Armollisimmasti vahvistetut Juhlamenojenohjeet
Valtiopäiviä avattaessa Helsingissä vuonna 1900.
1 §.
Tammikuun 23 päivänä, kello 11 edellä puolen päivää, joksi päiväksi Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armollisella avoimella kirjeellä ja käskyllä 18 p:ltä Heinä- kuuta 1899 on kutsunut kokoon Suomenmaan Valtiosäädyt lakimääräisille valtiopäiville Helsingin kaupunkiin, kehoi- tetaan Valtiosäätyjä tiedoksipanolla Ritarihuoneessa ja Säätytalossa saapumaan nimenkirjoitusta ja valtuuskirjainsa esille antamista varten.
2 §.
Sittenkuin Kenraalikuvernööri, joka armossa on määrätty ja asetettu Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Korkeassa nimessä avaamaan Valtiopäivät, Valtiopäiväin Juhlamenojenohjaajan kautta samana päivänä on ilmoit- tanut, kutka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas on hyväksi nähnyt armossa nimittää Maamarsalkiksi ja Varamaamarsalkiksi, saapuvat nämät, kutsuttaessa, kahden ensimmäisen valtiopäiville ilmoittautuneen Ritariston ja Aatelin jäsenen seuraamina, määrätyllä kellonlyömällä Keisarilliseen Linnaan ja odottavat erinäisessä huoneessa päästäksensä Kenraalikuvernöörin eteen.
3 §.
Samaan aikaan kokoontuvat täksi tilaisuudeksi määrättyyn vastaanottosaliin Keisarillisessa Linnassa Kenraalikuver- nöörin Apulainen, Senaatin Varapuheenjohtajat ja Jäsenet sekä Prokuraattori ja käyvät sijoillensa seuraavassa järjestyksessä: Senaatin Oikeusosaston Varapuheenjohtaja, joka on määrätty lukemaan maamarsalkkivalan, asettuu salin keskelle laitetun pöydän viereen, jolle piplia on laskettu, Senaatin Talousosaston Varapuheenjohtaja, Senaatin Jäsenet ja Prokuraattori saman pöydän oikealle puolelle, sekä sen vasemmalle puolelle kaikki muut henkilöt.
4 §.
Sittenkuin asianomaiset näin ovat kokoontuneet ja Juhla- menojenohjaaja siitä on Kenraalikuvernöörille ilmoittanut, astuu tämä, seurueensa saattamana, sisähuoneista ulos vastaanottosaliin, jossa seurue asettuu Kenraalikuvernöörin taakse. Sen jälkeen saattaa Juhlamenojenohjaaja sisään Maamarsalkin ja Varamaamarsalkin, joita kaksi ensim- mäistä Ritariston ja Aatelin jäsentä seuraa, sekä tuopi Kenraalikuvernöörille maamarsalkkisauvan, jonka Kenraalikuvernööri sitten Maamarsalkille antaa. Maa- marsalkki ja Varamaamarsalkki tekevät sen jälkeen Kenraalikuvernöörin edessä määrätyn valan, joka Ruotsin kielellä luetaan ja jonka Maamarsalkki ja Varamaamarsalkki korkealla äänellä kertovat; minkä tehtyä he, samalla tapaa saatettuina kuin tullessansakin saliin, sieltä poistuvat.
5 §.
Ne henkilöt, jotka Kenraalikuvernööri on ilmoittanut Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan armossa määränneen Pappissäädyn Puhemieheksi ja Varapuhe- mieheksi, saattaa Juhlamenojenohjaaja, heti Maamarsalkin ja Varamaamarsalkin poistuttua, vastaanottosaliin ja tekevät he Kenraalikuvernöörin edessä valan samalla tavoin, kuin Maamarsalkista ja Varamaamarsalkista on sanottu. Kun tämä on tapahtunut ja juhlallisuus siten päättynyt, lähtevät Kenraalikuvernööri ja muut läsnä olevat pois vastaanottosalista.
6 §.
