Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus Suomen Suuriruhtinaanmaalle Helmikuun 16 p:nä 1891 annetun armollisen matkustussäännön muuttamisesta eräiltä kohdin.
Annettu Helsingissä, Elokuun 4 p:nä 1899.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaattimme Talousosaston alamaisesta esityksestä Me olemme nähneet hyväksi, muuttaen eräiltä kohdin armollista matkustussääntöä Helmikuun 16 p:ltä 1891, armossa säätää:
että kahdeksatta, yhdeksättä, kymmenettä ja yhdettätoista luokkaa varten vahvistettu päiväraha on lisättävä kahdeksatta luokkaa varten seitsemäksi markaksi, yhdeksättä luokkaa varten kuudeksi markaksi, kymmenettä luokkaa varten viideksi markaksi ja yhdettätoista luokkaa varten neljäksi markaksi;
minkä ohessa tuossa matkustussäännössä olevat "Erityiset säännökset" ovat muutettavat seuraavaan muotoon:
1) Tämä matkustussääntö koskee sekä yksityisten henkilöiden ja kuntien kustannettavia, että myöskin Suomen kruunua varten tehtäviä matkoja ja toimituksia; kuitenkin niin, että niistä matkoista ja toimituksista, joita virka- ja palvelus- miesten tulee virkansa puolesta tahi vuosirahansäännössä vartavasten määrätyillä varoilla suorittaa eri palkkiotta, älköön maksettako tämän matkustussäänöön mukaista kustannusten korvausta, vaan noudattakoon itsekukin niitä johtosääntöjä ja määräyksiä, joita hänen siinä kohden tulee noudattaa.
2) Se virka- tai palvelustoimi, jonka puolesta toimitus pidetään, vaan ei muu virka-aste, valtuuskirja tai arvo, määrää sen luokan, jonka mukaan korvausta saadaan. Ylimääräiseen toimitukseen älköön myöskään määrättäkö ketään, jolla on korkeampi virkatoimi kuin mitä tarkoituksen tärkeys vaatii; ja olkoot asianomaiset vastuunalaisia, jos matkoja tehdaan ilman tositarvetta, tahi jos sitä, jonka tulee korvata matka, rasitetaan suuremmalla korvauksella, kuin mihin tämä asetus antaa aihetta.
3) Virkasijainen nauttikoon niiltä matkoilta, joita hän toimitettavansa viran puolesta tekee, korvausta matka- kustannuksista ja päivärahasta siinä luokassa, johon se virka kuuluu. Korvausta saman perusteen mukaan suoritetaan myöskin satunnaisesta toimituksesta, johon on annettu määräys.
4) Tätä matkustussääntöä noudatetaan ainoastaan silloin kun suoritettava toimitus pidetään suomalaisen viran- omaisen käskystä. Jos matkustus tahi toimitus perustuu jonkun muun viranomaisen antamaan määräykseen, on kustannus siitä palkittava niiden säännösten mukaan, jotka sitä varten ehkä ovat voimassa.
5) Semmoisista maanmittaukseen, maanjako- ja verotus- laitokseen kuuluvista toimituksista, joista toimitusmiehelle tulee kyyti- ja päiväraha, on voimassa, mitä niitten suhteen erittäin on säädetty tahi vastedes säädettänee; kuitenkin on varteenotettava mitä tämä matkustussääntö sisältää maanjako-oikeuden jäsenestä.
6) Virka ja palvelusmiehet, jotka virka asioissa tehtävää matkaa varten käyttävät kruunun omaa tahi vuokraamaa höyrylaivaa, saavat sellaisesta matkasta ainoastaan päivä- rahan ja korvauksen kapineittensa kuljetuksesta höyry- laivaan ja siitä takaisin matkalle lähtiessään ja sieltä palatessaan, näiden säännösten 11 kohdassa vahvistetun perusteen mukaan.
7) Sen korvauksen suhteen matkakustannuksista ja päivä- rahasta, joka merimatkoilta virka-asioissa tulee luotsi- tirehtöörille, hänen apulaisellensa sekä luotsilaitoksen upseereille ja siviili-virkamiehille kuin myös luotsi- palvelijoille, on voimassa mitä siitä on erittäin säädetty, mutta muuten on tätä matkustussääntöä siinä kohden noudatettava.
8) Kun Suomenmaan Kenraalikuvernööri virkansa puolesta oleskelee Pietarissa saa hän kolmenkertaisen päivärahan.
9) Muut virka-asioissa Pietariin tahi muuhun paikkakuntaan oman maan ulkopuolelle lähetetyt virka- ja palvelusmiehet saavat maan ulkopuolella oleskellessaan päivärahaa puoli- kolmatta sen vertaa kuin heille tämän matkustussäännön mukaan yleensä tulee.
