Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaattinsa päätös Keisarilliseen Senaattiin annetun kirjoituksen johdosta, jossa Kauppaneuvos G. A. Serlachius alamaisesti on anonut vahvistusta anomus- kirjoitusta seuranneelle ehdotukselle liikenneohjesäännöksi ja liikennetaksaksi Vilppulan-Mäntän rautatietä varten; minkä johdosta Tie- ja vesirakennusten Ylihallitus on vaadituu alamaisen lausunnon tänne toimittanut: Annettu Keisarillisessa Suomen Senaatissa ja Sen Talousosastossa, Helsingissä, Helmikuun 16 p:nä 1899.
Keisarillinen Senaatti on tuon alamaisen anomuskirjoituksen siihen kuuluvine muine kirjoineen Itselleen esittelyttänyt ja katsoo hyväksi sallia että Vilppulan-Mäntän rautatie, sillä ehdolla että tämä rata myönnytyspäätöksessä määrätyn ajan kuluessa saatetaan täyteen kuntoon, jo nykyisessä tilassaan avataan yleiselle liikenteelle, josta yleisölle on sopivalla tavalla tieto annettava; minkä ohessa Keisarillinen Senaatti on noudatettavaksi vahvistanut seuraavan liikenneohje- säännön ja liikennetaksan Vilppulan-Mäntän rautatielle, jonka rautatien ja valtionrautateitten kesken ei tule toimeen- pantavaksi yhdysliikettä, kuin myöskin järjestyssäännöt signaleerausta, radanvartioimista ja junapalvelusta varten mainitulla rautatiellä.
Liikenneohjesääntö ja liikennetaksa.
Yleisiä säännöksiä.
1 §.
Kaikkien rautatien palveluksessa olevain virkamiesten ja käskyläisten tulee osottaa yleisölle säädyllistä ja avuliasta kohtelua, jota vastoin mainitut virkamiehet ja käskyläiset puolestansa saavat nauttia sitä turvaa, minkä laki ja voimassa olevat asetukset Kruunun virkamiehille sekä käskyläisille ylimalkaan vakuuttavat.
Rautatien virkamiehet ja käskylaiset tunnetaan niistä virkapukumerkeistä, joita jokainen palveluksessa ollessaan on velvollinen käyttämään.
Rautatien virkamiehet ja käskyläiset ovat edesvastauksen uhalla kielletyt virkatehtäväinsä suorittamisesta yksityisiltä henkilöiltä, millä nimellä taikka minkä varjon alla hyvänsä, vaatimasta tahi vastaanottamasta erinäistä palkintoa, älköönkä siis juomarahoja taikka muuta palkkiota yleisön puolelta heille siitä tarjottako.
Liikkeenkäyttäjä on velvollinen noudattamaan sekä 5 §:ssä mainittuja järjestyssääntöjä, sikäli kuin ne koskevat yleisöä, että myöskin semmoisia säädöksiä, joihin asianomainen rautatienvirkamies virkaansa toimittaessaan ryhtyy.
2 §.
Riitaisuudet liikkeenkäyttäjäin ja rautatienpalvelijain välillä ratkaisee rautatienasemilla asemapäällystö ja kulussa olevalla junalla se konduktööri, jonka johdossa juna on.
3 §.
Jos joku katsoo itsellään olevan syytä valitukseen rautatien virkamiestä vastaan, tehköön sen kirjallisesti Rautatienesi- miehelle. Valituksen palvelijoita vastaan taikka epäjärjestyk- sistä asemilla saa sitä vastoin tehdä sekä suullisesti että kirjallisesti likimmälle asemapäällystölle taikka myöskin kirjoittaa siihen kullakin asemalla olevaan muistoonpano- kirjaan, jonka asemapäällystö on velvollinen valittajalle vaadittaessa esiin antamaan.
Tullaksensa huomioon otetuksi, pitää rautatienhenkilö- kuntaa vastaan tehdyn valituksen selvästi ilmoittaa nimi, virkapukumerkit, numero tahi muuta, joka asiassa saattaa valaistusta antaa, sekä, jos valitus on kirjallisesti tehty, välttämättömästi sisältää valittajan selvä nimikirjoitus ja osoite.
4 §.
Älköön sivullinen henkilö ilman asianomaisen päällystön luvatta astuko muille osille rautatien aluetta, kuin niille, jotka ovat yleisön käytettävinä.
