Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
Helsingin yleisen sairashuoneen järjestysmuodon muuttamisesta.
Annettu Helsingissä, 29 p:nä Tammikuuta 1900.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaattimme Talousosaston Meille alamaisuudessa tehtyä esityksen Helsingissä olevan yleisen sairashuoneen järjestysmuodon muuttamisesta, olemme Me, suostuen tähän esitykseen ja vahvistaen uuden vuosirahansäännön mainitulle laitokselle, nähneet hyväksi armossa säätää niinkuin seuraa:
1 §.
Helsingin yleisen sairashuoneen tarkoituksena on sekä sairasten hoito, että myös käytöllisen opetuksen hankkiminen Keisarillisen Aleksanderin-Yliopiston lääketieteenylioppi- laille kuin myöskin kätilöitten ja sairaanhoitajatarten valmistaminen. Missä määrin sairashuone on avullisena myöskin hammaslääkäritaidon opetukseen nähden, näkyy armollisesta asetuksesta 4 p:ltä Marraskuuta 1891 sanotun opetuksen järjestämisestä.
Sairashuoneen yleisen järjestyksen valvominen on Uuden- maan läänin Kuvernöörin asia Kuvernöörille voimassa olevan johtosäännön sekä sen mukaan, mitä yhtäpitävästi sen kanssa saattaa muualla olla tarkemmin määrätty.
Sairaanhoitoon sekä kätilöitten ja sairaanhoitajatarten valmistamiseen kuin myös taloudelliseen hallintoon nähden laitos on Lääkintöhallituksen, mutta lääketieteenylioppi- laisiin nähden Keisarillisen Aleksanderin-Yliopiston alainen.
Sairashuoneen rakennusten silmälläpito on yleisten raken- nusten Ylihallituksen asiana.
2 §.
Sairashuoneessa on seuraavat osastot: 1) sisätautien, 2) patologis-anatominen, 3) naistautien, 4) silmätautien ja 5) kuppataudin osasto, jotka osastot yhteensä muodostavat n. s. vanhan ja uuden klinikan, sekä 6) kirurginen eli ulkotautien, 7) lapsenpäästö- ja 8) lasten osasto.
Eri osastoja hoitavat alempana mainitut Aleksanderin-Yliopiston opettajat, nimittäin: sisätautien osastoa sisätautien hoidon professori, patologis-anatomista osastoa patologis-anatomian ja valtiollis-lääketieteen professori, naistautien osastoa lapsenpäästöopin ja lastentautien hoidon professori, silmätautien osastoa ylimääräinen silmätautien professori, kuppataudin osastoa ylimääräinen kuppa- ja ihotautien professori, kirurgista osastoa kirurgisen klinikan eli ulkotautien hoidon professori, lapsenpäästöosastoa niinikään lapsenpäästö-opin ja lastentautien hoidon professori sekä lasten osastoa ylimääräinen lastentautien professori.
3 §.
Lähinnä edellisessä §:ssä lueteltujen osastojen esimiehet ovat yhteensä sairashuoneen hallituksena. Hallituksen puheen- johtajana ja varapuheenjohtajana ovat ne, jotka osaston- esimiehet siihen toimeen keskuudestaan valitsevat joka kalenterivuodeksi. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheen- johtaja jossakin tilaisuudessa ovat estetyt toimestansa, valitaan puheenjohtaja sitä tilaisuutta varten.
Hallituksen jäsenillä on istunto- ja puhevalta siinä järjestyk-
sessä kuin he ovat virkaansa nimitetyt.
Sairashuoneen palveluksessa on muutoin yksi kätilönopetta- ja, joka samalla on alilapsenpäästäjä, yksi alilääkäri, apulaislääkärejä ja amanuensseja, yksi saarnaaja, yksi kamreeri, joka myös on sairashuonehallituksen sihteerinä, yksi taloudenhoitaja sekä toimitsijoita, ylihoitajattaria ja opetuskätilöitä kuin myös muita hoitajia ja palvelijoita vahvistetun vuosirahansäännön mukaan.
4 §.
