Pöytäkirja, laadittu avattaessa Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäätyjen väliaikaista valtiopäiviä Keisarillisen Linnan valtaistuinsalissa Helsingin kaupungissa 24 päivänä Tammikuuta 1899.
Suomenmaan Kenraalikuvernööri, Kenraaliadjutantti Nikolai Bobrikoff, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas Armossa oli määrännyt ja asettunut Keisarillisen Majesteetin puolesta avaamaan Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan 19 (7) päiväksi nykyistä Tammikuuta kokoonkutsumat väliaikaiset Suomen- maan Valtiosäätyjen valtiopäivät, saapui, Keisarillisen Majesteetin valliopäiväin alkajaisia varten Armollisimmasti vahvistamain juhlamenoinohjeitten mukaan, oltuaan läsnä jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolainkirkossa, viisi minuuttia ennen yhtä päivällä valtaistuinsaliin, jonne Valtio- säädyt olivat kokoontuneet. Kenraalikuvernöörin edellä astuivat:
1:ksi) Valtiopäiväin Juhlamenojen ohjaaja ja hänen Apulaisensa;
2:ksi) Senaatin Prokuraattori ja Senaatin jäsenet, kaksi rinnakkain;
3:ksi) Senaatin Talousosaston Varapuheenjohtaja; sekä hänen jälessänsä:
4:ksi) seurueesen kuuluvat henkilöt.
Saliin tultuansa asettuivat Senaatin Talousosaston Vara- puheenjohtaja sekä Senaatin jäsenet ja Prokuraattori valtaistuimen ääreen oikealle sekä seurue vasemmalle puolelle valtaistuimen luo.
Maamarsalkki oli asettunut Ritariston ja Aatelin eteen ja muitten Säätyjen Puhemiehet itsekukin oman Säätynsä eteen.
Kenraalikuvernööri sijoittui valtaistuimen portaiden viereen.
Kenraalikuvernööri lausui tämän jälkeen, että hänelle Keisarillisen Majesteetin Armollisen käskyn mukaan oli annettu toimeksi avata nämät väliaikaiset valtiopäivät ja siinä suhteessa julkilukea Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Valtiosäädyille antama, korkeimmanoma- kätisesti allekirjoittama tervehdyspuhe, jonka Kenraali- kuvernööri venäjänkielellä luki julki, näin kuuluvana:
...
Julkiluettuansa Armollisen puheen julisti Kenraalikuvernööri väliaikaiset valtiopäivät avatuiksi, minkä jälkeen Kenraali- kuvernööri jätti tuon Armollisen puheen ruotsiksi ja suomeksi käännettynä Senaatin Oikeusosaston jäsenelle, Senaattori August af Nyborgille, joka valtaistuimen portaiden vieressä julkiluki mainitut käännökset näin kuuluvina:
Representanter för Finska folket!
I ären kallade till urtima landtdag och ådagalägger detta för eder den synnerliga betydelsen af de frågor, som nu föreläggas eder till granskning.
Oskiljaktigt med Kejsaredömet och stående under hela det Ryska Rikets hägn och beskydd, är Finland icke i behof af en från den Ryska Armen skildt stående militär. Lagen om värnepligten derstädes måste derför bringas i öfverensstämmelse med den i Kejsaredömet gällande lagen.
Enär Wi likväl önska att den nya lag, som skall införas, på samma gång så vidt möjligt bringas i öfverensstämmelse jemväl med landets egenartade lokala förhållanden, hafve Wi ansett ändamålsenligt öfverlemna förslaget till denna lag jemte grundbestämningarna till "förordning angäende de finska truppernas organisation och förvaltning" till landtdagens förberedande pröfning, i den fasta öfvertygelse att Ständerna med noggrannhet skola fullgöra det dem ålagda värf och derigenom rättfärdiga Wårt Nådiga förtroende till dem.