10) Matkakustannusten korvaus maksetaan sen tahi niiden ... matkustamis-tapain mukaan, joita todellakin on käytetty; ja sen ohessa kuin matkalaskuun ei saa panna korvausta suurempaa kustannusta vaativasta kulkemistavasta vasta- mainittuin joukosta kuin siitä, jota matkustaja on käyttänyt, on yleensä noudatettava, että sitä kulkemistapaa, joka käy halvimmaksi, käytetään, ja, missä se ei käy laatuun, syy laskussa ilmoitetaan.
Samoin on korvaus kyydillä matkustamisesta laskettava lyhimmän tien mukaan, jonka vartella kyytilaitos löytyy. Jos virkamiehen on pakko valita toinen tie, on syy siihen ilmoitettava.
11) Jos matkustaa höyrylaivassa tai rautatiellä saakoon virkamies korvausta siitä maksusta, jonka hänen kulkunsa ja kapineittensa kuljetus höyrylaivaan tai rautatielle ja sieltä takaisin saattaa tuottaa, joka kerralta seuraavan määrän, nimittäin:
1:ssä-5:ssä luokassa tätä matkustussääntöä 3 markkaa
6:ssa-9:ssä luokassa tätä matkustussääntöä 2 markkaa
10:ssä ja 11:ssä luokassa tätä matkustussääntöä 1 markan.
Tätä korvausta ei kuitenkaan anneta, jos matka höyrylaivalle tai rautatielle tahi sieltä takaisin on tapahtunut kyydillä.
Kulusta ja kapineitten kuljetuksesta höyrylaivaan tai rautatielle ja sieltä takaisin Pietarissa maksetaan tätä korvausta Kenraalikuvernöörille ja Ministeri-valtio- sihteerille kolme sen vertaa sekä muille virka- ja palvelus- miehille puolikolmatta sen vertaa kuin vastamainittu määrä on.
12) Matkasta rautatiellä, jossa ei ole ensimmäisen luokan sijoja, saa virkamies, joka tämän matkustussäännön mukaan on oikeutettu semmoisen sijan käyttämiseen, lukea hyväksensä maksun toisen luokan sijasta.
Rautatiematkoilta, jotka voidaan suorittaa meno- ja paluu- piletille määrätyn käypäajan kuluessa, maksetaan korvausta ainoastaan sellaisesta piletistä.
Muistutus. Henkilö, jolla on maksuttomiin rautatiematkoihin oikeuttava jetooni, kuin myöskin se, jolle on annettu tila- päinen vapaapiletti, ei saa korvausta matkustajamaksusta.
13) Kun matkustaa junassa, jonka mukana kulkee makuu- vaunu, on virkatai palvelusmies oikeutettu laskemaan korvausta yhdestä sijasta makuuvaunussa tahi, milloin sijapiletti on lunastettava, korvausta siitä.
Höyrylaivassa tai rautatietä myöten matkustaessaan saa virkamies, joka kuuluu johonkin neljästä ensimmäisestä luokasta tätä matkustussääntöä, palvelijaa varten lukea hyväksensä rahamäärän, joka vastaa matkustajamaksua semmoisesta sijasta laivassa tai rautatiellä, kuin yhdennelletoista luokalle on määrätty.
Samoin saakoon virkamies, joka kuuluu matkustussäännön johonkin kahdeksasta ensimmäisestä luokasta, kun tarvitsee ajokaluja matkan pitkittämistä varten, voimassa olevan taksan mukaan korvausta semmoisten ajokalujen kuljetuksesta, joita hän todellakin on käyttänyt; ja on suoritetun kuljetusmaksun määrä kuitilla todistettava.
Kun johonkin toimitukseen tarvitaan erityisiä työkaluja, tulee virkamiehen, jos matkustaa rautatiellä tai höyrylaivassa, saada korvausta myöskin siitä rahdista, minkä hän näyttää suorittaneensa mukanaan kuljettamistansa työkaluista, taikka, jos matkustaa kyydillä, vuokraa hevosesta, milloin on käyttänyt työkalujen kuljetukseen eri hevosta.
14) Matkustuksesta semmoisissa seuduissa, missä edellä- mainittuja kuljetusneuvoja ei ole tarjona, vaan matka on tehtävä veneellä, hevosen seljässä tahi muulla tavoin, tulee matkustajan, ellei erinäisiä määräyksiä tämän suhteen ole annettu, saada korvausta matkakustannuksista voimassa olevan taksan mukaan, taikka, jos semmoista ei ole, lukea kyytirahaa kuljetun tien pituuden mukaan sitä myöten kuin kullekin luokalle on säädetty.