Tätä kieltoa rikottaessa käytetään voimassa olevaa lakia taikka erittäin annettuja uhkakieltoja; ja on päällystö sitä paitsi oikeutettu, jos joku käskystä ei lähde pois alueelta, jolle hän ilman luvatta on mennyt, toimituttamaan niskoittelijan siitä pois.
5 §.
Rautatinesimiehen asiana on:
1) erittäin antamainsa järjestyssääntöjen kautta määrätä:
järjestyksestä asemilla ja junilla näiden kulkiessa;
ajasta, jona eri liikennetoimistojen pitää oleman yleisölle avoinna sekä mitä liikkeenkäyttäjäin tulee noudattaa pilettien ostossa sekä pakaasia ja tavaraa sisäänjätettäessä ja ulosotettaessa;
2) valmistaa sekä Tie- ja vesirakennusten Ylihallitukselle vahvistettavaksi lähettää radan junain aikataulujen ehdotukset, joissa on mainittava myös ne vaunuluokat, mitkä junaa seuraavat.
6 §.
Kaikissa rautatieliikennettä koskevissa asioissa, joita ovat valitukset rautatien virkamiehiä ja käskyläisiä vastaan, liikamaksun laskemiset, kaikenmoiset korvauksenvaatimuk- set, sopimukset suuremmista kuljetuksista tahi semmoisista tavaralähetyksistä, jotka saattavat vaatia erinäisiä toimia rautatiehallinnon puolelta, ylimääräiset junat y. m., tulee yleisön päällykseen pannulla kirjeellä kääntyä Rautatienesi- miehen puoleen.
7 §.
Rautatienesimiehen huolenpidosta pitää tämä ohjesääntö painettaman Suomen, Ruotsin ja Venäjän kielillä sekä joka asemalla oleman maksuttomasti saatavilla niin myöskin siellä ja muissa paikoissa kaupaksi pidettämän.
Niinikään pitää vuosittain yhteenveto kaikista edellisenä vuonna tehdyistä muutoksista tahi lisäyksistä tähän ohjesääntöön yhtäläisellä tavalla painettaman ja yleisön varalla pidettämän.
Kullakin asemalla pitää oleman julkinaulattuna ja kaupaksi pidettämän painetuita aikatauluja kaikille varsinaisille rautatiejunille. Rautatienesimiehen tulee myös pitää huolta siitä, että nämät aikataulut sekä niissä tapahtuvat muutokset soveliaalla tavalla tulevat yleisön tiedoksi.
8 §.
Nimityksellä lähetys ymmärretään kuljetusesinettä, jonka yksi lähettäjä joltakin asemalta lähettää yhdellä rahtisetelillä yhdelle vastaanottajalle toisella asemalla.
9 §.
Nimityksellä yöaika käsitetään aikaa, josa alkaa kello kuudelta illalla ja kestää kello kuuteen aamulla.
10 §.
Kuljetusesineestä suorittamatta olevista maksuista sekä kulunkien ja vahingon korvauksista, olkoot ne mitä laatua hyvänsä, on esine panttina.
Matkustajain kuljetus.
11 §.
Oikeuden sijaan rautatiejunassa saa lunastamalla piletin, joka saadaan konduktöörilta.
12 §.
Maksu yksinkertaisesta piletistä on ensimmäisen luokan vaunussa yksi (1) markka ja toisen luokan viisikymmentä (50) penniä. Maksu meno- ja paluupiletistä on ensimmäisen luokan vaunussa yksi (1) markka kuusikymmentä (60) penniä ja toisen luokan kahdeksankymmentä (80) penniä.
Kahtatoista vuotta nuoremmat lapset suorittavat puolen maksua.
Nuoremmat kuin viisivuotiaat lapset saavat maksutta, mutta ilman oikeutta eri sijaan seurata matkustajaa, ei kuitenkaan useampia kuin yksi lapsi kutakin täysikasvuista henkilöä kohti.
Pilettiä ei saa toiselle luovuttaa.
Konduktööri ratkaisee riitaisuudet siitä mihin ikäluokkaan lapset ovat luettavat.
13 §.
Yksinkertainen piletti on voimassa sille junalle ja sille luokalle, jota varten se on ostettu. Meno- ja paluupiletin käypäaika on sama kuin Suomen valtionrautateillä.
14 §.
Lisämaksuksi siirryttäessä toisesta luokasta ensimmäiseen luokkaan suoritetaan lunastus kokonaisesta toisen luokan piletista.
15 §.
Matkustaja ei ole oikeutettu korvauksen saantiin viipymisestä, johon junan myöhästynyt tulo tahi lähtö on syynä.
16 §.
