitoutuneensa siitä vastaamaan, tahi jos viimeksi mainittu on 12 §:ssä sanotulla tavalla valtuuttanut hänet äänivaltaansa käyttämään.
Se, jolla kuntakokouksessa ei ole äänivaltaa, saakoon siinä asianomaisena valvoa oikeuttansa.
11 §.
Jos kuntakokouksessa käsiteltävä asia on koko kunnalle yhteinen, olkoot kaikki äänivaltaiset kuntakokouksen päätöstä tekemässä.
Jos sellainen asia koskee ainoastaan manttaaliin pantua maata, älkööt muut kuin ne, jotka ovat semmoisen maan puolesta äänivaltaisia, siitä neuvotelko ja päättäkö; ja on äänivalta maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä ääniluetteloon merkittäväksi. Mitä tässä sanotaan maasta, koskee soveltuvilta kohdin myöskin tiloja ja laitoksia, jotka on pantu manttaaliin olemaan osallisina erityisissä yleisissä rasituksissa.
Jos useammilla seurakunnilla on yhteinen kunnallishallinto ja asia koskee ainoastaan yhden seurakunnan oikeutta, tahi jos asia koskee ainoastaan piiriksi erotettua kunnan osaa, ottakoon se seurakunta tahi piiri yksinään asian kuntakokouksessa käsiteltäväksensä ja päätettäväksensä.
12 §.
Äänivaltainen saa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa toiselle kunnan jäsenelle tahi sukulaiselleen, joka on Suomen kansalainen, jos ne ovat oikeutetut oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen edessä ajamaan toisen asiaa. Sitä varten antakoon hän nimitetylle henkilölle asetetun valtakirjan, joka on kirjoitettu käytettäväksi jossakin erityisessä tilaisuudessa tahi annettu määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, jos antaja oleskelee omassa maassa, mutta muuten siksi ajaksi, jonka hän on poissa, ei kuitenkaan viittä vuotta pitemmäksi.
Valtakirjaa, jonka pitää olla joko antajan kirjoittama ja allekirjoittama sekä hänen sinetillaän varustettu taikka hänen allekirjoittamansa ja todistajain vahvistama, valtuutettu ei saa toiselle siirtää, jollei valtakirjassa ole siirtämisoikeutta myönnetty.
Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- tahi äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta, elleivät nämä keskenään ole sukulaisia.
13 §.
Kuntakokous valitsee äänivaltaisista, kunnassa asuvista miespuolisista kuntalaisista yhden esimieheksensä ja yhden varaesimieheksensä, kolmeksi vuodeksi kerrallansa.
Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruununnimismiestä eikä alhaisempaa kruununpalvelijaa; ei viittäkolmatta vuotta nuorempaa; ei sitä, joka on kiinni kunnalle tekemättömästä tilistä; ei sitä, joka on omaisuutensa velkojilleen luovuttanut eikä voi näyttää olevansa heidän velkomisestansa vapaa; ei sitä, joka on syytteenalaisena sellaisesta rikoksesta, josta voi seurata kansalaisluottamuksen menettäminen; eikä sitäkään, joka laillisen tuomion mukaan on kelpaamaton maan palvelukseen tahi toisen asiaa oikeudessa tahi muun julkisen viranomaisen edessä ajamaan.
Toimitetusta kuntakokouksen esimiehen ja varaesimiehen vaalista on heti annettava kuvernöörille tieto.
14 §.
Esimieheksi tahi varaesimieheksi valittu älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuotena ollut samanlaisessa toimessa taikka kunnanvaltuusmiesten, kunnallislauta- kunnan tai muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun hallituskunnan esimiehenä.
Jos valittu sellaisesta syystä kieltäytyy, toimitetaan uusi vaali. Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlaista kivulloisuutta taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirkaa tai -palvelusta tahi jotakin muuta syytä, tulee kuntakokouksen tutkia ilmoitettua estettä ja, jos sen hyväksyy, toimittaa uusi vaali. Jos ei kuntakokous estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea sen päätökseen muutosta kuvernööriltä.
15 §.
