Keisarillisen Majesteetin Armollinen Ohjesääntö
Suomen merikouluille.
Annettu Helsingissä, Huhtikuun 27 p:nä 1899.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari Ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaattimme Talousosaston tekemästä alamaisesta esityksestä olemme Me armossa nähneet hyväksi, kumoten mitä tätä ennen on asiasta säädetty, vahvistaa seuraavan ohjesäännön sekä palkka- ja menosäännön maan merikouluille:
1 §.
1. Merikoulujen tarkoituksena on antaa opetusta Suomen kauppalaivain yli- ja alipäälliköille tarpeellisissa tiedon- aineissa.
2. Merikoulut ovat Senaatin Kauppa- ja Teollisuustoimitus- kunnan alaiset ja niitä valvoo merenkuluntarkastaja.
2 §.
1. Lähintä huolta merikoulusta pitää johtokunta, niin kokoonpantu kuin 24 §:ssä mainitaan.
2. Opetusta hoitaa kussakin koulussa ensimmäinen opettaja, joka samalla on johtaja, ja toinen opettaja sekä tarpeellinen määrä ylimääräisiä opettajia.
3 §.
1. Helsingin, Turun, Nikolainkaupungin ja Maarianhaminan merikouluissa opetus tapahtuu ruotsinkielellä sekä Oulun, Wiipurin ja Rauman merikouluissa suomenkielellä. Opetusta annetaan kolmella osastolla: ensimmäisellä osastolla niissä oppiaineissa, joitten tuntemista tämän ohjesäännön mukaan vaaditaan aliperämiehiltä; toisella osastolla niissä tiedoissa, jotka ovat säädetyt perämiehille ja kauppalaivureille; sekä kolmannella osastolla kaikissa niissä aineissa, joissa meri- kapteeneiksi aikovain tulee suorittaa tutkinto.
2. Merikoulujen yhteydessä ylläpidettäködn, tarpeen vaatiessa, muutamina vuoden kuukausina valmistavia kursseja niitä varten, jotka haluavat päästä koulun ensimmäiselle osastolle.
3. Yhteen merikouluun voidaan, jos tarve vaatii, Senaatin määräyksen mukaan perustaa jatkokurssi, jonka tarkoituk- sena on antaa laajempia teoreettisia tietoja tutkinnon- käyneille merikapteeneille.
4 §.
Senaatin asiana on, tarpeen mukaan, määrätä sopiviin paikkoihin perustettavaksi merimieskouluja, jotka ovat lähinnä aiotut laivureja ja perämiehiä varten semmoisilla aluksilla, joitten kuljettajina voimassa olevain sääntöjen mukaan ei tarvitse olla tutkinnon-käyneitä päällikköjä.
5 §.
1. Merikoulut pidetään oppilaille avoinna kahtena luku- kautena, joista toinen kestää Lokakuun 15 päivästä Joulu- kuun 20 päivään ja toinen Tammikuun 8 päivästä siihen päivään Huhtikuussa, jolloin vuositutkinto pidetään, jotka lukukaudet yhteensä luetaan yhdeksi lukuvuodeksi.
2. Kuitenkin olkoon, vallitseviin eroavaisuuksiin nähden siinä ajassa, jolloin merenkulku lakkaa niissä maan eri seuduissa, joihin merikouluja on asetettu, Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnan vallassa ilmaantuvissa tapauksissa muuttaa ylempänä mainitut koulujen avaamisen määräpäivät, jos se havaitaan tarpeelliseksi.
3. Opetusta valmistavassa kurssissa, missä semmoinen on olemassa, annetaan aikana, jonka Kauppa- ja Teollisuus- oimituskunta, koulun johtokunnan esityksestä, määrää.
6 §.
1. Merikoulujen opetusaineet ovat seuraavat:
a) Matematiikka,
b) Merenkulkuoppi,
c) Pallo-oppi ja merenkulun tähtitiede,
d) Laivanrakennustaito, purje- ja takkelipiirustus,
e) Maantiede,
f) Lauseoppi, kirjeitten kirjoittaminen, kirjanpito ja asiakirjain laatiminen,
g) Englannin kieli,
h) Merenkulkua ja siihen kuuluvia asioita koskevat lait ja asetukset,
i) Yleisen terveydenhoidon oppi merellä, sekä
k) Höyrykoneoppi, viimemainittu vapaaehtoisena oppiaineena.
2. Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnan asiana on, asian- omaisen koulunjohtokunnan esityksestä, myöntää höyry- koneopin jätettäväksi pois opetusaineista semmoisella paikkakunnalla olevassa koulussa, jossa sopivaa opettajaa tässä aineessa ei ole saatavissa.