Jos matkustajan syystä rautatien omaisuutta vahingoittuu, on vahinko korvattava asemapäällystön arvion mukaan.
17 §.
Sen, joka asemalla ei vaarinota säädettyä järjestystä tai käyttäydy siivosti taikka joka ei noudata asemapäällystön antamia määräyksiä, voipi asemapäällystö käskeä pois aseman alueelta.
18 §.
Väkevistä juomista päihtyneet henkilöt älkööt millään ehdolla olko oikeutetut seuraamaan junassa.
19 §.
Mielenvikaa, kaatuvaa tautia taikka muita toisille matkustajille vastenmielisiä kipuja sairastavat henkilöt saavat seurata varsinaisissa junissa sillä ehdolla, että sairaalle käytetään kokonaista vaunu-osastoa, josta suoritetaan maksu siltä sijojen lukumäärältä, mikä osastossa on, ei kuitenkaan useammalta kuin kymmeneltä sijalta.
Semmoisille henkilöille, joissa on tarttuva tauti, on eri vaunua käytettävä ja maksu suoritettava 10:stä sen luokan sijasta, jossa sairas kulkee.
Sairas lukuunotettuna saa, eri maksua suorittamatta, samassa vaunuosastossa tai vaunussa niin monta henkilöä seurata mukana kuin niiden sijojen lukumäärä, joilta maksu on suoritettu, tekee. Jokaisesta sen lisäksi seuraavasta henkilöstä suoritetaan täysi maksu.
Sairasten henkilöiden kuljettamiseen voi myös saada katettuja tavaravaunuja 5 markan maksusta. Henkilöt, jotka sellaisessa vaunussa seuraavat sairasten mukana, eivät suorita mitään maksua.
Säännökset tässä §:ssä käyvät noudatettaviksi ainoastaan siinä tapauksessa että liikkuvaa kalustoa on käytettävänä.
Pakaasin kuljetus.
20 §.
Pakaasilla ymmärretään semmoisia matkustajan muassaan kuljettamia arkkuja (kohvertteja), kapsäkkejä, matkareppuja, rasioita, koreja ja muuta sellaista, jossa on matkustajan vaatteita ja muita matkatarpeita.
Matkustaja, joka on lunastanut piletin, saa maksutta kuljettaa mukanansa enintään 25 kilogrammaa pakaasia, mutta lapsi, josta puoli piletinhintaa on suoritettu, ainoastaan 15 kilogrammaa.
Lisäpiletti ei oikeuta pakaasin kuljettamiseen maksutta.
Ylipainosta suoritetaan 2penniä kultakin alkavalta kilogrammain viisluvulta.
Vähin maksu on 25 penniä.
21 §.
Pakaasista, joka jätetään pakaasitoimistoon, on eri pakaasipiletti tahi poletti matkustajalle annettava.
22 §.
Matkustajalla on oikeus matkustajavaunuun maksuttomasti mukaansa ottaa käsipakaasia eli matkakapineita, jotka mukavasti saattaa panna istuinpaikan alle.
Näistä kapineista ei rautatiehallinto vastaa.
Matkustajavaunuun ei saa ottaa eläviä eläimiä. Jos niin kuitenkin tapahtuu taikka jos matkustaja ottaa mukaansa kapineita, joista muille matkustajille on haittaa tahi jotka vievät tarpeellista tilaa istuinpaikoilta tahi penkkien väliseltä lattialta, tulee konduktöörin panna vaunuista pois mitä sinne on luvattomasti mukaan otettu ja on matkustaja silloin velvollinen suorittamaan eläimistä ja muista kapineista kaksinkertaisen pakaasimaksun.
Riidat myötä-otetuista kapineista ja eläimistä ratkaisee asemapäällystö taikka junan kulkiessa junaa kuljettava konduktööri.
23 §.
Ladattuja ampumaaseita ei oteta kuljetettavaksi eikä niitä myöskään saa ottaa mukaan matkustajavaunuihin.
Ruutia saa matkustaja ottaa mukaansa ainoastaan ruutisarvessa tahi ladatuissa patruuneissa ja ovat ruutisarvi ja patruunat annettavat konduktöörin haltuun.
24 §.
Pakaasin lähettämisestä pitää huolta Vilppulan asemasillalla junan konduktööri.
25 §.
Pakaasi ulosannetaan osoteasemalla pakaasipiletin antajalle.
Jos pakaasipiletti on hukkaan joutunut, ulosannetaan pakaasi eri kuittia vastaan, sittenkuin omistusoikeus pakaasiin on toteen näytetty.