Valansa tehtyä lähtee Maamarsalkki, kahden ensimmäisen Ritariston ja Aatelin jäsenen seuraamana, Ritarihuoneeseen, jossa Ritarihuoneenjohtokunnan ja Ritarihuoneen virka- miesten tulee ovella olla Maamarsalkkia vastassa, ja annattaa tiedoksipanon, jossa niitä Ritariston ja Aatelin jäseniä, jotka haluavat ottaa osaa Valtiopäiviin, kehoitetaan nimenkirjoitusta varten ilmoittautumaan niin kuin Ritari- huonejärjestys säätää.
7 §.
Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäätyihin kuuluvain Valtiopäivämiesten nimenkirjoitus tapahtuu Tammikuun
24 ja 25 päivänä, jolloin mainittujen Säätyjen edusmiesten valtuuskirjat tarkastaa se, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armossa on siihen määrännyt.
8 §.
Tammikuun 25 päivänä, sittenkuin Kenraalikuvernööri Juhlamenojenohjaajan kautta on ilmoittanut Talonpoikais- säädylle, kenen Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuri- ruhtinas armossa on määrännyt olemaan Säädyn Sihteerinä, saapuvat lähetystöt Porvaris- ja Talonpoikaissäädyistä, viimemainitun Säädyn lähetystö Sihteerinsä kanssa, määrätyllä kellonlyömällä Keisarilliseen Linnaan pyytämään Puhemiesten ja Varapuhemiesten määräämistä Säädyille. Lähetystöt odottavat eri huoneessa, kunnes pääsevät esiin vastaanottosalissa. Yksin ajoin kokoontuvat saliin kaikki ne henkilöt, jotka Maamarsalkkia ja Varamaamarsalkkia sekä Pappissäädyn Puhemiestä ja Varapuhemiestä vastaan- otettaessa saivat olla läsnä, ja asettuvat samoille sijoille, jotka heille silloin olivat määrätyt.
9 §.
Sittenkuin Juhlamenojenohjaaja on Kenraalikuvernöörille ilmoittanut, että kaikki ovat asianmukaisessa järjestyksessä koolla, astuu Kenraalikuvernööri vastaanottosaliin, jonka jälkeen Juhlamenojenohjaaja ensinnä saattaa sisään Porvarissäädyn lähetystön, joka, jonkun sen jäsenen johtamana ja edeltämänä, pyytää saada Puhemiestä ja Varapuhemiestä Säädylle nimitetyksi. Kenraalikuvernööri antaa sen jälkeen Senaatin Oikeusosaston Varapuheen- johtajalle Puhemiesten nimittämistä koskevan kirjallisen määräyksen, jonka mainittu Varapuheenjohtaja lukee julki. Jos joku taikka jotkut lähetystön jäsenet ovat Puhemieheksi tahi Varapuhemieheksi määrätyt, tekevät he heti Kenraali- kuvernöörin edessä säädetyn valan, jonka jälkeen lähetystö astuu ulos. Muussa tapauksessa tehdään vala toiseen aikaan, jonka Kenraalikuvernööri määrää, ja siinä järjestyksessä, kuin ylempänä on sanottu.
10 §.
Heti kun Porvarissäädyn lähetystö on poistunut, saattaa Juhlamenojenohjaaja sisään Talonpoikaissäädyn lähetystön, jota joku lähetystön jäsenistä johtaa ja edeltää ja Säädyn Sihteeri seuraa. Lähetystö pyytää silloin Puhemiehen ja Varapuhemiehen nimittämistä Säädylle, jonka jälkeen siinä kohden, niinkuin myös Puhemiehen ja Varapuhemiehen vannottamisen suhteen, menetellään kuten 9 §:ssä Porvaris- säädyn Puhemiehestä ja Varapuhemiehestä on määrätty. Talonpoikaissäädyn Sihteeri tekee silloin myöskin säädetyn valansa, vaikka Säädyn Puhemies tahi Varapuhemies ei olisikaan läsnä ja heidän tahi jommankumman heistä vannottaminen olisi lykättävä toiseen aikaan.