3. Oppituntien luku joka osastolla pitää keskimäärin olla vähintään 35 viikossa. Opetussuunnitelman, jossa on kutakin ainetta varten määrättyjen viikkotuntien luku, vahvistaa, johtokunnan ehdotuksesta, Kauppa- ja Teollisuustoimitus- kunta.
7 §.
1. Sen, joka tahtoo päästä oppilaaksi merikouluun, tulee, varustettuna todistuksella iästään, maineestaan ja tehdystä meripalveluksesta sekä lääkintdtodistuksella väriaistinsa laadusta, ilmoittautua johtajalle lukuvuoden alussa ja viimeistään Marraskuun 1 päivänä, ellei hän merimatkan, sairauden tahi muun laillisen syyn tähden ole estetty silloin saapumasta. Joulukuun 1 päivän jälkeen älköön oppilasta otettako kouluun, jos ei hän pääsötutkinnossa näytä omaavansa semmoisia tietoja, että hän voipi seurata opetusta sillä osastolla, jonne hän pyrkii.
2. Sitä, joka on syytteen alainen tahi rangaistu rikoksesta, josta kansalaisluottamuksen menettäminen saattaa seurata, taikka muuten on pahamaineinen, niin myös se, joka sairastaa tarttuvaa tahi muita henkilöitä vaivaavaa tautia, älköön otettako kouluun.
8 §.
Tullaksensa oppilaana merikouluun sisäänkirjoitetuksi vaaditaan hakijalta:
1:ksi) ensimmäiselle osastolle pääsemistä varten:
a) että hän on ollut meripalveluksessa ulkomaanmatkalla vähintään kaksitoista kuukautta, joista vähintään kuusi kuukautta purjelaivalla;
b) että hän osaa lukea ja ymmärtää sitä kieltä, jolla opetusta annetaan, sekä selvästi luettavalla käsialalla kirjoittaa sitä sanelun mukaan;
c) kyky laskea neljää laskutapaa kokonaisilla luvuilla, laatu- luvuilla ja murtoluvuilla sekä yksiehtoista päätöslaskua;
d) että tuntee yleisimmät seikat fyysillisestä maantieteestä ja pääasiallisimmat kohdat Suomen maantieteestä;
e) että taitaa opin suorista viivoista ja kulmista sekä kolmioin ja suunnikasten pääasiallisimmista ominaisuuksista.
2:ksi) toiselle osastolle pääsemistä varten joko:
a) että pyrkijä on päättänyt kurssin aliperämiesosastolla, joka välttämättömästi vaaditaan kauppalaivurintutkinnon suorittamiseen, taikka myös
b) että hän on ollut meripalveluksessa ulkomaanmatkalla vähintään kaksitoista kuukautta, joista vähintään kuusi kuukautta purjelaivalla, sekä että hän on päättänyt viisiluokkaisen porvarikoulun tahi lyseon viiden luokan kurssin taikka tutkinnolla semmoisessa koulussa näyttänyt omaavansa tietoja mainittua kurssia käsittävissä aineissa, lukuun ottamatta vieraita kieliä.
3:ksi) kolmannelle osastolle pääsemistä varten:
suoritettu perämiehentutkinto.
9 §.
Tarpeelliseksi selvitykseksi tekemistään merimatkoista ja niillä osottamastaan käytöksestä pitää sen, joka ilmoittautuu oppilaaksi merikouluun, tuoda esiin asianomaisen laivan- päällikön tahi merimieshuoneen asiamiehen siitä antama todistus.
10 §.
Jos merikapteeni, kauppalaivuri, perämies tahi aliperämies tahtoo merikoulussa hankkia itselleen tarkempia tietoja jossakin opinhaarassa, joka siellä on opetuksen esineenä, olkoon siihen oikeutettu, ellei opetuksen yleinen meno siitä häiriydy. Samoin olkoon se, joka tahtoo saada semmoisen todistuksen kuin 26 §:ssä lähemmin määrätään, oikeutettu sitä varten koulussa suorittamaan kokeen aikana, jonka johtaja harkitsee sopivaksi.
11 §.
Oppilaan tulee itse varustautua opetuksen viljelemiseen tarpeellisilla kirjoilla sekä kirjoitus- ja pilrustusaineilla; kuitenkin saakoon johtaja lukukausien aikana oppilaalle lainata koulun omistamia kirjoja ja merikarttoja, ulkona koulusta käytettäviksi, ollen oppilas velvollinen niistä vastaamaan.