Kuljetus ylimääräisellä junalla.
26 §.
Ylimääräisen junan saa kun asianhaarat sen myöntävät ja kalustoa on saatavissa; ja on se tilattava asemapäällystöltä.
Ylimääräisestä junasta, jossa on veturi ja matkustajavaunu ja jota kuljetetaan varsinaisille junille määrätyllä nopeudella, suoritetaan kaikkiaan 25 markkaa.
Paluumatkalta, joka tapahtuu kuuden tunnin kuluessa junan tultua määräasemalle, suoritetaan puoli tästä maksusta.
Sotaväen, postin ja vankien kuljetus.
27 §.
Sotaväen, postin ja vankien kuljetuksesta on voimassa mitä siitä nykyään on säädettynä taikka vastedes saattaa tulla säädetyksi valtionrautateihin nähden.
Ruumisten kuljetus.
28 §.
Ruumiita kuljetetaan katetussa tavaravaunussa 5 markan maksusta kultakin ruumiilta. Todistus lääkäriltä tahi poliisiviranomaiselta siltä, ettei vainaja ole kuollut tarttuvaan tautiin, on esiinnäytettävä.
Ruumis pitää oleman pantuna tavalliseen ruumisarkkuun, joka lämpimänä vuodenaikana on sisä- ja ulkopuolelta varustettava ilmanpitävällä metallipeitteellä; paitsi sitä pitää arkun oleman suljettuna tiiviiseen ja sopivalla tavalla desinfisioittuun laatikkoon.
Jos ruumis on Suomen rajan yli kuljetettava, pitää sen mukana seurata asianomainen passitus eli lupakirja, ennenkuin se kuljetettavaksi otetaan.
Yleisen kulkutaudin liikkuessa on vaarinotettava, mitä siihen kuolleitten henkilöin ruumisten käyttelemisestä on säädettynä tahi saattaa säädetyksi tulla.
Ruumis on kuljetettavaksi ilmoitettava hyvään aikaan asemapäällystölle, jolta saa tiedon mitä lähettäjän on vaarinotettava.
Ruumiin vaunuunpano ja poisotto on lähettäjän ja vastaan- ottajan toimitettava; poisottaminen on tehtävä kahdentoista tunnin kuluessa junan perille saavuttua, yöaikaa siihen lukematta.
Jos ruumista kuljetetaan junassa, johon ei kuulu matkustajavaunua, on ruumiin saattajalla, jos semmoinen mukana on, oikeus toisen luokan piletin lunastettuaan seurata junaa konduktöörivaunussa.
Tavarain kuljetus.
29 §.
Rahtia pakettitavarasta, joka painossa ei saa nousta yli 15 kilogramman, kannetaan 10 penniä 5 kilogrammaan asti nousevalta painolta ja sitä suuremmalta painolta 10 penniä, erikseen kustakin kolista. Pakettitavaran rahti suoritetaan sisäänjätettäessä, jolloin käytetään vapaamerkkejä.
30 §.
Rahtitavaraa kuljetetaan sitä myöten kuin sitä lähetettäväksi sisäänjätetään, mikäli liikekalustoa on saatavana.
31 §.
Maksujen perustukseksi pannaan bruttopaino.
Maksu kaikenlaatuisesta kappaletavarasta on 15 penniä 100 kilogramman yksikköpainosta ja lasketaan rahtimaksut alkavan kilogrammain kaksikymmenluvun mukaan, niin että 1 ja enintään 20 kilogrammaa luetaan 20 kilogrammaksi, 21 ja enintään 40 kilogrammaa 40 kilogrammaksi j. n. e.
Vähin maksu yhdestä lähetyksestä on 25 penniä.
Lähetettäessä halkoja ja puutavaraa sekä isompia määriä tavaraa kokonaisin vaunuin lasketaan rahti kolmen markan mukaan vaunulta.
32 §.
Rahtisetelien lanketteja, joita aina tulee seurata tavaran mukana, voidaan 5 pennin maksusta lunastaa Mäntän ja Vilppulan asemilla. Niiden varustamisesta asianmukaisella kirjoituksella maksetaan yhtä paljon, samoin jäljennöksestä.
33 §.
Kun tavaroita, joiden kuljettamiseen vaaditaan passitus, alkuperätodistus tahi muita todistuksia, jätetään kuljetetta- vaksi, pitää tarpeelliset asiakirjat myötäliitettämän, uhalla että tavaranomistajan vastattavaksi jää kaikki se kustannus ja vahinko, mikä sen tekemättä jättämisestä saattaa johtua.