Jos esimies tahi varaesimies kuolee, muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
Jos sekä esimies että varaesimies eroaa siten kuin 1 momentissa on sanottu, tulee kunnallislautakunnan esimiehen heti kokoonkutsua kuntakokous, ja on uusi vaali toimitettava jälellä olevaksi ajaksi, kokouksen siksi kerraksi valitseman esimiehen johdolla.
Jos sekä esimiehellä että varaesimiehellä jäävin tahi muun syyn takia on tilapäinen este, johdetaan asiain käsittelyä kuntakokouksessa edellisessä momentissa säädetyllä tavalla.
16 §.
Jos tehdään valitus esimiehen tahi varaesimiehen vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäytymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin tointa siksi kuin valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen esimies tahi varaesimies, jos uusi vaali määrätään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
17 §.
Kuntakokous on pidettävä kunnanhuoneessa tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka kuntakokous on sitä varten määrännyt.
18 §.
Kuntakokouksen kokoonkutsuu esimies, ja tulee siinä kutsumuksessa olla tarkka ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi, ja on se pantava julki kunnanhuoneeseen tahi muuhun kuntakokouksen määräämään soveliaaseen paikkaan sekä kuulutettava kunnan kirkossa tahi kirkoissa vähintäänkin kahtena sunnuntaina.
Jos jäävi tahi muu syy estää esimiestä antamasta kutsumusta, niin antakoon sen varaesimies tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan esimies.
Kuntakokousta pidetään arkipäivänä, ei aikaisemmin kuin neljäntenätoista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kuulutus ensimmäisen kerran julkiluettiin, mutta jos asia on tavallista kiireellisempi ja se ei koske uutta verotusta tahi veron korotusta, saa sen ottaa kuntakokouksessa käsiteltäväksi aikaisintaan sinä päivänä, jona kuulutus on toisen kerran kirkossa julkiluettu.
19 §.
Kuntakokousta on pidettävä niin usein kuin asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa ja parahiten seuraavina aikoina: kerta Tammikuussa taksoitus- ja ääniluettelon tarkastamista varten; kerta Huhtikuussa, jolloin päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta; kerta Syyskuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toimiin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäsenet taksoituslautakuntaan ja, milloin tutkijalautakunta on asetettavaksi päätetty, myöskin siihen lautakuntaan; ja kerta Joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten tulevaksi vuodeksi.
20 §.
Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo kuntakokousta kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten, anokoon sitä esimieheltä, jonka tulee tutkia se anomus. Jos hän anomuksen hylkää, antakoon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen ja samalla myös semmoisen osotuksen valituksen tekemiseen, kuin 99 §:ssä sanotaan.
21 §.
Jos jotakin asiaa ei saada määräpäivänä loppuun käsitellyksi, määrätköön esimies ennen kuntakokouksen hajottamista toisen päivän sen käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin kuuluttaa.
22 §.
Esimiehen tulee kuntakokouksessa esitellä asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa ettei muita kuin kuulutuksessa ilmoitettuja asioita oteta esille. Jos siinä nostetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä otettako käsiteltäväksi ennenkuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen kuuluttamisen jälkeen.
Esimies pitäköön kuntakokouksessa myös huolta järjestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois sen, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajottakoon kokouksen.
23 §.
Sittenkuin keskustelu kuntakokouksessa on pidetty ja esimies julistanut sen päättyneeksi, tehköön hän senmuotoisen äänestysesityksen, että siihen voidaan vastata joko myöntävästi tahi kieltävästi, ja ilmoittakoon sitten mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, sekä vahvistakoon sen, jollei äänestystä pyydetä, vasaranlyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja esiinhuudolla.
Vaaleissa olkoon kuitenkin suljetuilla lipuilla äänestäminen luvallinen.
24 §.
Kuntakokouksissa toimitettavissa äänestyksissä ja vaaleissa on äänivaltaisella yksi ääni kultakin veroäyriltä, jolta hän 78 §:n mukaan maksaa kunnallisveroja.
