Julkiluettava saarnastuolista.
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
julkisista kokouksista Suomen Suuriruhtinaanmaassa.
Annettu Helsingissä, 2 p:nä Heinäkuuta 1900.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta,
koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.
Teemme tiettäväksi:
että Me olemme nähneet hyväksi, väliaikaisena toimen- piteenä, vahvistaa seuraavat määräykset julkisista kokouksista Suomen Suuriruhtinaanmaassa:
1 §.
Julkisia kokouksia, joita yksityiset henkilöt tahi joku yhdistys panee toimeen yhteiskunnallisten, tieteellisten, taloudellisten tahi muiden kysymysten käsittelemistä varten, sekä puheiden pitämistä, tiedonantojen julkilukemista tahi jonkun henkilön kunnioittamista varten, saatakoon, tämän asetuksen 15, 16 ja 17 §:n poikkeuksilla, pitää ainoastaan maan Kenraalikuver- nöörin luvalla. Kenraalikuvernöörin on valta jättää luvan antaminen jotakin määrättyä laatua olevien julkisten kokousten pitämiseen asianomaiselle Kuvernöörille, poliisimestarille, järjestysmiehelle, kruununvoudille tahi kruununnimismiehelle.
2 §.
Lupaa julkisen kokouksen toimeenpanemiseen älköön annettako, jos sen tarkoitus on vastoin lakia tai hyviä tapoja taikka jos kokouksen harkitaan tuottavan vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
3 §.
Hakemuskirja, jossa pyydetään lupaa julkisen kokouksen pitämiseen, on, kolmen paikkakunnalla asuvan ja kansalais- luottamusta nauttivan toimeenpanijan allekirjoittamana, annettava, kaupungissa poliisimestarille, pormestarille tahi järjestysmiehelle sekä maalla kruununvoudille tahi kruunun- nimismiehelle vähintään viikkoa ennen kaupungissa pidettävälle kokoukselle ja vähintään neljätoista päivää ennen maalla pidettävälle kokoukselle määrättyä päivää. Jos luvan antaminen on Kenraalikuvernöörin tahi Kuvernöörin asiaa, antakoon hakija hakemuksen suoraan Kuvernöörille. Hakemuksessa on mainittava kokouksen paikka, päivä ja tunti, ne henkilöt, jotka ovat suostuneet olemaan järjestäjinä, sekä kokouksen aihe ja tarkoitus ynnä tarkka ilmoitus käsiteltäviksi otettavista kysymyksistä.
Jos joku yhdistys panee toimeen julkisen kokouksen, on niiden, jotka laillisesti edustavat yhdistystä, haettava lupaa kokouksen pitämiseen.
4 §.
Ne Kuvernöörille, poliisimestarille, pormestarille, järjestysmiehelle, kruununvoudille tahi kruununnimis- miehelle tulleet hakemukset, jotka eivät ole näiden ratkaistavia, tulee heidän oman lausuntona kanssa viivyttelemättä lähettää sille asianomaiselle ylemmälle viranomaiselle, jonka asiana luvan antaminen kokouksen pitämiseen on. Julkisista kokouksista, joiden pitämiseen Kuvernööri, poliisimestari, pormestari, järjestysmies, kruununvouti tahi kruununnimismies antaa luvan, tulee näiden viivyttelemättä ilmoittaa Kenraalikuvernöörille.
Luvasta julkisen kokouksen pitämiseen tulee sen henkilön, joka on antanut luvan, taikka, jos sen on antanut Kenraali- kuvernööri, asianomaisen Kuvernöörin viivyttelemättä antaa todistus ja toimittaa se siihen paikkakuntaan, missä kokous on pidettävä, poliisiviranomaisen toimesta hakijoille annettavaksi.
5 §.
Jos julkista kokousta ei aloteta yhden tunnin kuluessa sitä varten määrätyn ajan jälkeen, on sen pitämiseen annettu lupa katsottava rauenneeksi. Lupa menettää pätevyytensä siinäkin tapauksessa että kokousta on keskeytetty pitemmäksi kuin tunnin ajaksi.
6 §.
