IV Luku.
Yhteisestä kuntakokouksesta.
40 §.
Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa kuntakokouksen käsiteltäväksi, ovat seuraavissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat yhteisessä kuntakokouksessa tässä jälempänä säädetyllä tavalla, nimittäin:
1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi niiden osille, taikka kun se lain tai jonkin asetuksen mukaan yhteisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa tahi sellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita 11 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain mukaan tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi yksityisen kunnan suostumusta;
2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhteisesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
3) kun kuvernööri on lykännyt asian yhteiseen kuntakokoukseen lausunnon antamista varten.
41 §.
Yhteinen kuntakokons pidetään siinä paikassa ja sinä aikana, josta kunnat ovat keskenään sopineet, tahi jonka kuvernööri, niiden ollessa eri mieltä, ilmoituksen saatuaan oli määrännyt.
42 §.
Kuntakokouksessa, joka pidetään vähintäänkin neljäätoista päivää ennen määrättyä yhteistä kuntakokousta, tulee kuntien itsekunkin äänivaltaisista jäsenistänsä valita edusmiehiä yhteiseen kokoukseen siten, että kunta, jossa on 2,000 asukasta tahi vähemmän, valitsee 2 edusmiestä, yli 2,000 vaan ei yli 3,000 asukkasta, 3, yli 3,000 vaan ei 5,000 asukasta, 4, yli 5,000 vaan ei yli 8,000 asukkaan, valitsee 5 edusmiestä, yli 8,000 vaan ei yli 12,000 asukasta, 6, yli 12,000 vaan ei yli 16,000 asukasta, 7, yli 16,000 vaan ei yli 20,000 asukasta, 8, ja yli 20,000 asukasta, 9 edusmiestä.
Kuitenkin, jos asia koskee ainoastaan maata, tiloja ja laitoksia, joista 11 §:n 2 momentissa puhutaan, valitaan kunnasta, kun niitä manttaaleja, joiden puolesta asiassa saa äänestää, yhteensä on 20 tai vähemmän, 2 edusmiestä, yli 20 vaan ei yli 30, 3 edusmiestä, yli 30 vaan ei yli 50, 4, yli 50 vaan ei yli 70, 5, yli 70 vaan eli yli 100, 6, yli 100 vaan ei yli 130, 7, yli 130 vaan ei yli 160, 8, ja yli 160, 9 edusmiestä.
Samalla kertaa on myös valittava varamiehiä, joita pitää olla vähintäänkin kolmasosa edusmiesten lukumäärästä.
Näin toimitetusta edusmiesten ja varamiesten vaalista ei saa valitusta erikseen tehdä.
43 §.
Edusmiesten ja varamiesten vaalista on eri kunnissa pidettyjen kuntakokousten pöytäkirjain otteilla hyvissä ajoin annettava tieto sen kunnan kuntakokouksen esimiehelle, jonka piirissä yhteinen kuntakokous pidetään; ja olkoot nämät pöytäkirjanotteet siten valituille valtakirjoina olemaan osallisina yhteisessä kuntakokouksessa.
44 §.
Jos edusmies tahi kutsumuksen saanut varamies ilman laillista estettä jää yhteiseen kuntakokoukseen tulematta, niin häntä sakotettakoon neljäkymmentä markkaa.
Sama olkoon laki, jos edusmies ei voi näyttää, että hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut varamiestä kokoukseen.
Mainitut sakot, joihin tuomitsee sen kunnan kuntakokous, jota laiminlyöjän olisi pitänyt edustaa, menevät sanotun kunnan yleiseen kassaan.
45 §.
Yhteinen kuntakokous on pätöksenvoipa, kun vähintäänkin kolme neljättäosaa siihen valituista edusmiehistä on tullut saapuville.
Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan kuntakokouksen esimies, jonka piirissä yhteinen kuntakokous pidetään; ja siinä on esimiehenä ja johtaa asiain käsittelyä se, jonka edusmiehet keskuudestaan valitsevat.
Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kullakin edusmiehellä yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla äänestäminen luvallista. Jos ääniluku jakautuu tasan eri mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide, johon esimies on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaiskoon, kun äänet ovat tasan.
46 §.