Jos asia koskee ainoastaan maata, tiloja ja laitoksia, joista 11 §:n 2 momentissa puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kuitenkin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa manttaalia antaa yhden äänen ja kukin lisäkymmenennes tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisenlainen manttaalin ääniin-jakaminen havaitaan jollekin kunnalle sopivammaksi, päättäköön siitä kuntakokous vuodeksi kerrallaan tahi pitemmäksikin ajaksi.
Toimitettakoonpa äänestys veroäyri- tahi manttaalilaskun mukaan, niin älköön kukaan omasta tahi toisen puolesta äänestäkö enemmän kuin yhteensä viidennentoista-osan puolesta äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketusta äänimäärästä.
Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauksissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mukaan tätä ennen ovat olleet voimassa.
25 §.
Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, tulkoon kuntakokouksen päätökseksi. Jos äänet jakautuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mielipide voimaan, jota miesluvun mukaan useimmat ovat puoltaneet. Jos äänet sellaisenkin laskun mukaan havaitaan olevan tasan, tulkoon päätökseksi se mielipide, johon esimies yhtyy; mutta vaaleissa ratkaiskoon arpa, kun ääniluku on tasan.
Niissä asioissa, jotka mainitaan 31 ja 39 §:ssä, määrätään enemmistö niinkuin näissä pykälissä säädetään.
Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon esimies päätöksen ja ilmoittakoon samalla mitä tyytymättömän on muutosta hakiessaan vaarinotettava, niinkuin 99 §:ssä sanotaan, joka ilmoitus myös on pöytäkirjaan pantava.
26 §.
Pöytäkirjan kirjoittaa kuntakokouksessa esimies tai hänen johdollansa ja vastuullansa se henkilö, jonka hän on siihen valinnut.
Pöytäkirja on, jos käy päinsä, heti tarkastettava; muuten toimitetaan tarkastus esimiehen siinä samassa kokouksessa määrättävänä aikana, viimeistäänkin neljäntenätoista päivänä sen jälkeen, joko eri kuntakokouksessa taikka muussa tilaisuudessa siksi kertaa valittuin tarkastajain ja niiden muiden kuntalaisten läsnä ollessa, jotka haluavat siihen saapuville tulla.
Pöytäkirjan allekirjoittaa esimies ja lisäksi vähintäänkin kolme kuntakokouksessa läsnä olevaa kunnan jäsentä tai valitut tarkastajat. Jos joku muu kuin esimies on kirjoittanut pöytäkirjan, kirjoittakoon hänkin sen alle.
Sillä, joka on ollut kuntakokonksessa käsiteltyä asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tahi viimeistäänkin pöytäkirjaa tarkastettaessa panna vastalause tehtyä päätöstä vastaan, viimeksi mainitussa tapauksessa kirjallisesti.
...
Esimies pitäköön huolta siitä, että kuntakokouksen päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimitetaan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja henkilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpanetuinen on.
III Luku.
Kunnanvaltuusmiehistä.
31 §.
Jos kunta tahtoo erityisille valtuusmiehille antaa vallan kuntakokouksen oikeudella käytellä ja päättää kunta- kokouksen käsiteltäviä asioita, olkoon se luvallista niillä ehdoilla kuin tässä jälempänä säädetään, jos kahdessa perättäisessä sellaisessa kuntakokouksessa, joita 19 §:ssä erittäin tarkoitetaan, ääniluvun mukaan vähintäänkin kaksi kolmannesta läsnäolevista on siitä yhtä mieltä.
Sellainen päätös on viivyttelemättä annettava kuvernöörille tiedoksi.
...
33 §.
Kunnanvaltuusmiehet valitaan kuntakokouksessa väkiluvun mukaan siten, että kunta, jossa on 2,000 asukasta tahi vähemmän, valitsee vähintään 9, enintään 18 valtuusmiestä, ja kunta, jossa on enemmän kuin 2,000 vaan ei yli 4,000 asukasta vähintään 12 enintään 24 valtuusmiestä, 4,000 vaan ei yli 8,000 asukasta, vähintään 15 enintään 36, yli 8,000 asukasta, vähintään 18 enintään 42 valtuusmiestä.