34 §.
Kuljetettavaksi ilmoitetun ja jätetyn tavaran saa lähettäjä, kun poisantaa rahtisetelin kaksoiskappaleen, ottaa takaisin, ellei se estä junaa määrättynä aikana lähtemästä. Tässä tapauksessa tulee sisäänjättäjän saada takaisin rahtimaksu, jos se on suoritettu. Jos tavara on lastattu vaunuun, suoritetaan takaisin otettaessa palkkiota 10 penniä 100 kilogrammalta sekä haloista 40 penniä kuutiometriltä.
Jos tavara, joka jo on lähetetty lähtöasemalta, vielä on rautatien hallussa, saa sen lähettäjän kirjallisesta pyynnöstä antaa hänelle takaisin, jos rahtisetelin kaksoiskappale seuraa tavaraa taikka lähettäjä sen takaisin toimittaa. Ennenkuin tavara jätetään lähettäjän haltuun, on tämä velvollinen rautatielle suorittamaan kaiken siitä suorittamatta olevan rahtimaksun kuin myös muut tavaran takaisin lähettämisestä syntyvät kustannukset.
36 §.
Rahti maksetaan aina Mäntän asemalla.
36 §.
Kuljetettavaksi ei oteta tavaroita pilaantuneessa tilassa.
37 §.
Niinä aikoina, joina toimistot ovat yleisölle avoinna, ulosannetaan tavara asianmukaisesti kuitatun rahtisetelin kaksoiskappaletta vastaan.
Erilaisten tavarain kuljetus.
Vaaralliset aineet.
38 §.
Vaarallisista aineista on voimassa mitä Valtionrautateille on määrätty sellaisten aineitten kuljetukseen nähden, kuitenkin varteenottaen että sensuuruisia määriä, jotka vaatisivat erittäin sisustettuja tavaravaunuja, ei ensinkään vastaan- oteta. Rahti sellaisesta tavarasta lasketaan 50 % korotuksen mukaan.
Kookkaat tavarat.
39 §.
Kookkaista tavaroista, (joiden paino ei nouse 100 kilogram- maan kuutiometriltä), lasketaan rahti 50 % korotuksen mukaan.
Ajoneuvot ja veneet.
40 §.
Rahti ajoneuvoista ja veneistä suoritetaan 3 markan mukaan kappaleelta, kun ne ovat isohkot (4-pyöräisistä ajoneuvoista ja 5,5 metrin pitkistä tai sitä pitemmistä veneistä), jos kalusto myöntää niiden vastaanottamista, sekä 2 markan mukaan vähäisemmistä ajoneuvoista ja veneistä, joiden pituus keulan yli on alle 5,5 metrin.
Polkupyöristä ja palkoveneistä lasketaan rahtia niinkuin tavallisesta tavarasta.
Elävät eläimet.
41 §.
Suurempia eläviä eläimiä ei yleensä oteta kuljetettaviksi. Vähäisemmistä elukoista, kuten koirista, kissoista, lampaista, kutuista ja sioista on maksu 25 penniä kappaleelta.
Puutavarat ja sydet.
42 §.
Kun tilaisuutta puutavarain vaakaamiseen ei ole, lasketaan tavarain paino niiden säännösten mukaan kuin Valtionrauta- teiden liikenneohjesääntö osottaa.
Tavaran ja pakaasin lastaus ja purkaminen.
43 §.
Tavaran lastauksen ja purkamisen toimittaa yleensä maksuttomasti rautatiehallinto, kuitenkin tulee lähettäjän ja vastaanottajan pitää huolta siltä, jos lähetys käsittää koko vaunullisen tahi enemmän, ellei eri sopimusta ole rautatiehallinnon kanssa tehty, taikka kun koli painossa nousee yli 500 kilogramman.
Pakaasi ja tavara, olkootpa mitä laatua tahansa, on noudettava Vilppulan asemasillalta viipymättä ja Mäntän asemasillalta, pakaasi 12 tunnin ja tavara 24 tunnin kuluessa niiden saapumisesta, yötä sekä sunnuntai- ja pyhäpäiviä kuitenkaan lukuun ottamatta. Jos noutamista viivytetään tämän ajan yli suoritetaan pakaasista 10 penniä kolia kohti jokaiselta alkavalta vuorokaudelta, myöskin sunnuntai- ja pyhäpäiviltä, ja makasiinissa tahi vaunussa säilytetystä tavarasta saman aikamäärän mukan 5 penniä kultakin alkavalta 50:ltä kilogrammalta, mutta taivasalla olleesta tavarasta 10 penniä kultakin neliömetrin alalta, jonka se sanottuna aikana on anastanut.