12 §.
Merikoulun oppilaan tulee ahkerasti ja tarkkuudella opetusta viljellä ja käytöksessään sekä koulussa että sen ulkopuolla noudattaa johtajan käskyjä. Jos oppilas tavalla tai toisella käyttäytyy sopimattomasti taikka jos hän luvatta tai ilman hyväksyttyä estettä jää pois koulusta, nuhdelkoon ja varoittakoon johtaja häntä. Jollei hän siitä ota ojentuaksensa taikka jos hänen hairauksensa on pahempaa laatua, ilmoittakoon johtaja sen koulun johtokunnalle, jonka tulee tutkia asian laita ja, jos syytä siihen on, pitemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi tahi ainaiseksi koulusta erottaa syyllinen.
13 §.
1. Oppilaan, joka kolmena lukuvuonna on käynyt merikoulua, tulee, ellei kivulloisuus tahi muut pakottavat asianhaarat ole hänen koulunkäyntiään keskeyttäneet, suorittaa tutkinto jossakin koulun osastossa; jos hän sen laiminlyö, älköön enää olko oikeutettu koulussa opetusta nauttimaan.
2. Jos oppilaan katsotaan olevan tietojensa puolesta kypsymätön siihen tutkintoon, johon hän on ilmoittautunut, älköön hän uutta tutkintoa käykö ennenkuin yksi vuosi on edellisestä kuulustelusta kulunut. Kuitenkin saattaa koulun johtokunta, johtajan esityksestä, sallia oppilaan, joka on hyväksytty matematiikassa, merenkulkuopissa ja tähti- tieteessä, mutta hylätty ainoastaan yhdessä muista aineista, lyhemmänkin ajan kuluttua siinä käydä uusi tutkinto.
14 §.
1. Semmoisen tutkinnon, joka kauppalaivain yli- ja alipäällikköjä varten on säädetty, käyköön ainoastaan se, jolla on se ikä sekä, todistettavasti nuhteettomasti käyttäytyen, kotimaisissa tahi ulkomaisissa laivoissa on palvellut sen ajan, joka tässä alempana määrätään, nimittäin:
a) Aliperämiehentutkintoa varten: yhdeksäntoista vuoden ikä ja neljänkymmenenkahden kuukauden palvelus, joista vähintään kaksitoista kuukautta Itämeren ulkopuolella, taikka myös neljänkymmenenkahdeksan kuukauden palvelus Itämeren sisäpuolella.
b) Perämiehentutkintoa varten: kahdenkymmenen vuoden ikä ja neljänkymmenenkahdeksan kuukauden palvelus, joista vähintään kaksikymmentäneljä kuukautta Itämeren ulkopuolella.
c) Kauppalaivurintutkintoa varten: yhdenkolmatta vuoden ikä sekä, suoritetun aliperämiehentutkinnon jälkeen, kahdeksantoista kuukautta kestänyt palvelus perämiehenä, josta vähintäin kaksitoista kuukautta ulkopuolella Itämerta.
d) Merikapteenintutkintoa varten: perämiehentutkinto, sekä sen jälkeen ulkopuolella Itämerta suoritettu neljänkolmatta kuukauden palvelus perämiehenä taikka kahdentoista kuukauden palvelus kauppalaivurina.
2. Jos koulun johtokunta, esiintyviin syihin nähden, antaa suostumuksensa, sallittakoon oppilaan, jonka palvelusajasta tahi ijästä taikka kummastakin puuttuu kaksitoista kuukautta tahi vähemmin, käydä tutkinto, kuitenkin varteenottaen että tutkintotodistusta ei saa antaa ennenkuin hän on näyttänyt palvelleensa senkin ajan, joka on puuttunut, taikka tulleensa säädettyyn ikään.