De hufvudprinciper, som ligga till grund för dessa lagförslag, hvilka afse skyddandet af hela rikets gränser och säkerhet, äro, säsom mest öfverensstämmande med rättvisa, i hufvudsak godkända af i Gud afsomnade, oförgätlige Kejsar Alexander den Tredje och af Oss.
Måtte Gud bistå eder att fullgöra det förestående arbetet till hela det trogna finska folkets väl, hvilket står Wårt hjerta lika nära som alla Wåra trogna undersåters väl.
Förblifvande eder med Wår Kejserliga ynnest uppriktigt välbevågne, för klara Wi denna urtima landtdag öppnad.
"NIKOLAI."
Suomen kansan edustajat!
Te olette kutsutut väliaikaisille valtiopäiville ja osottaa se teille niiden asiain erinomaisen tärkeyden, jotka nyt annetaan teidän tarkastettavaksenne.
Erottamattomasti yhdistettynä Keisarikuntaan ja koko Venäjän Valtakunnan suojan ja turvan alaisena Suomenmaa ei tarvitse Venäjän Armeijasta erillään olevaa sotaväkeä. Asevelvollisuutta siellä koskeva laki on sentähden saatettava yhdenmukaiseksi Keisarikunnassa voimassa olevan lain kanssa.
Koska Me kuitenkin tahdomme että se uusi laki, joka on toimeen pantava, samalla mikäli mahdollista saatetaan yhdenmukaiseksi myöskin maan omituisten paikallisten olojen kanssa, olemme katsoneet tarkoituksenmukaiseksi antaa tämän lain ehdotuksen ynnä "Suomen sotaväen järjestämistä ja hallintoa koskevan asetuksen" perus- määräykset valtiopäiville valmistelevaa harkintaa varten, siinä lujassa vakuutuksessa että valtiosäädyt tarkkuudella suorittavat heidän tehtaväkseen annetun toimen ja sen kautta osottavat oikeaksi Armollisen luottamuksemme heihin.
Ne pääperiaatteet, jotka ovat näiden lakiehdotusten perusteena, mitkä tarkoittavat koko valtakunnan rajojen ja turvallisuuden suojelemista, ovat, oikeuden kanssa enimmin yhtäpitävinä, Herrassa kuolleen, unhottumattoman Keisari Aleksander III:nen ja Meidän pääasiassa hyväksymät.
Suokoon Jumala teille apuansa nyt alkavan työn suorittami- seen koko uskollisen Suomen kansan hyväksi, joka on sydäntämme yhtä lähellä kuin kaikkien uskollisten alamaistemme menestys.
Pysyen teille Keisarillisella armollamme vilpittömästi suosiollisina, Me julistamme nämät väliaikaiset valtiopäivät avatuiksi.
"NIKOLAI."
Maamarsalkki, Vapaaherra Samuel Werner von Troil sekä Pappis, Porvaris ja Talonpoikaissäätyjen Puhemiehet: Savonlinnan hiippakunnan Piispa, Jumaluusopintohtori Gustaf Johansson, Kauppaneuvos Joachim Kurtén ja Ratsutilallinen Kaarlo Wärri astuivat sen jälkeen esiin, kukiu vuorossaan, sekä esiintoivat, jokainen Säätynsä nimessä, seuraavassa puheessa Kenraalikuvernöörille Säätyjen alamaisen kunnioituksen Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle:
Maamarsalkki, Vapaaherra von Troil:
"Eders Excellens!