Pöytäkirjan kirjoittaa yhteisessä kuntakokouksessa esimies tai hänen johdollansa se, jonka hän siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edusmiehet. Pöytäkirja tarkastetaan heti ja sen allekirjoittavat esimies sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt, yksi edusmies kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen säilytettävä sen kunnan kuntakokouksen esimiehen luona, jonka piirissä yhteinen kuntakokous on pidetty.
47 §.
Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen kunta- kokouksen esimiehen toimesta sen kirkossa tahi kirkoissa viivyttelemättä kuulutettavaksi.
48 §.
Yhteisen kuntakokouksen päätös saatetaan täytäntöön niinkuin kokous tämän asetuksen perusteiden mukaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa tahi asetuksessa ole toisin säädetty.
49 §.
Palkan määrää ja maksaa edusmiehelle se kunta, jota hän edustaa.
Muut yhteisestä kuntakokouksesta olevat tahi siitä johtuvat kustannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.
50 §.
Jos kuvernööri vaatii yhteiseltä kuntakokoukselta lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös kokouksen pitämistä varten ajan ja paikan ja antakoon siitä kunnille tiedon niin aikaiseen, että edusmiehet ennätetään siihen valita tässä luvussa sanotulla tavalla.
51 §.
Muuten olkoon yhteiseen kuntakokoukseen nähden soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä on säädetty kuutakokouksesta ja muista siihen kuuluvista asianhaaroista.
V Luku.
Kunnallislautakunnasta.
52 §.
Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislautakunta, joka tässä asetuksessa olevain säännösten ja niiden määräysten mukaan, joita kuntakokous tahi muu viranomainen laillisesti voipi noudatettavaksi käskeä, pitää hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee täytäntöön kuntakokouksen päätökset ja määräykset.
Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon nähden jakaa kuntakokous kunnan piireihin, joista jokainen on jonkun sen lautakunnan jäsenen silmälläpidon alainen.
53 §.
Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka kuntakokous tahi sen esimies sitä varten lautakunnalle jättää tahi jotka lautakunta kuntakokouksen käsiteltäviksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kuntaa koskevista asioista.
54 §.
Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä, pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
55 §.
Kunnallislautakunnan asia on valvoa yleistä terveydentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin rokotusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, noudattaa mitä nllstä erittäin säädetään.
Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä, että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielenvikaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät, jotka ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kunnan kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa.
Samoin tulee lautakunnan valvoa että sokeille, kuuromykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heidän hoidostansa huolta pitämässä, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mahdollista, tarpeenmukaista opetusta.
56 §.
Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne koskevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita, on erittäin säädetty.
57 §.
Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa järjestystä kunnan alueella ja estää vallattomuutta ja yleisen lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä, jotka 64 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin kuntakokous saattaa määrätä.
Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpalvelijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on velvollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruununpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä vallattomuutta tahi epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
58 §.
Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todellisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuiksi.
Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avullisena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräysten ja kaavain mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle ovat antaneet tahi vasta antavat.
59 §.
Kunnallislautakunta pitää lähintä huolta kunnan yhteisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoidosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja rakennuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa, kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia, kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tarkoin niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoidetaan ja käytetään.
60 §.
Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tahi myönnettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä asetuksessa ole toisin säädetty.
Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhteisiin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa (debiteerauksessa) ja kannossa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän asetuksen VI luvussa.
Niistä sakoista, joihin kunnallisviranomainen on poissaolosta tuominnut, tulee kunnallislautakunnan tehdä erikohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
...
64 §.
Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kuntakokous katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen kassanhoitajan sekä katsontamiehiä ja muita sellaisia henkilöitä. Nämä apumiehet, jotka palkataan kuntakokouksen harkinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja niiden määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa olkoon kunnallislautakunnalla kuitenkin valta ottaa tarvittavia apumiehiä, mutta sen on velvollisuus ilmoittaa siitä lähinnä seuraavassa kuntakokouksessa.
65 §.
Kunnallislautakunnassa on esimies ja varaesimies sekä vähintäänkin kolme jäsentä, jotka kaikki kuntakokous kolmeksi vuodeksi valitsee äänivaltaisista kunnassa asuvista kuntalaisista. Samalla kertaa kuin jäsenetkin, valitaan varajäseniä puoleksi jäsenten luvusta tahi, jos jäsenten luku on epätasainen, se määrä, joka on lähinnä yli puolen.
Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmasosa, kahtena ensimmäisenä vuonna arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
66 §.
Älköön kuvernööri eikä tuomari eikä myöskään kunnallis- lautakunnan tahi muun, kunnan hallintoa varten asetetun hallituskunnan virka- tai palvelusmies, joka on velvollinen toimestansa tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään 65 §:ssä mainittuun toimeen.
Vaalikelpoisuudesta näihin toimiin sekä toimeen rupeamisen esteistä ja siihen valitun kieltäytymisoikeudesta ynnä viran- toimitus-velvollisuudesta, eroamisesta kuoleman kautta taikka muuton tahi muun laillisen syyn takia, olkoon muuten voimassa, mitä 13, 14, 15 ja 16 §:ssä on kuntakokouksen esimiehestä sanottu.
Virka- ja palvelusmiestä älköön kuitenkaan vastoin tahtoansa velvoitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakunnassa.
67 §.
Jos kunnallislautakunnan esimies, varaesimies tahi jäsen on valittu kuntakokouksen tahi kunnanvaltuusmiesten esimieheksi tahi varaesimieheksi, tulee hänen luopua lautakunnasta.
68 §.
Kun kunnallislautakunnan esimiehen ja varaesimiehen vaali on toimitettu, on se viivyttelemättä ilmoitettava kuvernöörille.
69 §.
Kirkkoherralla taikka, hänen poissaollessaan, kappalaisella tai muulla seurakunnassa virkaatoimittavalla papilla olkoon oikeus olla kunnallislautakunnassa kansakoulua koskevista asioista keskustelemassa, vaikka hän ei olekaan lautakunnan jäsen.
Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä muita kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislautakunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa mitä siitä muualla on säädetty.
70 §.
Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin esimies katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jäsenten enemmistö tekee siitä esimiehelle esityksen. Kokouksen kutsuu kokoon esimies joko kuuluttamalla kunnan kirkossa tahi kirkoissa taikka muulla soveliaalla tavalla.
71 §.
Jos esimies ja varaesimies jäävin tahi muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta määrättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian käsittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa tapauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen kokoukseen.
...
73 §.
Kunnallislautakunnan kokouksessa pitää esimies pöytäkirjaa tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjevaihdosta, kirjoittaa kirjekonseptit, diaarit ja luettelot antamistansa todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osotetut kirjoitukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy säännöllisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luettelot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palkan, jonka kuntakokous tarkoitusta varten voipi määrätä. Tarvittavat apumiehet saapi esimies ottaa ja myös erottaa.
74 §.
Pöytäkirja ja päätös on tarkastettava heti tahi viimeistäänkin seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lautakunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralta uskoa tarkastuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä esimiehen kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
75 §.
Kunnallislautakunnan esimies antaa niiden tietojen nojalla, jotka hänellä on ollut tilaisuus saada kunnassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellainen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
76 §.
Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnallisen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan esimies ja jäsenet yleisen lain mukaan.
77 §.
Se, joka kunnassa asuu tahi oleskelee, olkoon velvollinen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tarpeellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jonkun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta eikä näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kassaan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kaksinkertaisen eli kuuden markan sakon uhalla velvollinen uutena määräpäivänä tulevmaan saapuville. Jos niskoittelevaIle on tästä lautakunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikkakunnan kruununnimismieheltä virka-apua poisjääneen noutamista varten.
VI Luku.
Kunnallisveroista, niiden kantamisesta ja tilityksestä.
78 §.
Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joihin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on, uskontunnustuksesta tahi kansalaisoikeudesta huolimatta, jokainen, joka kunnassa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta, tahi siellä harjoittaa elinkeinoa tai ammattia, sekä jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka, velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle taksoituksessa on pantu veroäyriä; kuitenkin niin, että se, jonka tulon on katsottu vastaavan ainoastaan yhtä veroäyriä, on kunnallisveroista vapaa, se, jolle on pantu kaksi veroäyriä, maksaa vain yhdestä, se, jolle on pantu kolme veroäyriä, maksaa kahdesta, mutta se, jolle on pantu neljä veroäyriä, maksaa neljästä, se, jolle on pantu viisi veroäyriä, viidestä, ja niin edespäin.
Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tuloihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä, elinkeinosta, liikkeestä tahi muista varoista.
Kuntakokous määrää vähintään kolmen ja enintään viiden vuoden ajaksi, kuinka suuri lmäärä veronaiaisen tuloista on vastaava yhtä veroäyrinä, kuitenkin niin, että se määrä ei saa olla sataa markkaa pienempi eikä kolmeasataa markkaa suurempi.
79 §.
Jos laissa tahi asetuksissa on säädetty että kunnallisveroa on suoritettava jonkin muun kuin 78 §:ssä mainitun perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalaisten, jotka muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien maksujen suorittamiseen, olkoon noudatettavana mitä siten on säädetty.
Sitä vastoin älköön kuntakokous päättäkö mitään poikkeusta mainitussa pykälässä säädetystä knnnallisverojen suorittamisen perusteesta.
80 §.
Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava seuraavan vuoden alussa, ja sen toimittaa taksoituslautakunta, jona on joko kunnallislautakunta ja siihen lisäksi tarpeellinen määrä sanottua tarkoitusta varten kuntakokouksessa valittuja äänivaltaisia kunnan jäseniä, taikka kuntakokouksessa valittu erityinen taksoituslautakunta.
Siten kokoonpannussa taksoitnslautakunnassa tulee olla, mikäli mahdollista, sekä kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkeinonharjoittajia ja muita kunnan jäseniä.
81 §.
Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti arvioida, minkä verran tuloa kunkin kunnassa verotuksen alaisen henkilön saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kunnassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elinkeinosta tai ammatista sekä, jos hänellä on kunnassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muista varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä niinkuin 78 §:ssä sanotaan.
Kun erimieliä ilmestyy, äänestetään miesluvun mukaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet kannattavat; mutta äänien sattuessa tasan, pääsköön se mielipide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmattaosaa lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan kokouksesta sakotettakoon esimiestä ja jäsentä niinkuin 36 §:ssä oli sanottu.
82 §.
Verotettavana tulona pidetään sitä saästöä, joka syntyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön, testamentin, sääntöperinnön (fideikomissin), eläkerahan, armovuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset, vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työpalkat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinnitetyn velan korkoa, eläkettä tai kruununvirkatalon vuokraa eikä myöskään veronalaisen ja hänen perheensä elantokustannuksia, joihin on luettava asunto, oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sellaiseen eikä myös sitäkään, niitä hän jako-osuutena on saanut osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 78 §:n mukaan pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle.
Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä lähteneen säästyneen tulon arvaus on päättynyt niin, että säästöä on syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden ei katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittuaan kaikkia niita asianhaaroja, joiden tulee olla johtona asian arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa, josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
83 §.
Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin veronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista varoista, sekä se veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on pantu. Jos veronalainen on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija, merkitään sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain tai asetusten nojalla ovat manttaalin mukaan suoritettavat, eri sarekkeisiin se vähennetty tahi muuten voimassa oleva manttaali, joka tilalle tai laitokselle on pantu.
Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon perusteena, käytetään myös kunnan ääniluettelona sinä vuonna sekä seuraavanakin, kunnes uusi luettelo saadaan; jonka tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin äänivaltaiselle merkittävä se ääniluku, mikä hänelle tulee pantujen veroäyrien perusteella, sekä maan tai teollisuuslaitoksen haltijalle se ääniluku, mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin perusteella, jota paitsi luettelossa on mainittava, onko esteitä äänivallan käyttämiseen.
84 §.
Sittenkuin taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luettelo annettava kuntakokouksen esimiehelle, jonka tulee kuuluttamalla kunnan kirkossa tahi kirkoissa antaa tiedoksi, missä paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä katsella ja tarkastaa neljäntoista päivän kuluessa kuuluttamisesta.
Sen ajan kuluttua on luettelo 19 §:ssä mainitussa kuntakokouksessa pantava esille julkisesti tarkastettavaksi, jolloin jokaiselle annetaan tilaisuus tehdä luetteloa vastaan, mikäli se koskee häntä kohdannutta taksoitusta, ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu. Tehdyistä muistutuksista päättää kokous heti ja kirjoituttaa, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muutoksen luetteloon.