Tavaran punnitseminen.
44 §.
Jos tavaran lähettäjä tahi vastaanottaja haluaa tavaraa erittäin punnittavaksi, suoritetaan siitä 3 penniä 100 kilogrammalta tahi, missä vaunuvaaka löytyy, 50 penniä vaunulta.
Jos erityisestä pyynnöstä toimitetussa punnitsemisessa huomataan rautatien ilmoittama paino vääräksi, ei punnitsemisesta suoriteta mitään maksua.
Jos todistusta punnitsemisesta pyydetään, suoritetaan siitä 10 penniä.
Ulosottamatta jätetyn pakaasin ja tavaran säilyttäminen ja myyminen.
45 §.
Pakaasi tahi tavara, jota ei säädetyssä ajassa noudeta, tahi jonka se, jolle se on osotettu, kieltäytyy ulosottamasta, niin myöskin tavara, joka on määrätty asemalla pidettäväksi siksi kuin sitä kysytään (restante), jääpi makaamaan omistajan varalle ja vastuulle, joko sitä sitten säilytetään makasiinissa tahi vaunussa taikka se on varastoon pantu aseman alueelle.
Jollei junassa tulleita vaarallisia aineita vuorokauden kuluessa niiden saavuttua, yöaika siihen luettuna, noudeta pois, tulee asemapäällystön vastaanottajan kustannuksella ja vastuulla niitten kanssa menetellä sen mukaan kuin tarpeellinen turvallisuus vaatii.
46 §.
Pakaasin tahi tavaran, josta on erinomaista haittaa talletettaessa tai estettä liikenteelle, saakoon asemapäällystö toimittaa pois aseman alueelta ja sopivalla paikalla panna varastoon. Jos se tapahtuu ennen määrätyn noutoajan loppua, kärsii rautatie itse kustannuksen siitä, mutta muussa tapauksessa korvaa sen vastaanottaja.
47 §.
Pakaasi tahi tavara, joka on pilaantuvaa laatua taikka jonka säilyttäminen voipi tuottaa vahinkoa, saatakoon, niin pian kuin pilaantuminen alkaa tahi vahinkoa on peljättävissä, asemapäällystön hyväksi katsomalla tavalla toimittaa pois tahi enimmän tarjoovalle myydä. Jos sellaista pakaasia tahi tavaraa myytäessä syntyy jokin ylijäämä, sittenkuin ehkä maksamatta oleva rahti ja muut kustannukset ovat suoritetut, on se omistajalle annettava, jos hän sitä vaatii yön ja vuoden kuluessa, lukien siitä kuin sanotusta ylijäämästä on kuulutettu 49 §:ssä mainitulla tavalla. Muussa tapauksessa joutuu säästö karttuneista varoista rautatien hyväksi.
48 §.
Jollei tavaraa kahdeksan päivän kuluessa oteta ulos, on asemapäällystö velvollinen asiasta viipymättä ilmoittamaan lähettäjälle, jos hänen osotteensa on tunnettu, ja tulee lähettäjän silloin määrätä, miten tavaran suhteen on meneteltävä.
49 §.
Rautatienesimiehen määrättävinä aikoina kuulutetaan maan virallisiin sekä muutamiin muihin maassa enimmin levin- neisiin sanomalehtiin pantavalla ilmoituksella semmoisesta pakaasista ja tavarasta, mikä yli kolmenkymmenen päivän on maannut ulosottamatta, jossa ilmoituksessa asianomaisia omistajia on kehotettava perimään mainitut tavarat kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin ilmoitus julkaistiin, uhalla että pakaasi ja tavara muutoin myydään; ja on sitä paitsi, milloin ulosottamatta oleva tavara on osotettu laitoksille tahi tieteellisille seuroille, näille annettava kirjallinen ilmoitus asiasta. Samalla tavalla kuulutetaan sen jälkeen tapahtuneesta myymisestä, jota paitsi on ilmoitettava että myymällä saatu puhdas säästö on asianomaisten nostettava yön ja vuoden kuluessa, lukien ilmoituksen julkaisupäivästä, sillä uhalla että säästö muuten joutuu rautatien hyväksi.
Unhotetut ja löydetyt kapineet.
50 §.
Kaikki asemalle, odotushuoneisiin tahi vaunuihin unhotetut tahi rautatien alueelta löydetyt kapineet ovat heti jätettävät Mäntän aseman asemapäällystölle.
