Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
koskeva muutettuja määräyksiä käsityöläiskouluista.
Annettu Helsingissä, 12 p:nä Syyskuuta 1900.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta,
koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.
Teemme tiettäväksi: Kumoamalla käsityöläiskouluista Marraskuun 25 p:nä 1885 annetun armollisen julistuksen säädetään täten seuraavasti:
1 §. Käsityöläiskoulujen tarkoituksena on antaa niitä tietoja ja taitoja, jotka käsityöläisille ja ammatinharjoittajille ovat tarpeen.
Näitä kouluja valvoo Teollisuushallitus, jonka asiana myöskin on vahvistaa seikkaperäiset ohjelmat opetusta varten.
2 §. Käsityöläiskouluja, jotka jaetaan alempiin ja ylempiin kouluihin, perustavat ja ylläpitävät kunnat, ammatti- yhdistykset tahi yksityiset henkilöt, joiden vallassa myöskin on määrätä koulujen järjestämisestä.
Apua valtiovarastosta koulujen kannattamiseen myönnetään sillä ehdolla, että tässä asetuksessa vahvistettuja määräyksiä niistä noudatetaan.
3 §. Käsityöläiskouluihin otetaan sekä mies- että naispuolisia oppilaita heidän kotipaikkaansa katsomatta, etenkin semmoisia, joilla on toimi käsityö- tahi muussa elinkeino- ammatissa. Tässä alempana 14 §:ssä mainitun johtokunnan asiana on määrätä, onko ja minkä verran oppilaiden suoritettava pääsymaksua.
4 §. Opetus annetaan yhden tahi enintäin kahden vuoden kuluessa päättyvissä kursseissa, ja on sen järjestämisessä alati pidettävä silmällä sitä käytöllistä hyötyä, joka oppi- laalla ammatissaan on oleva siitä, mihin häntä on harjoitettu tahi opetettu.
Opetuskieli sovelletaan paikkakunnan olojen mukaan.
5 §. Opetuskausi kestää kahdeksan kuukautta vuodessa vähintäin kymmenellä viikkotunnilla alempana luetelluissa aineissa, jos kurssi päättyy yhdessä vuodessa, tahi vähintäin kuudella viikkotunnilla, jos kurssi jatkuu kahtena vuonna, ja annetaan opetusta niin monena arki-iltana kuin tarve vaatii sekä, kun sopivaksi harkitaan, myöskin sunnuntaisin.
6 §. Alemmissa käsityöläiskouluissa on opetettava ainakin seuraavia aineita:
käsivaraista ja viivotinpiirustusta,
laskentoa,
äidinkielen oikeinkirjoitusta (ynnä laskujen ja muiden vähäisempäin kirjelmäin laatimista) sekä kaunokirjoitusta,
yksinkertaista kirjanpitoa.
7 §. Ylemmissä käsityöläiskouluissa on opetettava seuraavia aineita:
alkeispiirustusta,
koristepiirustusta,
ammattipiirustusta,
projektsionioppia,
laskuoppia,
mittausopin alkeita,
kaunokirjoitusta,
äidinkielen oikeinkirjoitusta ynnä kirjoitusharjoituksia,
kirjanpitoa.
Johtaja olkoon oikeutettu asianomaisia opettajia kuultuaan vapauttamaan oppilasta ottamasta osaa yhteen tahi useampaan aineesen.
8 §. Jos käsityöläiskoulun tarkoituksena on kehittää oppi- laitansa jotakin erityistä ammattia varten, tulee opetuksen myöskin käsittää sen ammatin teknologiaa.
Jos sellaisessa koulussa opetetaan myöskin käytöllistä ammattityötä, annettakoon sitä opetusta päivätunteina arkipäivin.
9 §. Niinkauvan kuin Taideteollisuusyhdistyksen Helsinkiin perustamaa käsiteollisuuskoulua asianmukaisesti yllä- pidetään, on se katsottava maan taideteollisuuden keski- kouluksi.
Koulun opetuksen tulee vastata määräyksiä ylemmistä käsityöläiskouluista ja sen ohessa käsittää:
korkeampaa koristepiirustusta,
koristemaalausta,
kaavailua ja koristekuvanveistoa,
deskriptiivistä mittausoppia ja
rakennuspiirustusta; ja annettakoon opetusta myöskin fysiikan alkeissa sekä muissa aineissa, jotka
Teollisuushallituksen harkinnan mukaan vastaavat koulun tarkoitusta.