11 §.
Sittenkuin Maamarsalkki persoonallisesti on käynyt Kenraalikuvernöörille ilmoittamassa, että kaikkien Valtiopäivämiesten nimenkirjoitus ja valtuuskirjain tarkastus on lopetettu, saapuvat Valtiosäädyt valiomiesten kautta, Ritaristo ja Aateli Maamarsalkin ja muut Säädyt Puhe- miestensä johtamina, Kenraalikuvernöörin määräämänä päivänä ja tuntina Keisarilliseen Linnaan ja asettuvat siellä sitä varten määrättyyn saliin, pitkin seinää vastapäätä sitä ovea, josta Kenraalikuvernööri on sisäänastuva. Yksin ajoin kokoontuvat saliin Kenraalikuvernöörin Apulainen mainitun oven vasemmalle puolelle, sekä sen oikealle puolelle Senaatin Varapuheenjohtajat, Jäsenet ja Prokuraattori.
12 §.
Sittenkuin kaikki ovat käyneet heille osotetuille paikoille ja Juhlamenojenohjaaja on siitä ilmoittanut Kenraalikuver- nöörille, astuu Kenraalikuvernööri saliin. Sen jälkeen astuvat Maamarsalkki sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikais- säätyjen Puhemiehet, jokainen vuoronsa mukaan, esiin ja tuovat, kukin Säätynsä puolesta, ilmi Säädyn alamaisen kunnioituksen Hänen Majesteettiansa Keisaria ja Suuri- ruhtinasta kohtaan sekä anovat että Kenraalikuvernööri suvaitsisi määrätä ajan, jolloinka Valtiopäivät tulevat valtaistuinsalissa Keisarillisessa Linnassa avattaviksi. Kenraalikuvernööri ilmoittaa sitten Valtiopäiväin avaamisen päivän ja tunnin ja asuu ulos salista; jonka jälkeen Valtio- säätyjen valiomiehet ja muut läsnä olevat myöskin poistuvat.
13 §.
Sinä päivänä ja tuntina, jona Valtiopäivät ovat valtaistuin- salissa avattavat, saapuvat Valtiosäädyt mainittuun juhlalli- suuteen, sitä ennen oltuaan läsnä Jumalanpalveluksessa Nikolainkirkossa.
14 §.
Senaatin Varapuheenjohtajat, Jäsenet ja Prokuraattori kutsutaan olemaan läsnä Jumalanpalveluksessa kirkossa ja juhlallisuudessa valtaistuinsalissa, jossa kummassakin tilassa he, Juhlamenojenohjaajan osotuksen mukaan, astuvat paikoillensa kuten alempana määrätään.
15 §.
Kohta kun Valtiosäädyt ovat kokoontuneet kirkkoon, saapuu Kenraalikuvernööri sinne. Kenraalikuvernöörin astuessa sisään, jolloin kirkkomusiikki alkaa, ottaa häntä vastaan Porvoon hiippakunnan Piispa ynnä kaksi Provastia täydessä juhlapuvussa, jolloin Piispa tervehtii Kenraalikuvernööriä raamatun lauseella. Piispan ja Provastien johdattamana lähtee Kenraalikuvernööri sille istuimelle, joka on häntä varten asetettu kuoriin vasemmalle puolelle alttarista. Kenraalikuvernöörin Apulaiselle ja Kenraalikuvernöörin seurueelle on määrätty sijat Kenraalikuvernöörin taakse.
16 §.
Alttarin oikealle puolelle, vastapäätä Kenraalikuvernööriä, käyvät Senaatin Varapuheenjohtajat, Jäsenet ja Prokuraat- tori istumaan. Ison käytävän varrelle lähinnä kuoria ja sille puolelle, missä Kenraalikuvernöörin istuin on, sijoitetaan Ritaristo ja Aateli sekä Maamarsalkki, ja vastakkaiselle puolelle muut Säädyt Puhemiehinensä. Muut kutsumuksen saaneet henkilöt asettuvat niille sijoille, jotka heille osotetaan.