Kelpaavaisuusehdoista 3 §:n 3 kohdassa mainittuihin virkoihin ja toimiin on voimassa
että kätilönopettajalla ja alilääkärillä, joilla tulee olla Keisarillisessa Aleksanderin-Yliopistossa saavutettu lääketieteen- ja kirurgiantohtorin arvo, sekä
apulaislääkäreillä on ne ominaisuudet, joita armollisen asetuksen mukaan 18 p:ltä Helmikuuta 1890 vaaditaan lääkärinammatin harjoittamiseen valtion palveluksessa;
että amanuenssit ovat mainitun Yliopiston lääketieteenylioppilaita;
että kamreeri on suorittanut ylemmän hallintotutkinnon;
että taloudenhoitajalla ja toimitsijoilla on tarpeelliset tiedot tililaskujen pitämisessä ja taito sairashuoneessa tarvittavan kirjevaihdon toimittamisessa;
että ylihoitajattarilla on semmoiset tiedot ja tottumus sairaanhoidossa, kuin säädetään koulutettujen hoitajattarien asettamisesta maan yleisiin sairashuoneisin 3 p:nä Lokakuuta 1892 annetun armollisen julistuksen 1 §:ssä;
että naistautien osaston ylihoitajatar on läpikäynyt täydelli- sen tyttökoulun tai seminaarin, taikka omaa sitä vastaavat tiedot, on asianmukaisen tutkinnon käynyt kätilö sekä suorit- tanut täydellisen sairaanhoitajattarenkurssin ja sen ohessa omaa tarpeellisia tietoja kirurgisessa sairaanhoidossa; ja
että opetuskätilöt ovat asianmukaisen päästötutkinnon käyneitä ja siinä hyvän arvolauseen saaneita kätilöjä sekä sitä paitsi suorittaneet hyväksytyn kuulustelun instrument- taalisynnytyksessä.
Korkeimpia palkkaetuja nauttivilla sairaanhoitajilla sekä kirurgisen osaston naispuolisella laboratorio-palvelijalla tulee olla semmoiset tiedot ja tottumus sairaanhoidossa kuin lääninlasaretin ylihoitajattaresta on säädetty vastamainitun, annetun armollisen julistuksen 2 §:n 2 kohdassa.
Hoitajattaren paikkaan on muuten sillä etuoikeus kanssa- hakijainsa edellä, joka muutoin yhtäläisissä suhteissa näyttää omaavansa suuremman määrän yleistä sivistystä ja tietoja.
5 §.
3 §:n 3 kohdassa mainituista viroista ja toimista täyttävät:
kätilönopettajanviran Lääkintöhallituksen ehdotuksesta Senaatin Talousosasto, sittenkuin virka on ollut kolmekym- mentä päivää avoimeksi julistettu ja niinikään kolmenkym- menen päivän valitusaika loppuun kulunut;
alilääkärinviran kolmenkymmenen päivän hakemusajan perästä sairashuonehallituksen esityksestä Lääkintöhallitus; ja pysyy semmoinen lääkäri toimessaan siksi kun Lääkintö- hallitus sairashuonehallituksen ilmoituksesta näkee tarpeelliseksi hänet toimestaan erottaa;
apulaislääkärinviran neljäntoista päivän hakemusajan jälkeen asianomaisen osastonesimiehen esityksestä sairashuonehallitus, enintään kolmen vuoden ajaksi, jonka kuluttua samaa henkilöä älköön enää siihen virkaan asetettako;
amanuenssinviran asianomainen osastonesimies enintään kuuden kuukauden ajaksi;
saarnaajanviran Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli siten että, sittenkuin virka on ollut haettavaksi julistettu, niinkuin säädetään 6 p:nä Joulukuuta 1869 annetun kirkkolain 249 §:ssä, ja Lääkintöhallitusta on asiasta kuulustettu, mainittu Tuomiokapituli ottaa saarnaajan kahdeksi koevuodeksi sekä, jos tämä sanotun ajan kuluessa on näyttänyt olevansa siihen toimeen taitava ja sopiva, Lääkintöhallituksen ilmoituksesta mainitulle pappismiehelle antaa määräyksen;
kamreerinviran kolmenkymmenen päivän hakemusajan kuluttua Lääkintöhallitus;
taloudenhoitajan- ja toimitsijanvirat neljäntoista päivän hakemusajan perästä, edellisen Lääkintöhallituksen ehdo- tuksesta Senaatin Talousosasto ja jälkimmäisen Lääkintö- hallitus; ja on taloudenhoitajan asetettava ylöskantotakaus viidentuhannen ja toimitsijan kahdentuhannen markan summasta;
ylihoitajattaren- ja opetuskätilöntoimet sairashuonehall- ituksen esityksestä Lääkintöhallitus;
muut sairaanhoitajantoimet asianomaisen osastonesimiehen esityksestä sairashuonehallitus; sekä
palvelijantoimet asianomainen toimitsija osastonesimiehen suostumuksella.