Julkista kokousta älköön pitkitettäkö jälkeen kello yhden- toista illalla, ellei myöhempää aikaa ole kokoukseen lupaa annettaessa myönnetty.
7 §.
Julkisessa kokouksessa läsnä olevien henkilöiden ei ole lupa pitää hallussaan hengenvaarallista lyömäkalua tai asetta, paitsi kun se on heille viran puolesta sallittu.
8 §.
Jos julkinen kokous on pidettävä taivasalla, tulee asian- omaisen poliisiviranomaisen ryhtyä semmoisiin toimiin,
ettei liikkeelle synny haittoja teillä, kaduilla ja toreilla eikä järjestystä muuten häiritä.
9 §.
Kokouksessa, jossa on määrä keskustella, älköön mitään asioita käsiteltäkö ennenkuin puheenjohtaja on valittu. Puheenjohtajan tulee ylläpitää järjestystä kokouksessa, toimituttaa pois ne henkilöt, jotka eivät ole totelleet puheen- johtajan käskyä poistua kokouksesta, ja kieltää pitämästä puhetta tahi tekemästä päätöstä, joka on lainvastainen tahi sisältää kehotuksen lainvastaiseen tekoon.
Jos ei noudateta puheenjohtajan edellämainituissa suhteissa antamia määräyksiä, taikka jos järjestystä yleensä häiritään ja puheenjohtaja ei kykene sitä palauttamaan, pitää hänen hajoittaa kokous.
Siksi kuin puheenjohtaja on valittu, ovat ylempänä mainitut tehtävät niiden toimitettavat, jotka kokouksen pitämistä koskevassa lupahakemuksessa ovat ilmoitetut sen järjestä- jiksi. Samat tehtävät olkoon semmoisen kokouksen järjes- täjillä, jossa puheenjohtajaa ei tarvitse valita.
Muistutus. Alaikäisille henkilöille myöntäköön puheenjohtaja tahi järjestäjä pääsyn ainoastaan semmoiseen julkiseen kokoukseen, joka pidetään tieteellistä tahi kasvatusopillista tarkoitusta varten.
10 §.
Sillä, joka on antanut luvan julkisen Kokouksen pitämiseen, on valta lähettää yksi tai useampia alaisiansa poliisimiehiä kokouksessa saapuvilla olemaan. Kenraalikuvernöörin määräyksen mukaan voitakoon muitakin virassa olevia henkilöitä kokoukseen lähettää.
11 §.
Yleiseen kokoukseen lähetetyille, virassa oleville henkilöille on järjestäjäin valmistettava soveliaat sijat. Sen ohessa tulee puheenjohtajan ja järjestäjäin julkisessa kokouksessa ylempänä mainittujen henkilöiden vaatimuksesta antaa heille tietoja niistä henkilöistä, jotka pitävät puheita, antavat ilmoituksia tahi ottavat osaa keskusteluihin.
12 §.
Paitsi Rikoslain 16 luvun 9 §:ssä säädetyissa tapauksissa, olkoot sanotussa lainkohdassa sekä tämän asetuksen 10 §:ssä mainitut henkilöt oikeutetut hajoittamaan kokouksen:
1) jos ei heidän vaatiessaan näytetä todistusta asianmukai- sesta kokouksenpitoluvasta;
2) jos kokous on alotettu myöhemmin kuin tunti sitä varten määrätyn ajan jälkeen, taikka jatkettu tuntia pitemmän keskeytyksen perästä, taikka jos sitä pidetään muussa paikassa kuin on ilmoitettu;
3) jos kokouksessa, jossa on määrä keskustella, asian käsittely on alotettu ennenkuin puheenjohtaja on valittu;
4) jos puheenjohtaja tahi järjestäjä, vastoin 9 §:ää, sallii häiritä järjestystä taikka ei kiellä puheen pitämistä tahi päätöksen tekemistä taikka jättää kokouksen hajoittamatta.
13 §.
Kun julkinen kokous on julistettu hajoitetuksi, pitää läsnä- olijain heti poistua. Jos eivät sitä tee, ryhtyköön se, joka on hajoittanut kokouksen, toimeen paikan tyhjentämiseksi pakolla.
14 §.