17 §.
Kohta kun Kenraalikuvernööri on asettunut sijallensa, alkaa Jumalanpalvelus, jossa saarna pidetään ruotsiksi ja suomeksi, määrätyn tekstin johdolla. Jumalanpalveluksen loputtua veisataan virsi "O Gud vi lofve Dig" (Sinua Jumala, Me tunnustamme nyt), rumpujen ja torvien säestäessä.
18 §.
Kun Jumalanpalvelus on päättynyt ja Kenraalikuvernööri poistunut kirkosta, lähtevät Kenraalikuvernöörin Apulainen, Senaatin Varapuheenjohtajat, Jäsenet ja Prokuraattori sekä Valtiosäädyt ja ne muut henkilöt, jotka valtaistuinsalissa tulevat juhlallisuudessa läsnä olemaan, Keisarilliseen Linnaan, jossa he kokoontuvat valtaistuinsaliin, jonka toiseen päähän valtaistuin on asetettu ja sijoittuvat paikoil- lensa, Juhlamenojenohjaajan osotuksen mukaan, seuraavas- sa Järjestyksessä, nimittäin: Varapuheenjohtajat, Senaatin Jäsenet ja Prokuraattori oikealle, sekä Kenraalikuvernöörin Apulainen ja valtaistuinsaliin pääsemään oikeutetut henkilöt vasemmalle puolelle valtaistuimesta, sekä Ritaristo ja Aateli ynnä Maamarsalkki kuin myöskin Porvarissääty Puhe- miehensä kanssa oikealle sekä Pappis- ja Talonpoikaissäädyt Puhemiehineen vasemmalle puolelle salia valtaistuimesta sisäänkäyntiovelle päin.
19 §.
Kun kaikki ovat kokoontuneet valtaistuinsaliin, antaa Juhlamenojenohjaaja siitä tiedon Kenraalikuvernöörille, joka häntä saattavain henkilöiden seurassa sitten lähtee sinne.
20 §.
Kun Kenraalikuvernööri on käynyt paikallensa valtaistuimen portaiden juureen, astuvat Maamarsalkki ja Puhemiehet esiin ja asettuvat jokainen Säätynsä eteen.
Se, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas on määrännyt Valtiopäiväin avaamisesta pöytäkirjaa pitämään, asettuu sitä ennen pöydän ääreen vasemmalle puolelle lähellä valtaistuinta.
21 §.
Kenraalikuvernööri lukee Hänen Majesteettinsa Keisarin tervehdyspuheen Valtiosäädyille Venäjän kielellä, jonka jälkeen se henkilö, jonka Kenraalikuvernööri siihen on määrännyt, julkilukee sen käännettynä ruotsiksi ja suomeksi.
22 §.
Maamarsalkki ja Puhemiehet astuvat esiin, jokainen vuoronsa mukaan, sekä lausuvat puheessa Kenraalikuver- nöörille Säätyjen alamaiset kunnioituksentunteet Hänen Majesteettiansa Keisaria ja Suuriruhtinasta kohtaan. Kunkin puheen jälkeen julkilukee sen venäjäksi käännettynä se henkilö, jonka Kenraalikuvernööri on siihen määrännyt.
23 §.
Kenraalikuvernööri ilmoittaa Valtiosäädyille ne esitykset, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas on tahtonut heidän käsiteltäväksensä jättää; sitten julkilukee luettelon niistä ensiksi Venäjän kielellä sekä sen jälkeen Ruotsin ja Suomen kielellä se henkilö, jonka Kenraalikuver- nööri on siihen määrännyt.
24 §.
Kun tämä on tapahtunut, palaa Kenraalikuvernööri sisä- huoneisiin takaisin, saatettuna samoin kuin valtaistuinsaliin tullessaankin, jonka jälkeen Valtiosäädyt ja muut läsnä olevat myöskin lähtevät salista.
Armossa vahvistettu Pietarissa 9 (21) p:nä Joulukuuta 1899.
v. t. Ministeri-Valtiosihteeri PLEHWE.