Kapineet annetaan kuittia vastaan takaisin Mäntän asemalla sille, joka on todistanut omistusoikeutensa niihin.
Unhotettujen tahi löydettyjen kapineiden suhteen, joita ei kolmenkymmenen päivän kuluessa vaadita takaisin, menetellään samalla tavalla kuin ulosottamattomasta tavarasta 49 §:ssä säädetään.
Rautatiehallinnon vastuuvelvollisuus.
51 §.
Korvausta pakaasin ja tavaran vahingoittumisesta sekä tavaran viivähtäneestä kuljetuksesta myönnetään niitten määräysten mukaan, mitkä valtionrautateille ovat voimassa; ja on korvausvaatimus tehtävä siinä ajassa, kuin säädetään yksityisistä rautateistä yleistä keskuusliikettä varten Huhtikuun 15 p:nä 1889 annetussa Armollisessa asetuksessa.
Järjestyssäännöt signaleeraukselle, radanvartioimiselle ja junapalvelukselle Vilppinlan-Mäntän rautatiellä.
a) Signaleeraus.
1 §.
Suomen valtionrautateillä voimassa olevaa signaaliohje- sääntöä on soveltuvissa kohdin noudatettava Vilppulan- Mäntän rautatiellä.
b) Radan vartioiminen.
2 §.
Radan harja on alati pidettävä vapaana leveydellä, joka on 300 millimetriä suurempi kuin lastiläpileikkauksen leveys.
Sorakasoja tahi murennetun kiven röykkiöitä saa, ellei niillä ole jyrkempi kuin 450 asteen viettävyys, olla kesällä likintäin 500 millimetrin ja talvella 800 millimetrin päässä raiteesta, luettuna kiskonharjan sisäreunasta ja tasakorkeudessa kiskon ylisen pinnan kanssa.
3 §.
Rata on katsastettava vähintäin kerran joka liikepäivänä.
4 §.
Ratavartijain tahi työmiesten, joille radan vartioiminen on uskottu, tulee pitää silmällä ohikulkevia junia ja antaa signaali, jos he huomaavat jotakin säännöttömyyttä niissä.
5 §.
Ratavartijain tahi työmiesten, joille radan vartioiminen on uskottu, tulee olla varustetut tarpeellisilla signaleeraus- neuvoilla, kuin myöskin oikeinkäyvillä kellollla.
6 §.
Raidetta vaihdettaessa pääraiteesen on määrättyä asentoa sääntönä noudatettava.
Asemain ulkopuolella olevat, vartioimattomat vaihteet ovat pidettävät lukittuina.
7 §.
Ennen junan lähtöä asemalta tahi tuloa asemalle on katsottava että ne raiteet, joita junan tulee kulkea, ovat selvät ja vaihteet oikein asetetut.
c) Junapalvelus.
8 §.
Junassa kiertäväin akselien luku ei saa olla suurempi kuin 50.
9 §.
Junan viimeisen vaunun tulee säännöllisesti olla miehitetty jarruvaunu ja, jos junassa on useampia kuin 20 akselia, on siihen vieläkin lisättävä yksi miehitetty jarruvaunu.
10 §.
Matkustajavaunujen tulee, pimeän aikana kuljettaessa, olla tarkoituksenmukaisesti valaistut.
11 §.
Kaikkien helposti syttyvillä tavaroilla lastattujen avonaisten tavaravaunujen tulee olla varustetut varmalla peitteellä.
12 §.
Ennenkuin juna lähtee asemalta, on se huolellisesti tutkittava.
Tässä tutkimuksessa on etupäässä katsottava että vaunut ovat täydessä kunnossa, lasti vankasti sovitettu, ulottumatta ylitse niiden mittain kuin radan lastiläpileikkaus osottaa, katetut vaunut hyvästi suljetut, kytkimet kunnollisesti yhdistetyt ja juna muutoin ohjesäännönmukaisesti kokoon- pantu, että säädetty luku jarruja löytyy, että jarrut ovat käyttökelpoiset ja oikein jaotetut sekä lopuksi että tarpeelliset signaalit ja junavarustukseen kuuluvat kalut ovat saatavissa ja käytettävässä kunnossa.
13 §.
Juna ei saa lähteä liikkeelle ennen aikataulussa määrättyä aikaa eikä myöskään ennenkuin signaali vihellyspillillä tahi kellolla on veturista annettu.
14 §.