Mitä tässä laissa säädetään, koskekoon myös, alempana mainituilla poikkeuksilla, julkisia saattoja ja kulkueita, joita yksityiset henkilöt tahi yhdistykset järjestävät.
15 §.
Tämän lain määräyksiä ei sovelleta:
1) kokouksiin, jotka ovat laissa tahi asetuksissa taikka esivallan vahvistamissa säännöissä määrätyt tahi sallitut;
2) kokouksiin, joita tieteellisessä tahi kasvatusopillisessa tarkoituksessa pidetään yliopiston rakennuksissa, valtion oppilaitoksen tahi tieteellisen seuran huoneistossa yliopiston rehtorin, oppilaitoksen johtajan tahi seuran puheenjohtajan luvalla;
3) kokouksiin, joita maassa olevaan kirkkoyhdyskuntaan kuuluvat henkilöt pitävät hartaudenharjoitusta varten; sekä
4) hääkulkueihin ja hautaussaattoihin.
Muistutus. Kokoukset, joita 2 kohdassa mainituissa rakennuksissa ja huoneistoissa pidetään semmoisessa tarkoituksessa, joka ei ole tieteellistä eikä kasvatusopillista laatua, ja joihin on avoin pääsy syrjäisille henkilöille maksua vastaan tahi ilmaiseksi, ovat niiden määräysten alaiset, jotka tämä asetus sisältää julkisista kokouksista.
16 §.
Mitä tässä laissa säädetään luvasta julkisen kokouksen pitämiseen älköön myöskään sovellettako kokouksiin, joita valitsijamiehet pitävät keskustellakseen valtiopäivämies- ja muista yleisistä vaaleista tahi neuvotellakseen tällaisissa vaaleissa valittujen valtuutettujen kanssa, jos kokous on julkisesti kuulutettu ja sitä ei aiota pitää taivasalla.
17 §.
Julkisista huveista olkoon voimassa mitä niistä on säädetty.
18 §.
Jos julkinen kokous, jonka pitämiseen asianmukaisen viran- omaisen lupa on hankittava, on pidetty ilman sellaista lupaa, rangaistakoon toimeenpanija, järjestäjä, puheenjohtaja ja se, joka on antanut huoneiston kokousta varten, sekä sen sanomalehden vastuunalainen toimittaja, joka on julkaissut ilmoituksen ynnä kutsumuksen sellaiseen kokoukseen osaa ottamaan, itsekukin vähintään kahdensadan ja enintään viidensadan markan sakolla.
19 §.
Jos julkista kokousta, joka on pidetty asianmukaisella luvalla, on pitkitetty yli 6 §:ssä sanotun ajan, sakotettakoon puheen- johtajaa tahi, jos semmoista ei ole valittu, kokouksen järjestäjiä sekä sitä, joka on antanut huoneiston sitä varten, itsekutakin vähintään sata ja enintään kolmesataa markkaa.
20 §.
Joka vastoin 7 §:n säännöstä saapuu julkiseen kokoukseen aseellisena tahi hengenvaarallisella lyömäkalulla varus- tettuna, rangaistakoon vähintään kahdensadan ja enintään neljänsadan markan sakolla.
21 §.
Jos ei 10 §:ssä mainituille, virassa oleville henkilöille valmis- teta soveliasta sijaa julkisessa kokouksessa, sakotettakoon puheenjohtajaa tahi järjestäjää itsekutakin vähintään sata ja enintään kolmesataa markkaa. Saman rangaistuksen alainen olkoon puheenjohtaja tahi järjestäjä, jos he kieltäytyvät antamasta mainituille henkilöille tietoja niistä henkilöistä, jotka ottavat osaa keskusteluihin, pitävät puheita tahi antavat ilmoituksia, taikka tahallaan antavat vääriä tietoja heistä.
22 §.
Jos julkisen kokouksen puheenjohtaja tahi, ellei semmoista ole valittu, järjestäjä laiminlyö jotakin siitä, mitä 9 §:n mukaan on heidän velvollisuutensa, sakotettakoon vähin- tään sata ja enintään kolmesataa markkaa.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 2 p:nä Heinäkuuta 1900.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja
Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
EDV. BOEHM.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
ALFR. CHARPENTIER.
K. J. Ståhlberg.