3. Puheenalainen palvelus luetaan, jos se on tapahtunut höyrykoneen avulla tahi ilman sitä käyvällä purjelaivalla, kuhunkin matkaan käytetyn ajan mukaan, jota paitsi on otettava lukuun matkan edellä ja jälkeen laivalla palveltu aika. Palvelus höyrylaivalla luettakoon myöskin samalla tavalla, kuitenkin niin että sellaisesta palveluksesta ei missään tapauksessa saa ottaa lukuun enempää kuin puolet jokaista tutkintoa varten säädetystä ajasta. Edellämainittua palvelusaikaa laskettaessa on sitä paitsi huomattava, että sellaista palvelusta, joka tapahtuu laivalla joko merimittauk- sissa, rannikko- ja järvikulussa oman maan alueella tahi purjehdusmatkoilla Suomenlahden, Itämeren ja Laatokan varrella oleviin venäläisiin satamiin sekä ruotsalaisiin satamiin Pohjanlahden ja Ahvenanmeren rannoilla, kuin myöskin Tukholmaan, taikka kajuuttavahtina, ruoan- laittajana, lämmittäjänä tahi koneenkäyttäjänä taikka myös laivaa rakennettaessa, vahdinpidossa riisutulla laivalla, taklauksen purkamisessa tahi riisumisessa sekä kölinkallis- tuksessa, ei saa lukea enemmäksi kuin korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi, jos se on tapahtunut höyrykoneella tahi ilman sitä käyvällä purjelaivalla, mutta ainoastaan neljäksi kuukaudeksi höyrylaivalla.
4. Sitä aikaa, jonka merimies on palvellut laivalla ennenkuin hän on päässyt neljäntoista vuoden ikään, ei saa ottaa lukuun, kun on kysymys edellämainittujen tutkintojen suorittamisesta taikka merikouluun ottamisesta.
15 §.
Ne oppiaineet, joissa kauppalaivain päällystön on käytävä tutkinto, ovat seuraavat:
A. Aliperämiehille.
1:ksi. Laskuoppi: tavallisten ja kymmenmurtolukujen täydellinen käytteleminen, päätöslasku, korko-, seura- ja vaihtolasku, potenssioppi, neliöjuuren etsiminen sekä logaritmien käyttäminen; kuin myöskin algebrassa: lasku kokonaisilla luvuilla ja murtoluvuilla.
2:ksi. Geometria: Euklideen ensimmäinen kirja taikka vastaava kurssi jonkun muun geometrian oppikirjan mukaan; planimetrian yleisimmät tiedot; sekä stereometriasta: kappalten kuutiosisällyksen laskeminen.
3:ksi. Trigonometria: alkukäsitteet, kuin myöskin tasanneskolmioiden ratkaiseminen, kaavain mukaan.
4:ksi. Merenkulkuoppi: maan suuruus ja muoto sekä ne pisteet ja ympyrät, joita siinä on ajateltu olevaksi; pohjaluodin, vauhdinmittarin ja kompassin laatu, hoito ja käyttäminen; kurssien oikaiseminen ja yhdistäminen; pistelmän laskeminen ja merikorttiin merkitseminen; purjehtlminen maantunnusta myöten ja virtavedessä; kompassin hairauksen löytäminen; ilmapuntarin ja lämpömittarin käyttäminen, sekä laivapäiväkirjan pitäminen.
5:ksi. Tähtitiede: määrityksiä ja pallo-oppi, maan jokapäiväiset ja vuotuiset liikunnot; vuodenaikain vaihtuminen; kuun vaiheet ja mitä tärkeintä on sen liikunnoista sekä syyt auringon- ja kuun pimennyksiin; ajan jakamisen ja ajanlaskun perusteet; perehtymistä oktantin ja sekstantin käyttämiseen; leveysasteen määrääminen auringon meridianikorkeuden mukaan; ajan määrääminen sen johdolla miten korkealla ulkopuolella meridiania aurinko on, sekä pituusasteen laskeminen kronomeetterin ja auringonkorkeuden johdolla, kompassin hairauksen löytäminen aurlngon tasakorkuisen azimuutin mukaan, oppi lasku ja nousuvedestä sekä korkean ja matalanveden ajan laskeminen.
6:ksi. Asetuksia: mitä laivassa on varteenotettava yhteentörmäyksen välttämiseksi; kalustoluetteloiden laatiminen, lastikirjain ja työläisluettoloiden pitäminen, kuin myöskin taito käyttää kansainvälistä signaalijärjestelmää;
7:ksi. Maantiede: fyysillisen maantieteen pääpiirteet; Euroopan rannikkomaantiede ynnä tietoa Välimeren ja Mustanmeren rannoilla olevista eieurooppalaisistä satamista.
8:ksi. Englannin kieli: sen ensimmäiset alkeet.
9:ksi. Opetuskieli: lauseoppi ja oikeinkirjoitus.
B. Perämiehille.
Sen lisäksi, mitä aliperämiehille on määrätty:
1:ksi. Laskuoppia: aritmetiikka kokonaan, algehraata niin pitkälle, että kyetään ratkaisemaan ensimmäisen asteen ekvatsioneja.
2:ksi. Geometriaa: planimetria ja stereometria.