Då det Finska folkets representanter nu, i anledning af Hans Majestat Kejsarens och Storfurstens Nådiga Påbud, församlat sig till urtima landtdag för att öfverlägga om och pröfva särskilda nådiga ansedda förändringar uti den finska värnepligtslagen, anhåller Ridderskapet och Adeln förbindligast att genom Eders Excellens, som af Hans Kejserliga Majestät erhållit i uppdrag att å Högstdensammes vägner öppna landtdagen, få till Hans Kejserliga Majestät framburna uttrycken ar Ridderskapet och Adelns orubbliga undersåtliga vördnad, trohet och kärlek. Den fråga, sm nu kommer att utgöra föremål för Ständernas behandling, är visserligen af en särdeles svårlöst beskaffenhet, enär det härvid gäller att icke allenast utröna möjligheter för Finland att med ökade militära bördor fortfarnde, likasom härintills, framgångsrikt kunna arbeta på sin utveckling i välstånd och andlig kultur, utan ock att ordna lagstiftningen i ämnet på ett sådant sätt, att de personer, hvilka på grund af lottning äro pligtige att inträda uti aktiv militärtjenst, icke öfverhöfvan betungas i förhållande till andra, slik skyldighet ej under- kastade medborgare. Men enahanda svårigheter förekommo också å landtdagen 18771878, vid Ständernas utarbetande af landets nu gällande, ifrån den då framlagda Nådiga Propositionen i ämnet uti särskilda delar afvikande värne- pligtslag, hvilken dock måste anses hafva funktionerat väl, att döma af de smickrande loford, som upprepade gånger och deribland särskildt vid de stora manövrerne under sistlidne års sommar blifvit såväl af landets Höga Monarker personligen, som ock af sakkunnige inspektörer afgifna angående den finska militären. På grund häraf kunna ju Ständerna, hvilkas skyldighet det är att under alla förhållanden ärligt och oförskräckt bringa landets ställning, känslor och behof till Monarkens höga kännedom, äfven nu, då aderton års erfarenhet angående den allmänna värne- pligtens verkningar hos oss föreligger, förtröstansfullt skrida till sitt maktpåliggande arbete, i förhoppning att detsamma skall vinna Nådigt godkännande. Det stora och mäktiga ryska rikets intresse torde icke heller med nödvändighet påkalla att ett med detta rike oskiljaktigt förenadt, folkfattigt och i närheten af polcirkeln beläget land, hvilket alltid har att kämpa emot en karg natur, genom öfvermåttan stora militära bördor hämmas i sin utveckling, och allraminst kan något sådant förut sättas komma att inträffa under spiran of den ädle Furste, hvilken genom sitt högsinnade förslag angående reducerande af de öfverdrifna rustningar, hvilka för närvarande trycka de flesta folk, med rätta tillvunnit sig hela den civiliserade verldens beundran, likasom Han ock derigenom ådagalagt ain bestämda vilja vara, att orubbligt fortgä uti Sin Faders och företrädares, den i Gud afsomnade fredsfursten Alexander III:s fotspår.
I hvilken riktning Ständernas beslut i anledning af de nu föreslagna förändringame i värnepligtslagen således än må utfalla, och åt hvilka myndigheter i Kejsaredömet Hans Kejserliga Majestät än må ombetro att öfver detsamma utlåta sig, så emotser Ridderskapet och Adeln att slikt utlåtande varder afgifvet med behörig hänsyn jemväl till det finska folkets olika lifsåskådning, samt framför allt, att den författning och de grundlagar, hvilkas bibehållande Högstsalig Hans Majestät Kejsar Alexander I, Glorvördigst i åminnelse, tillförsäkrat Finlands innebyggare och i enlighet med hvilka han äfven sammankallade Finlands Ständer till landtdagen i Borgå, af bemälde myndigheter fullständigt respekteras, enär endast sålunda Hans Kejserliga Majestäts Nådiga afsigter att genom band af ömsesidigt förtroende och kärlek åstadkomma en närmare sammanslutning emellan Finland och Kejsaredömet, framgångsrikt kunna förverkli- gas. Tacksamt erkännande att Finland under ett nittioårigt åtnjutande af omförmälde af efterföljande Högsinnade Monarker än vidare utvecklade grundlagar, varit i tillfälle, att på ett glädjande sätt både i andligt och materielt afseende skrida framåt, vågar Ridderskapet och Adeln äfven en underdånigst hoppas att Hans Kejserliga Majestät, vid den slutliga pröfningen af Ständernas ur djupet af det finska folkets hjerta hemtade svar i saken Nådigst skall finna att detta folks kärlek till sitt finska fosterland i sjelfva verket är fullt förenlig med en osviklig tillgifvenhet för Ryssland och det ryska riket.