Mitenkä kätilönoppilas toimeensa otetaan, siitä säädetään Suomen kätilöimille 6 p:nä Toukokuuta 1879 annetun armollisen ohjesäännön 4 §:ssä.
6 §.
Virka-arvo on kätilönopettajalla ja alilääkärillä voimassa olevan arvojärjestyksen kahdeksannessa, kamreerilla yhdennessätoista, taloudenhoitajalla kolmannessatoista sekä toimitsijoilla neljännessätoista luokassa.
Sairashuoneen palveluksessa olevat virkamiehet ja muu henkilökunta nauttivat palkkausetuja vahvistetun vuosirahansäännön mukaan.
Kätilönopettaja on virasta erotessaan oikeutettu pensioniin lääkäreille säädettyjen perusteitten mukaan sekä osallinen Suomen siviiliviraston leski- ja orpokassassa.
Niinikään ovat kaikki ylihoitajattaret ja opetuskätilöt oikeu- tetut kaksikymmentä vuotta nuhteettomasti palveltuaan saamaan virasta erotessaan pensionia, joka vastaa itse- kunkin vuosirahansäännössä olevaa pohjapalkkiota, mutta ei korotuksia, personallisia eikä muita sellaisia lisäyksiä.
Apulaislääkärillä on oikeus vakinaisiksi virkavuosiksi lukea se aika, minkä hän asianmukaisesti oikeutettuna lääkärinä on hoitanut apulaislääkärinvirkaa.
Niin kauan kuin apulaislääkäri, joka myös on Aleksanderin- Yliopiston dosentti, pysyy sairashuoneen toimessa, älköön hän kantako dosenttipalkkiota.
Virkamatkain korvaukseen nähden luetaan kätilönopettaja ja alilääkäri voimassa olevan matkustussäännön kuudenteen, apulaislääkäri seitsemänteen, kamreeri kahdeksanteen sekä taloudenhoitaja ja toimitsija yhdeksänteen luokkaan.
7 §.
Sairashuonehallituksen tulee yleensä pitää huolta sairas- huoneen asiain taloudellisesta hallinnosta sekä siitä vuosittain tehdä tili Lääkintöhallitukselle.
8 §.
Sairasvuoteitten luku laitoksessa määrätään viideksisadaksi viideksikymmeneksiyhdeksäksi, joista yhdeksänkymmentä sisätautien, neljätoista patologis-anatomisessa, viisi- kolmatta naistautien, yksiviidettä silmätautien, sata- viisikymmentä kuppataudin, sataviisikymmentäneljä kirurgisessa eli ulkotautien, viisikymmentä lapsenpäästö- ja viisineljättä lasten osastossa; ja annetaan nämät vuoteet sairasten käytettäväksi joko maksusta taikka maksutta Senaatin Talousosaston määrättävän jaon mukaan.
Sairashuoneesen älkoon otettako useampia potilaita, kuin määrätty vuodetten luku kussakin osastossa sallii.
Älköön myöskään paikkaa, josta maksu on suoritettava, vapaavuoteena käytettäkö, älköönkä viimemainitun laatuista vuodetta maksua vastaan käytettäväksi annettako, ellei jälkimmäisessä tapauksessa se voi tapahtua ilman haitatta vapaapotilaille.
9 §.
Sairashuoneesen otetaan sairaita, etenkin Uudenmaan läänistä, mutta, mikäli tila sallii, muistakin maamme osista sekä semmoisia, jotka eivät ole Suomen kansalaisia; älköön kuitenkaan laitosta rasitettako parantumattomasti sairasten hoidolla.
10 §.
Laitokseen otetut sairaat ovat hoidettavat huolella ja hellyydellä sekä tieteen vaatimusten mukaisesti; ja käytettä- köön siinä niitä lääkkeitä ja parannustapoja, joita asian- omainen lääkäri katsoo potilaille sopivammiksi, mieluimmin kuitenkin sellaisia, jotka vähimmin maksavat.
11 §.