3:ksi. Trigonometriaa: tasannestrlgonometria ja pallokolmioiden laskeminen kaavain mukaan.
4:ksi. Merenkulkuoppia: täydellinen tieto siitä millä tavalla trigonometrisiin laskuihin perustuva pistelmä on merikarttaan merkittävä; merikorttien laatiminen ja käyttäminen, sekä jotakin tietoa magneetista.
5:ksi. Tähtitiedettä: maanpallo-oppi ja pallo-tähtitieteen yleiset perusteet; tärkeimpien tähtien ja tähdistöjen tunteminen; ajan ja leveysasteen määrääminen tähti- tieteellisten havaintojen avulla; pituusasteen määrääminen kronomeetterin mukaan ja vaarinottamalla kuun etäisyyksiä, kuin myöskin kronomeetterin päävian ja vetäymisen laskeminen; azimuuttikompassin ja deviatomeetterin käyttäminen kompassin väärinnäyttämisen ja hairauksen selvillesaamiseksi; heijastuskoneiden tunteminen, oikaiseminen ja käyttäminen; kuin myös oppi paikanlinjain määräämisestä.
6:ksi. Asetuksia: ne osat merilakia, joissa puhutaan päällystöstä ja laivaväestä; tärkeimmät kohdat muista asetuksista, jotka koskevat merimiehenammattia; laivaliikkeessä yleisimmin esiintyväin asiakirjain, kuten lastikirjain, meriselitysten ynnä muiden laatiminen, kansainvälisen signaalikirjan käyttäminen.
7:ksi. Maantiedettä. Maanosain fyysillinen maantiede, rannikkomaantiede ja oppi myrskyjä hallitsevista laeista.
8:ksi. Englannin kieltä: sisälukua ynnä helpompain kappalten kääntämistä sekä jonkunmoista taitoa puheessa ja kirjoituksessa käsitellä helpompia aineita.
9:ksi. Äidinkieltä: Aine- ja kirjeenkirjoitus sekä laivatilien laatiminen.
10:ksi. Laivanrakennusta: Purjelaivain pukeminen taklaukseen sekä purjepiirustusten tekeminen.
11:ksi. Oppia yleisestä terveydenhoidosta ja ruumiin- vammain hoitamisesta laivalla.
C. Kauppalaivureille.
Yli sen mitä perämiehille on määrätty:
1:ksi. Asetuksia sekä
2:ksi. Höyrykoneoppia, kumpaakin ainetta niin laajalti kuin merikapteeneille on säädetty.
D. Merikapteeneille.
Yli sen mitä perämiehille on määrätty:
1:ksi. Laskuoppia: taito ratkaista yksinkertaisempia ensi-asteen probleemeja.
2:ksi. Trigonometriaa: tasannes- ja pallo-, kuin myöskin yleisimmin esiintyväin kaavain laskemisen perusteet.
3:ksi. Merenkulkuoppia: suur'ympyrässä purjehtimista; tietoa tuulista, merenvirroista ja valtamerien poikki käyvistä kauppateistä; hirmumyrskyjen teoria, sekä oppi kompassin hairahduksesta.
4:ksi. Tähtitiedettä: oppi maailmanrakennuksesta ja erittäinkin aurinkokunnasta; pallotrigonometrian sovittaminen tähtitieteesen sekä harjaantumusta tähtitieteellisten havaintojen toimittamiseen, erittäinkin kuun etäisyyksien määräämiseen.
5:ksi. Asetuksia: merilaki kokonaisuudessaan; tärkeimmät osat tulli-, karantääni-, konsuli-, merivakuutus- ja luotsi- asetuksista; pääasiallisimmat kohdat vekselisäännöstä ja vekselien käyttämisestä yleensä; rahtilaskujen laatiminen sekä tietoa merivahinkojen arvioimisen yleisistä perusteista.
6:ksi. Laivanrakennusoppia: sekä puu- että rautalaivain rakentamisen perusteet kuin myöskin niiden eri osain nimitykset, joista laivat kokoonpannaan; laivanmittauksen perusteet; tietoa laivain piirustuksista; purje- ja taklarnspiirustusten laatimista, sekä lastin asettelemista.
7:ksi. Kauppakirjevaihtoa ja kirjanpitoa.
8:ksi. Englannin kieltä: tyydyttävä taito ammattikirjevaihdossa, sekä
9:ksi. Höyrykoneoppia: perusteet höyryn käyttämiseen liikevoimana sekä tietoa vesillä käytettävistä höyrykoneista ja höyrypannuista sekä niiden kokoonpanosta.