Jemte uttalande af dessa undersåtliga känslor och förhoppningar anhåller Ridderskapet och Adeln jemväl att få innesluta sig uti Eders Excellens välvilja".
Piispa, Jumaluusopintohtori Johansson.
"Teidän Ylhäisyytenne!
Kahdennentoista kerran kokoontuvat Suomen säädyt valtiopäiville tämän vuosisadan viimeisenä vuonna.
Hartaasti kiittää Suomen kansa Jumalaa siitä armosta, jonka Hän on sille suonut, ja syvä on tämän kansan kiitollisuus jalomielisille, korkeille Hallitsijoilleen siitä suuresta rakkaudesta ja suosiosta, jonka ovat sille osoittaneet.
Suomen kansa, Pohjolan kylmän vaikutusten alaisena, ei ole herkkä ilmi tuomaan tunteitaan; sentähden käyttää Pappissääty ilolla tätä tilaisuutta alammaisimmasti julki lausuakseen vilpittömän uskollisuutensa syvästi rakastetulle armolliselle Keisarilleen ja Suuriruhtinaalleen. Historia todistaa Suomen kansan järkähtämätöntä uskollisuutta Hallitsijoitaan kohtaan, joka ei koskaan ole vilpistellyt, ja joka ei ole horjuva.
Kun, suuren Venäjän kansan pystyttäessä mainerikkaan Moskovan Kremlin rinteelle muistopatsaan Tsaari- vapauttajalle, Hänen Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsi ehdottaa maailman kansoille yleisen aseiden riisumisen, siten pystyttäen Itselleenkin kiitollisissa sydämissä ikuisen, katoamattoman muistopatsaan, katsoo Suomen kansa, joka tuntee, kuinka tärkeä tämä ylevän Kristillinen ja ihmis- ystävällinen ehdotus on, onnekseen erityisesti lausua siitä alammaisen kiitoksensa Korkealle Hallitsijalleen. Hartaasti rukoilee Suomen kansa tämän korkeimmasta alkuunpanosta syntyneen ehdotuksen toteutumista; ja varmaan onkin kerran rauha peittävä koko maan.
Noudattaen Hänen Majesteettinsa käskyä ja valmiina ottamaan osaa alkaviin valtiopäiviin, ryhtyy Pappissääty työhönsä hyvin käsittäen isänmaamme nykyistä asemaa eriämättömänä osana Venäjän suuresta valtakunnasta Pappissääty on omantunnon mukaan täyttävä velvollisuutensa, siten osoittaen Hallitsijan sille suomaa luottamusta oikeaksi.
Ei Pappissäätyä niin paljon huolestuta veron suureneminen, eikä sotalaitoksen parantamisen tuottama välttämätön rasitus, vaan huolta synnyttävät ne ansaitsemattomat epäilykset kansallemme pyhistä uskollisuuden tunteista, jotka siellä täällä Keisarikunnassa ilmilausutaan. Likeltä tuntien, kuinka pyhänä jokainen Suomalainen pitää lakinsa, rohkenee Pappissääty toivoa, että vihdoinkin aika on koittava, jona totuus on tuleva ilmi ja kansan tuntoa loukkaava epäluulo haihtuva.
Pappissääty toivoo, että Hänen Majesteettinsa luottaa vilpittomän Suomen kansan uskollisuuteen Häntä ja Venäjää kohtaan, ja vakaasti toivoen, että Hänen Majesteettinsa, kuten korkeat edelliset Hallitsijatkin, edelleen osoittaa uskolliselle Suomen kansalle Keisarillista luottamustaan.
Vähälukuinen on Suomen kansa Venäjän laajassa valta- kunnassa, mutta suuri on sen rakkaus korkeaan Hallitsijaansa. Sydämestä nousevat koyhäin mataloissa majoissa ja varallisempien asunnoissa, kodeissa ja kirkoissa, lämpimät rukoukset syvästi rakastetun Keisarin ja Suuri- ruhtinaan, korkean armaan Keisarinnan ja koko Keisarillisen perheen terveyden ja onnen puolesta.