Kulknnopeutta on vähennettävä:
a) Kuljettaessa vaihteitten kautta, jos kulku käy näiden kärkiä kohti ja ne eivät ole lukitut taikka vartioidut.
b) Jos vartioimattomilta teiden ylikulkupaikoilta vapaa näköala pitkin rataa on estetty.
15 §.
Junain työntäminen on sallittu, kuitenkaan älköön siihen käytettäkö useampaa kuin yhtä veturia. Jos junan etupäässä on vetävä veturi, ei työntävä veturi saa olla kiinnikytketty.
Jos junan etupäässä ei ole veturia, tulee etumaisessa vaunussa olla henkilö, jonka on annettava kuultavat varoitussignaalit kellolla, torvella tahi muulla sellaisella salpaamattomissa ylikulkupaikoissa tahi muutoin tarpeen sattuessa.
16 §.
Jokainen ylimääräinen juna on jos mahdollista ilmoitettava samaa tietä edellä kulkevalla junalla.
Ylimääräiset junat saavat kulkea enintäin 15 kilometrin nopeudella tunnissa, jos junaa ei ole edeltäkäsin ilmoitettu.
17 §.
Työjunat ja yksityiset veturit saavat ainoastaan liikenne- hallinnon erityisestä määräyksestä kulkea rataa. Sellaisten junain tahi veturien liikkeistä jollakin rataosalla pitää olla imoitettu niillä kummallakin asemalla, jotka rajoittavat mainittua rataosaa. Tämä on vaarinotettava myöskin kuljetettaessa yksityisiä vaunuja ja dresiinoita, joiden mukana tulee olla vastuunalainen henkilö.
18 §.
Juna- ja veturimiehistön tulee matkalla olla ainoastaan yhden esimiehen alainen.
Junamiehistön ja veturinkuljettajan tulee olla tilaisuudessa neuvotella keskenään.
Sekä veturinkuljettajan että junaakuljettavan konduktöörin tulee olla varustetut oikeinkäyvillä kelloilla.
19 §.
Lämmitettyjen veturien tulee aina olla silmälläpidon alaiset; niinikään tulee, niiden ollessa junan edessä tahi muutoin seistessä alallaan, regulaattorin olla suljettu, ohjaustangon osottaa pysähtymistä ja jarrun olla kiinniruuvattu.
Vaunut, jotka eivät ole silmälläpidon alaisina, ovat sopivilla laitteilla pidettävät liikkumattomina.
20 §.
Muut kuin viran puolesta siihen oikeutetut henkilöt älkööt kulkeko mukana veturissa ilman rautatienesimiehen suostumusta.
21 §.
Veturien kuljettaminen uskottakoon ainoastaan sellaisille henkilöille, jotka ovat työskennelleet vähintäin yhden vuoden konepajassa ja vähintäin yksivuotisen oppiajan jälkeen osottaneet pätevyytensä sellaisilla näytteillä, mitkä asianomainen tarkastelija määrää.
Lämmittäjän tulee ainakin olla niin perehtynyt veturin hoitoon, että hän hätätilassa voi pysäyttää sen, ja tarpeen mukaan syöttää pannua.
Lämmittäjää ilman voidaan olla ja veturien hoitaminen uskoa kuljettajalle yksin, jos veturi on niin rakennettu että joku henkilö junamiehistöstä junan kulkiessa voi päästä siihen. Tässä tapauksessa tulee kuitenkin mainitun henkilön osata pysäyttää veturi.
Sen ohessa Keisarillinen Senaatti on nähnyt hyväksi määrätä että, ennenkuin Vilppulan-Mäntän rautatie avataan yleiselle liikkeelle, sen omistajan tulee valita kykenevä henkilö hoitamaan radan liikettä ja hallintoa sekä Tie- ja vesiraken- nusten Ylihallitukseen ilmoittaa ja sanomalehdissä, jotka ilmestyvät likinnä rataa olevissa kaupungeissa, yleisölle tiedoksiantaa, kuka sanottuun toimeen on otettu, ja että telefoonijohto siihen kuuluvine koneineen pannaan toimeen ja asetetaan Mäntän tehtaan rajalla olevaan odotus- huoneesen, sekä että suurin nopeus, jolla mitään radanosaa kuljetaan, ei saa nousta yli 15 kilometrin tunnissa siihen asti kuin selvitys esitetään siitä että radan kantavuus on varma, ollen aina liikennepäällikköä vaihdettaessa ilmoitus ja tiedonanto siitä tehtävä niinkuin edellä säädetään. Tätä Kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
C. TUDEER.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
ALFR. CHARPENTIER.
Richard Lindberg.