15) Jos toimitusmies, ennen toimituksen alkua tai sen loputtua, toisen virkatehtävän tai yleisen toimen vuoksi on paikalla, saakoon hän päivärahan korvausta siltä ajalta, jonka toimitus kestää, vaan ei eri korvausta matkakustan- nuksista.
16) Veneenvuokra sekä silta- ja lossirahat luetaan voimassa olevain taksain mukaan.
Ylimääräistä kyytiä käytettäessä korotettakoon tässä matkustussäännössä määrättyä kyydinkorvausta viisi penniä kilometriltä; tätä korotusta ei kuitenkaan saa lukea useammalta hevoselta kuin matkustaja todella on käyttänyt.
Semmoisesta paikasta, jossa korotettua kyytirahaa on suoritettava, kuin myöskin kaupungista matkustettaessa maksetaan tässä matkustussäännössä matkasta määrätty kyytiraha 50 prosentin ylennyksellä.
17) Päivärahaa toimituksesta, jota varten ei tarvitse tehdä matkaa, luetaan, kun toimitus on sitä laatua että eri korvaus siitä on suoritettava; siitä päivästä alkaen, jolloin toimitus itse paikalla alkoi, sen päivän loppuun, jolloin se päättyi.
Jos toimitusta varten tarvitsee tehdä matkan, ei päivärahaa lueta erittäin matka- ja erittäin toimituspäivistä, vaan ainoastaan siitä päiväin määrästä, jota todellisuudessa on matkaan ja toimitukseen yhteensä käytetty; ja on silloin varteenotettava, että päivärahaa älköön missään tapauksessa päälle sen ajan, mikä toimitukseen on kulunut, luettako useammalta päivältä kuin mitä olisi tarvittu kulkemalla yhdeksänkymmentä kilometriä vuorokaudessa, matkan tapahtuessa kyydillä, tahi matkustamalla kymmenen tuntia vuorokaudessa, matkan tapahtuessa muulla kulku- neuvolla.
Jos matkustettaessa käytetään osaksi kyytiä osaksi muuta kulkutapaa, katsotaan yhdeksän kilometrin kyydin vastaavan yhtä tuntia käytettynä muuhun kulkutapaan.
Jos matkustettaessa tulisi viivytystä luonnonesteen takia tahi muusta syystä, niin otettakoon, kun esteen laatu ilmoitetaan ja havaitaan päteväksi, tämä viivytys lukuun päivärahaa määrättäessä.
Jos matka toimitusmiehen asuinpaikasta toimituspaikkaan on lyhempi kuin kolme kilometriä ja toimituksen suorittaa valtiota varten sen virka- tahi palvelusmies, niin hän ei saa korvausta matkasta toimituspaikkaan ja sieltä takaisin eikä myöskään päivärahaa itse toimituksesta, jollei voimassa olevain taksain tahi erinäisten säännösten mukaan toisin määrätä.
18) Kun samalla matkalla suoritetaan senlaatuisia toimituksia, että on tarpeen ilmoittaa itsekuhunkin niihin menneet kustannukset, ne kun ovat erinäisten rahastojen, kuntien tai yksityisten henkilöiden palkittavat, niin on matkakustannusten ja päivärahan korvaus toimituksista jaettava suhteellisesti sen kustannuksen mukaan, joka niistä kustakin erittäin olisi ollut laskettava, ellei toimituksia olisi voitu samalla matkalla suorittaa.
19) Kruununpalvelijoille ja heidän apumiehillensä tulevasta palkkiosta irtaimen tavaran ulosotosta ja myymisestä on voimassa mitä siitä asetuksessa 15 p:ltä Tammikuuta 1883 on säädetty tahi vastedes erittäin säädetään.
20) Virkamiehen tulee sillä tavoin sovittaa toimitustensa aika, että mitä samalla matkalla voidaan aikaansaada, älköön aiheuttako useampia matkoja edestakaisin.
21) Jokainen lasku on niin laadittava, että siitä saadaan tarkka tieto kunkin toimituksen ajasta, samaten kuin myöskin niistä päivistä, jolloin matkat toimituksiin ja niistä takaisin ovat tapahtuneet; ja on siihen pantava ilmoitus matkan tarkoituksesta sekä selvitys siitä, onko toimitus tapahtunut voimassa olevan johtosäännön vaiko eri määräyksen mukaan, joka viimeksi mainittu on laskuun liitettävä.
Ennenkuin Senaatin alaisen viraston päällikkö lähtee virkamatkalle, on se, siinäkin tapauksessa että matka voimassa olevain johtosääntöjen mukaan voidaan suorittaa ilman eri lupaa, kirjallisesti ilmoitettava asianomaiseen Senaatin Toimituskuntaan ja samalla mainittava matkan tarkoitus. Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, Elokuun 4 p:nä 1899.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
AUGUST NYBERGH.
Gustaf Sucksdorff.