Luottaen Teidän Ylhäisyytenne suosiolliseen huomioon, kääntyy Pappissääty Teidän puoleenne, pyytäen Teitä Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle esittämään Pappissäädyn alammaisimman kunnioituksen, vilpittömän rakkauden ja horjumattoman uskollisuuden".
Kauppaneuvos Kurtén:
"Eders Excellens!
Finlands Borgarestånd utber sig att genom Eders Excellens få till Hans Majestät Kejsaren, vår älskade Storfurste, frambära försäkran om Borgareståndets undersåtliga vördnad, trohet och kärlek jemte dess innerliga välönskningar för Deras Majestäters och det Kejserliga husets lycka och sällhet.
Det har täckts Hans Majestät att till urtima landtdag sammankalla Finlands Ständer för att handlägga Hans Majestäts Nådiga förslag om att bringa värnepligtslagen i Storfurstendömet Finland i öfverensstämmelse med de i detta afseende i Kejsaredömet gällande grunder. Då Hans Majestät alltid egnat vårt land en kärleksfull och landsfaderlig omvårdnad och jemväl till en hel verld låtit utgå ett upprop att sätta en gräns för de oupphörliga rustningarna och att erkänna rättvisans och rättens principer, på hvilka staternas säkerhet och folkens välfärd hvila, så är Finlands Borgarestånd, liksom hvarje enskild medborgare, genomträngdt af öfvertygelsen om, att Hans Majestäts afsigt icke kan vara att för krigsändamål af detta land fordra tyngre börda, än det kan bära utan att dess fortsatta odling och utveckling äfventyras, ej heller att den landets Ständer genom grundlag tillförsäkrade rätt att deltaga i lagstiftningen rörande det Finska folkets värnepligt rubbas. Borgareståndet skall ock uppbjuda all sin förmåga och insigt för att i samarbete med de öfriga Stånden utreda den vigtiga fråga, som blifvit Ständerna föbrelagd, och vill redbart och öppet såsom alltid, framlägga sin öfvertygelse om hvad landets krafter och behofver medgifva.
Borgareståndet hyser äfven det fasta hopp att, oaktadt de svåra beskyllningar, som på senaste tid framställts mot det Finska folket, det för Hans Majestäts upplysta blick icke kan blifva fördoldt, att detta folk aldrig genom något slag af svek, utan endast genom orubblig trohet, laglydnad och ett idogt arbete för sin förkofran förvärfvat sig de goda vitsord och den kärleksfulla tilltro, som skänkts detsamma af Hans Majestäts i Gud hänsofne fader och forfäder, vårt lands vordne, älskade och vördade Monarker. I detta hopp vill Finlands Borgarestånd vidtaga sitt ansvarsfulla värf under den nu öppnade urtima landtdagen och anhåller i djupaste underdånighet att äfven framgent få åtnjuta Hans Majestät Kejasaens, vår allernådigste Storfurstes ynnest och bevågenhet".
Ratsutilallinen Wärri:
"Teidän Ylhäisyytenne!
Suomen Talonpoikaissääty pyytää Teidän Ylhäisyytenne kautta Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle esiin kantaa Säädyn alamaisen horjumattoman uskollisuuden ja rajattoman rakkauden vakuutukset.
Se kysymys, joka Hallitsijan armollisesta käskystä tulee ylimääräisten valtiopäiväin käsiteltäväksi, koskee syvästi maataviljelevän yhteisen kansan elämään ja menestykseen. Verraten raskaimmin juuri tämä kansanluokka tuntee sotalaitoksen painon; vaan tämä näkökohta ei ole yksistään määräävä Talonpoikaissäädyn päätöstä. Jos valtakunnan yhteinen todellinen etu vaatii sotakuorman lisäämistä Suomessa ja asevelvollisuuslakimme muodostamista, ei Talonpoikaissäätykään, johon on syvästi juurtunut tieto että maamme lait lakimuutoksiin vaativat Hallitsijan ja edus- kunnan yhteistä päätöstä, ole kieltäytyvä kantamasta enennettyjä, maamme erikoisoloihin ja yhteiskunta- järjestykseen sovitettuja rasituksia.
