Pellervolehden ohjelma 1899

Lukijalle.

'Vanhoissa Suomen kansan runoissa kerrotaan, miten esi-isämme, ennen kuin olivat kastetut kristinuskoon, kuvittelivat maailmanluomisen tapahtuneen. Nuo runot kertovat meille, miten maa ja taivas, aurinko ja kuu syntyivät, ja miten maa, joka alussa oli aivan paljaana, puuttomana, sai kasvipeitteensä.

Pellervoinen pellon poika,

Sampsa poika pikkarainen,

Sepä maita kylvämähän,

Toukoja tihittämähän.

Kylvi maita kyyhätteli,

Kylvi maita, kylvi soita,

Kylvi auhtoja ahoja --.

Sitten runo kertoo, miten Pellervo kylvi puita, eri lajeja eri maille: mäet männiköiksi, kummut kuusikoiksi, noromaille koivuja, katajat karuille maille j.n.e.

Tuo vanhan ajan Pellervo kylvi siis, mitä Suomen maa ja Suomen maalainen silloin eniten kaipasi. Ja hän teki touon, josta on ollut siunausta Suomelle läpi vuosituhansien, jota ilman se ei ollenkaan olisi voinut tulla toimeen. Metsäänsä kaskeamalla on Suomen maanviljelijä saanut leipänsä halki vuosisatojen ja metsästä on hän hankkinut karjalleen rehu- aineet. Ja metsästähän vielä nytkin Suomi saapi tärkeimmän kaup patavaransa. Sillä me voimme ulkomaalaisilta vaihtaa sellaisia tavaroita, joita emme täällä voi valmistaa.

Tuo vanhan ajan Pellervo teki siis kansallemme suuren, ikimuistetta vanpalveluksen.

Uusi nykyajan Pellervo, tämä lehti, ei tietysti uskalla luvata noin suuria kansalleen. Mutta se on ottanut kuitenkin sekin kylvääkseen, mitä nykyajan Suomen maanviljelijä, varsinkin pieni viljelijä, eniten kaipaa tiedon ja taidon siemeniä. Se tahtoo levittää tietoja siitä, miten Suomessa maanviljelijä voipi lisätä tulojaan, vähentää menojaan ja sen kautta vaurastua ja kestää kovia aikoja; tietoja siitä, miten maan- viljelijät, niinhyvin pienet ja vähävaraiset kuin suuretkin, voivat yhteisesti ostamalla tarvetava roitaan saada huokeammalla hinnalla parempia tavaroita; tietoja siitä, miten he voivat yhteisesti myymällä tuotteitaan saada niillä parempia hintoja; tietoja siitä, miten he yhteisellä takuulla voivat saada huokeampia ja edullisempia lainoja, kun kova aika vaatii velkautumaan; tietoja siitä, miten he voivat saada peltonsa paremmin kasvamaan, karjansa nopeammin varttumaan ja enemmän antamaan.

Tässä lehdessä aiotaan käsitellä maanviljelijäin yhteis- toimintaa kaikil la eri aloilla, sekä kaikellaisia kysymyksiä, jotka voivat tavalla tai toi sella olla apuna maanviljelijäin vaurastumiselle, kuten maanviljelystä, karjanhoitoa, vakuutusta, raittiutta, terveydenhoitoa, kunnalliselämää j.n.e.

Lehteä on luvannut kirjoituksilla ja kaikellaisilla tiedon- annoilla auttaa suuri joukko asiantuntijoita eri aloilta, ja eri osista maata, kuten monet kansanopettajat, maanviljelijät, torpparit, agronomit, kirjailijat eri aloilta y.m.

Mutta vaikka näitten apu on lehden menestymiselle välttämätön, niin emme suinkaan katso sitä riittäväksi. Me tarvitsemme kaikkien apua. Me pyydämme, että Sinäkin lukija, kenpä lienetkään: suuri, mahtava ja oppinut, tai vähäväkinen, oppimaton pienen viljelyksen hoitaja, torppari tai tilallinen, rupeat avuksemme. Kirjoita meille, mitä tietoja sinä itse tai naapurisi tarvitsette, mitä ikinä huomaat paikka- kunnallasi vääryyttä ja korjausta kaipaavaa maatalouden alalla. Ja vieläkin enemmän tervetullutta olisi meille, jos voisit meille kertoa, mihin uusiin toimiin sinä itse tai naapurisi olette ryhtyneet taloutenne parantamiseksi ja missä määrin niissä onnistuneet, miten te tästä lähtien rupeatte yhteistoimintaan ja mitä voittoja siitä teille koituu.

Tämän lehden tarkoitus on siis tulla lukijoittensa omaksi lehdeksi, jossa he tietävät aina voivansa saada toiveensa esille, ja vastauksen kysymyksiinsä.

Ja toiseksi me tarvitsemme kaikkien apua tämän lehden levittämiseen, jotta se pääsisi todellakin jokaisen Suomen maanviljelijän, sekä suuren, että varsinkin pienen kotiin.

Ainoastaan sillä tavoin, että kaikki ryhtyvät meitä auttamaan, Pellervo voipi kylvää niitä siemeniä, joita nykyajan maanviljelijä eniten tarvitsee kaikkiin osiin maata.

Pellervo kylvää,

"mutta Jumalalta kasvun toivoo."

(Pellervo-lehden näytenumero 1899 )