Kunnanvaltuusmiehiksi älköön kunnallislautakunnan jäseniä valittako enemmän kuin kolmanneksi osaksi valtuusmiesten koko lukumäärästä.
Valtuusmiehet, jotka, mikäli mahdollista, valitaan eri osista kuntaa, valitsevat keskuudestansa vuosittain esimiehen ja varaesimiehen.
Kunnanvaltuusmiesten kokouksissa pitää kunnallislauta- kunnan esimiehen tahi sen, jonka lautakunta siihen keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus- miehille tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole valtuusmieheksi valittu. Lautakunnan esimiehen tai hänen sijaisensa poissaolo ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
34 §.
Vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuusmieheksi ja vaalin toimittamisesta sekä valtuusmiehentoimeen rupeamisen esteistä ja siihen valitun kieltäytymisoikeudesta, samoin kuin sen toimen hoitamisesta milloin valitus tehdään, on voimassa mitä 13, 14 ja 16 §:ssä kuntakokouksen esimiehestä ja varaesimiehestä on sanottu.
35 §.
Kunnanvaltuusmiehet valitaan kolmeksi vuodeksi. Kuitenkin eroaa heistä arvan mukaan yhden vuoden kuluttua siitä, kuin ensiksi valitut toimeensa ryhtyivät, kolmasosa ja vieläkin yhden vuoden kuluttua puolet jälellä olevista, ja on eroavain sijaan uudet valtuusmiehet valittava kolmeksi seuraavaksi vuodeksi.
Jos valtuusmies kuolee, muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen toimi-aikansa loppumista, on täytevaali toimitettava, ja palvelkoon siten valittu sen ajan, mikä eronneella olisi ollut jälellä.
36 §.
Kunnanvaltuusmiehet älkööt asiaa käsiteltäväksi ottako, älköötkä päätöstä tehkö, ellei vähintäänkin kaksi kolmannesta heidän koko lukumäärästänsä ole saapuvilla.
Jos esimies ja varaesimies ovat poissa, valitsevat valtuusmiehet siksi kerraksi esimiehen.
Jos esimies, varaesimies tahi jäsen ilman pätevää estettä jää tulematta määrättyyn kokoukseen, maksakoon kunnan kassaan sakkoa, esimies ja varaesimies kuusi sekä jäsen kolme markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitämättä, on sakko kaksinkertainen.
37 §.
Jos eri mieliä ilmestyy kunnanvaltuusmiesten kesken, on julkinen äänestys toimitettava, ja on siinä kullakin valtuusmiehellä yksi ääni. Jos ääniluku on jakautunut tasan eri mielipiteiden kesken, tulee se mielipide valtuusmiesten päätökseksi, johon esimies on yhtynyt. Mitä kunnanvaltuus- miehiin ja heidän päätöksiinsä tulee, olkoon muuten soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kuntakokouksesta on säädetty.
38 §.
Kunnanvaltuusmiesten päätös kuntaa koskevasta asiasta on valitusosotuksineen kunnan kirkossa tahi kirkoissa kuulutettava; ja on sellainen kuulutus annettava sillä kielellä, jolla yleinen jumalanpalvelus seurakunnassa toimitetaan, mutta sekä suomeksi että ruotsiksi sellaisessa seurakunnassa, jossa julkista jumalanpalvelusta säännöllisesti pidetään kummallakin kielellä.
Päätös, joka koskee jotakin poissa olevaa henkilöä yksityisesti, on hänelle kunnanvaltuusmiesten pöytäkirjan otteella tiedoksi toimitettava sekä osotus, mitenkä muutosta siihen päätökseen haetaan, sen ohessa annettava, sillä tavoin kuin 28 §:ssä on sanottu.
39 §.
Jos kunta, joka on antanut paättämisvaltansa kunnan- valtuusmiehille, tahtoo luopua siitä järjestelmästä, olkoon se luvallista, jos siitä tehdään päätös 31 §:ssä säädetyllä tavalla; ja on tästäkin päätöksestä annettava kuvernöörille tieto.