Tietäen puhtaassa omassatunnossa vilpittömän uskollisuutensa, Talonpoikaissääty ei saata antaa suurta merkitystä niille pahansuoville äänille, jotka julkisesti syyttavät Suomen kansaa kiittämättomyydestä ja nurjasta mielestä. Luja on joka tapauksessa Talonpoikaissaädyn luottamus lakiemme ja oikeuksiemme korkeimpaan maalliseen suojaan.
Kun kahdeksan vuotta takaperin raskaat huolet tässä maassa synkistyttivät asukasten mieltä, suvaitsi Autuas Hallitsija- vainaja, Keisari Aleksanteri Kolmas armossa ilmoittaa, että Hänen herkeämätön huolenpitonsa Suomenmaan menestyksestä ja sisällisestä kehityksestä sekä monilukuiset todisteet Hänen hyvän tahtoisuudestaan ja luottamuksestaan asujamistoa kohtaan eivät oikeuttaneet sellaista mielentilaa. Seuraava aika todistikin että Hallitsija piti mahtavan kätensä yli Suomen kansan. Talonpoikaissääty siis uskoo nykyisissäkin vakavissa oloissa voivansa varmuudella toivoa, ettei Armollinen Keisarimme ja Suuriruhtinaamme ole kieltävä luottamustaan, suosiotaan eikä suojelustaan tältä pieneltä kansakunnalta, jonka Hänen unhottumattomat esiisänsä liittivät valtaistuimeen ja valta- kuntaan kiitollisuuden ja oman edun katkeamattomilla siteillä.
Talonpoikaissääty rukoilee Kaikkivaltiaan Jumalan runsainta siunausta Keisarille ja Suuriruhtinaalle, Hänen kalliille Korkealle Perheelleen ja koko Keisarilliselle huoneelle, valtakunnalle ja isänmaalle".
Sittenkuin Kenraalikuvernööri tämän jälkeen oli ilmoittanut aikovansa Suomen Suuriruhtinaanmaan v. t. Ministeri- valtiosihteerille lähettää Maamarsalkin ja Puhemiesten puheet Hänen Majesteetilleen alamaisuudessa esitettäviksi, kuin myöskin nyt heti Hänen Majesteetilleen lähettävänsä alamaisen sähkösanoman mainituissa puheissa ilmilausutuista alamaisista rakkauden ja uskollisuuden tunteista, antoi Kenraalikuvernööri Valtiosäädyille tiedoksi ne esitykset, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas oli tahtonut Armossa antaa Säätyjen käsiteltäviksi.
Sitä varten Senaattori af Nyborg luki julki ensin ruotsin ja sitten suomenkielellä seuraavan luettelon:
"Luettelo Keisarillisen Majesteetin Armollisista esityksistä, jotka väliaikaisilla valtiopäivillä Helsingissä vuonna 1899 annetaan Suomenmaan Valtiosäädyille:
sisältävä ehdotuksen Suomen Suuriruhtinaanmaan Asevelvollisuuslaiksi;
koskeva Suomen sotaväen järjestämisen ja hallinnon perusteita".
Maamarsalkki, Vapaaherra von Troil huusi tämän jälkeen korkealla äänellä:
"Eläköön Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas", mihin eläköönhuutoon vastattiin kestävillä ja yksimielisillä "hurra" ja "eläköön" huudoilla.
Tämän tapahduttua Kenraalikuvernööri läksi valtaistuin- salista, saatettuna kuten sisäänastuessaankin, jonka jälkeen Valtiosäädytkin erkanivat sieltä.
Kaikkeinarmollisimman määräyksen mukaan:
Arthur Kniper.