Jos havaitaan että laitokseen otettua henkilöä ei vaivaa tauti, on hän siitä heti uloskirjoitettava. Sama olkoon laki, kun potilas on tullut terveeksi taikka niin parantunut, ettei hänen enää katsota tarvitsevan hoitoa sairashuoneessa.
Jos potilas, joka itse hallitsee itseänsä, tahtoo lähteä laitok- sesta ennenkuin hän on terveeksi tullut, älköön häntä siitä estettäkö, ellei tauti ole tarttuvaa eikä ole varmuutta että potilasta ulkopuolella laitosta niin hoidetaan, että tauti ei levene.
12 §.
Sairassijat jaetaan eri luokkiin, jotka ovat aiotut mikäli mahdollista vastaamaan potilasten elintapoja ja tarpeita. Lähempiä määräyksiä mainituista luokista ja päivämaksuista niissä antaa Senaatin Talousosasto Lääkintöhallituksen esityksestä, joka kerta määrätyiksi vuosiksi erältään.
13 §.
Lähinnä edellisessä §:ssä mainitut päivämaksut sekä kaikki muut laitokselle suoritettavat ja sinne kertyvät tulot ovat asianomaisessa järjestyksessä, ilman viivytystä ja täyteen määräänsä, toimitettavat Uudenmaan läänin lääninrahas- toon; eikä niistä siis saa mitään säästää tai käyttää laitoksen voimassa pitämiseen tahi sen menojen suorittamiseen.
14 §.
Varaton sairas, joka, tulematta mihinkään osastoon sisään- kirjoitetuksi, tahtoo hakea parannusta taudilleen, olkoon oikeutettu ilman korvausta saamaan lääkärinhoitoa, kun sairas saapuu aikana, jonka asianomainen osastonesimies on määrännyt polikliinillista sairaanhoitoa varten.
15 §.
Taloudellisessa hallinnossa on katsottava että sairashuonet- ta varten sen vuosirahansääntöön otettuja määrärahoja säästäväisyydellä käytetään.
Jos asianhaarain johdosta, joita ei ole voitu ennakolta arvata, vuosirahansäännössä määrätyistä varoista joku yksityinen menoerä tahi vuosirahansääntö kokonaisuu- dessaan ei riittäisi korvaamaan sairashuoneen menoja, olkoon Senaatin Talousosasto oikeutettu myöntämään tarpeellista lisäystä siksi vuodeksi.
Jos vuosirahansäännössä olevat määrärahat sairashuoneen hoitajia tahi palvelijoita varten muuten, muuttuneisiin hinta- oloihin nähden tahi muusta sellaisesta syystä, havaittaisiin riittämättömiksi, taikka mainitut sairashuoneen palveluk- sessa olevat henkilöt tarvitsisivat enennystä tai apulaisia, on Senaatin niinikään sallittu siihen tarkoitukseen myöntää ja vuosirahansääntöön panna tarpeellisia varoja.
Mutta älköön sairashuoneen hallintokunta menkö yli vuosi- rahansääntöön otettujen määrärahain, ei yhteenlaskettujen eikä minkään erityisen.
16 §.
Jos joku virkamiehistä tahi hoitajista tahi palvelijoista tahtoo vaihtaa vuosirahansäännössä suotua etua toista vastaan, määrätköön siitä, hakemuksesta tahi muuten tehdystä esityksestä, Senaatin Talousosaston Siviilitoimituskunta. Älköön kuitenkaan sellaisella määräyksellä mentäkö vuosi- rahansäännön yli.
17 §.
Sairashuoneen tileihin ovat menot merkittävät asian- mukaiseen järjestykseen, jokainen meno sen vuosirahan- säännön määrärahaerän alle, mihin se kuuluu; älköönkä siis menoa pantako semmoisen erän alle, johon sitä laatunsa mukaan ei voi lukea.
18 §.
Oppilasten valmistamisen sairaanhoitajattariksi ja mitä sen kanssa yhteydessä on järjestää Senaatin Talousosasto Lääkintöhallituksen esityksestä.
19 §.
Senaatin Talousosaston asiana on vahvistaa johtosääntö Helsingin yleiselle sairashuoneelle.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 29 p:nä Tammikuuta 1900.
Keisarillisen Majesteetin Oman päätöksen mukaan ja
Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
F. W. SCHAUMAN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
EDV. BOEHM.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
ALFR. CHARPENTIER.