Kunnalla olkoon kuitenkin valta antaa taksoitusluetteloa vastaan tehtyjen muistutusten tarkastaminen erityisen, kuntakokouksen valitseman tutkijalautakunnan toimeksi, johon tulevista jäsenlistä neljäsosa valitaan taksoituslautakunnasta. Jos tutkijalautakunta on asetettu, kokoontuu se, 1 momentissa säädetyn tarkastusajan kuluttua, määräaikana ja -paikassa, jotka kuulutetaan niinkuin 18 §:ssä on kuntakokouksesta säädetty, vastaanottamaan ja tutkimaan niitä muistutuksia, joita taksoitusluetteloa vastaan tehdään; ja on tutkijalautakunnan päätös kustakin asiasta heti sen ratkaistua julistettava. Miten on äänestettävä, kun tutkijalautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin tutkijalautakunta on päätöksenvoipa ja mikä edesvastaus on esteettömästä poissaolosta sen kokouksesta, siitä olkoon voimassa mitä 81 §:ssä on taksoituslautakunnasta säädetty.
85 §.
Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdä meno- ja tuloarvio.
Menoarvioon pannaan:
1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna;
2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat suoritettavat samana vuonna;
3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä katsoo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana vuonna; ja
4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnaisiin odottamattomiin tarpeisiin.
Tuloarvioon pannaan:
1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö;
2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat tulevana vuonna kannettavat;
3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuksella arvellaan tulevana vuonna saavan; ja
4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä ehdotus, miten se on hankittava.
Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on asetettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten, tulee hyvissä ajoin antaa kunnallislautakunnalle erikoisarvio tulevaksi vuodeksi niistä menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoonsa kuuluvat.
86 §.
Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina, että ne voidaan panna esille tarkastettaviksi siinä kuntakokouksessa, josta 19 §:ssä säädetään. Sittenkuin tarkastus on suoritettu ja arvioissa olevista uusista maksuista on päätetty, ovat arviot ja kuntakokouksen päätös annettavat kunnallislautakunnalle, jonka tulee arvioihin merkitä kokouksen tekemät muutokset ja lisäykset, sekä tarkastetun taksoitusluettelon ja näin vahvistettuin meno- ja tuloarvioiden perustuksella viivyttelemättä tehdä maksunpano- ja kantoluettelo. Mitä kuntakokous on myöntänyt tulevana vuonna kannettavaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pantava kaikkien niiden maksettavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuodelta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen veroäyrien kesken.
...
...
VII Luku.
Erityisiä säädöksiä.
103 §.
Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itseksensä tahi yhdessä sen maaseurakunnan kanssa, jonka piirissä kauppala on. Kuvernöörin tulee sellaisesta asiasta kuulustaa kauppalan ja sen maalaiskunnan jäseniä, jossa kauppala on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi. Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
104 §.
Jos sen lisäksi, mitä 64, 73 ja 89 §:ssä säädetään, havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä kunnallis- hallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten, olkoon kuntakokouksen vallassa päättää, onko ja millä ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palvelukseen otettava, ja knntakokouksen tulee myöskin tarpeen vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
108 §.
Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnallisviranomaisten esimiestä, varaesimiestä, jäsentä tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjankirjoittajaa tahi muuta kunnanvirka- miestä hänen toimensa tähden, olkoon sellaisen edes- vastauksen alainen kuin yleisessä laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan tahi muuta yleistä tointa hoitamaan.
109 §.
Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palvelukseen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan ajetaan yleisen oikeuden edessä. Jos kunnallisessa luottamustoimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan tavattu hukkaami- sesta, vilpillisyydestä tahi muusta epärehellisyydestä, on kuntakokouksella oikeus pitää hänet erillään virkansa toimittamisesta, jonka ohessa asia on viivyttelemättä laitettava tuomioistuimen käsiteltäväksi ja siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
...
Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä Tammikuuta 1899. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt noudatettavan, kunnallishallintoa maaIIa koskeva asetuksen mukaan ryhdytään, voimassa sittenkin kuin uusi asetus on toimeen pantu kunnes yhtäläiset, viimemainitun asetuksen mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pääsevät voimaan.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 15 p:nä Kesäkuuta 1898.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
K. F. IGNATIUS.
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
Edvin Willgren.