Koulussa on järjestettävä kursseja käsityöläiskouluihin opettajiksi aikovia varten.
10 §. Päästäksensä oppilaaksi alempaan käsityöläiskouluun vaaditaan että pyrkijän tulee osata sujuvasti lukea sisältä, kirjoittaa sanelun mukaan sekä laskea kokonaisilla luvuilla.
Oppilaaksi ylempään käsityöläiskouluun otetaan se, joka on läpikäynyt kansakoulun tahi alemman käsityöläiskoulun taikka jolla on vastaavat tiedot.
11 §. Työntekijöitä varten, jotka eivät ole läpikäyneet kansakoulua ja joihin Huhtikuun 15 p:nä 1889 annetun asetuksen 14 §:ssä olevaa määräystä pakollisesta opetuksesta työntekijöille teollisuusammateissa ei voida sovelluttaa, perustettakoon alkeiskursseja vähintäin kahdeksalla opetustunnilla viikossa ja tulee opetuksen käsittää lukemista, kirjoitusta sekä laskentoa, ja ulotettakoon se muihinkin aineisiin Teollisuus- hallituksen harkinnan mukaan.
12 §. Asianmukaisesti perustettujen alempien ja ylempien käsityöläiskoulujen ylläpitämiseen ottaa valtiovarasto osaa vuosittain niin suurella raha-avulla että se vastaa puolta siitä palkkauksesta, jota koulun johtaja sekä 6, 7 ja 8 §:ssä mainittujen aineiden opettajat nauttivat.
Jos alemmassa käsityöläiskoulussa otetaan opetettavaksi sellaista oppiainetta, joka kuuluu ylemmän käsityöläiskoulun opetussunnnitelmaan, taikka viimemainitussa koulussa jotakin Helsingin keskikoululle taideteollisuutta varten määrätyitä aineita, myönnetään yleisistä varoista, saman perusteen mukaan, apua opettajain palkkaamiseen myöskin sanotuissa aineissa.
Samain perusteiden mukaan maksetaan apua myös 11 §:ssä mainittuja alkeiskursseja varten.
Helsingin keskikoulun ylläpitämiseen 9 §:ssä mainituilla ehdoilla myönnettävän apurahan suuruuden määrää Teollisuushallituksen esityksestä Senaatti Kenraalikuver- nöörin suostumuksella.
13 §. Jos käsityöläiskoulussa, kuten 8 §:ssä tarkoitetaan, annetaan opetusta käytöllisessä ammattityössä, myöntäköön Senaatti, 12 §:n nojalla koululle tulevan apurahan lisäksi harkinnan mukaan sille lisäapua sellaisesta opetuksesta johtuvain erityisten kustannusten korvaamiseen.
14 §. Käsityöläiskouluja pitää lähinnä silmällä koulunjohto- kunta, johon kuuluu vähintäin kolme henkilöä, jotka kunta tahi koulua ylläpitävä yhdistys siihen valitsee.
15 §. Koulun johtokunnan ja johtajan tulee olla ammatti- valtuutetuille tahi heidän valitsemallensa henkilölle apuna pitämään silmällä jotta käsityöläisoppilaat säännöllisesti käyvät käsityöläiskoulussa.
Senaatin asiana on tarpeen vaatiessa antaa lähempiä määräyksiä tässä suhteessa.
16 §. Käsityöläiskoulun johtajan ja opettajat ottaa koulun- johtokunta.
17 §. Kullekin lukuvuodelle laatii johtaja opetussuunnitelman ja menoarvion, jotka koulunjohtokunnan tarkastettua ne lähetetään Teollisuushallitukseen, jonka tulee, jos ehdotukset hyväksytään, myöntää koululle yllämainitun laskuperusteen mukaan apurahaa alkavalle lukuvuodelle siihen tarkoitukseen osotetuista varoista.
Jos jonkun koulun opetussuunnitelma niin muutettaisiin, että se ei täytä tämän julistuksen vaatimuksia taikka jos koulussa kävisi erinomaisen vähäinen luku oppilaita tai se muulla tavoin näyttäytyisi tarkoitustaan vastaamattomaksi eikä epäkohtaa, siitä huomautettua, oikaista, tulee Teollisuus- hallituksen lakkauttaa myönnetty valtioapu.
18 §. Huoneuston hankkimiseksi käsityöläiskoululle ei anneta apua valtiovaroista.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, Syyskuun 12 p:nä 1900.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja
Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
VALFRID SPÅRE.
J. G. SOHLMAN.
G. E. FELLMAN.
M. von BLOM.