SYYSKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maij:tin Armollinen Asetus ja Käsky, Postin kuljettamisen Rauhattomutta ja estämistä vastaan Valdakunnasa sijtä 14 p. Helmekuusa 1752.
LOKAKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maij:tin Laviambi Armollinen Asetus, Nijstä, jotka luvattomasti ja salaisesti andavat issens ulos Valdakunnasta, sijtä 18 p. Helmekuusa 1768.
ME ADOLPH FRIEDRICH Jumalan Armosta, Ruotsin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Teemme tiettäväxi jne. koska Me erinomaisella mielikarvaudella ja levottomudella havaitsemme, että paljon väkeä karka pois Valdakunnasta, osittain ilman passita, osittain myös passilla edeskassotut, ne edelliset salaisesti, ja nijstä jälkimäisistä, jotka ei saa mennä ulos, muutoin kuin nijllä ehdoilla että he tulevat takaisin, jääpi suuri osa pois. Nijn olemma Me Isällisestä huolesta pitäxemme Valdakunnan Asuita kotona, Armosa vaaditut, tämän kautta uudistaman ne tähän asti ulossijrtämisiä ja karkamista vastan pois Valdakunnasta uloslähetetyt käskyt ja säännöt, nijn myös laviammalda asettaman, nijnkuin seura:
1:STI, TYÖNTEKIÖJSTÄ BRUKEISA JA VUORIMENOISA.
(Työntekiät Brukeisa ja Hyttyisä ej saa andaa itsiänsä heidän työstänsä ilman endisen Isännän Asskedi Passia.)
Ej saa yxikän, ehkä kuka hän olla mahta, taikka Masmestari, Ylöspania eli muu Hyttyväki, ejkä Hamarasepät, Seppäinpalveljat, Syttenpolttajat, Hyttymurtajat, Vaskarit eli usiammat senkaldaiset personat, joille nijn Vuorimenoisa yhteisesti, kuin erinomattain Styckibrukeisa ja Sulamisen verkeisä, on jotain toimittamista, anda issiäns pois Työstänsä, jollei hän ole edeskassottuna endisen Isännän velvollisella erokirjalla, ja sen ylisse Bergmästarin todistuxella paikkakunnasa.
(Koska joku Työntekiä on tullut passatuxi, pitä sijtä Bergmestarille tieto annettaman sijnä paikkakunnasa, kuhunga se passattu itsiänsä aikopi.)
Sen päälle ettej yxikän edesannon alla, meenxensä yhdestä Bergmestarin Kihlakunnasta nijn toiseen, mahda taita hakea tilan, karataxens ulos Valdakunnasta, nijn on sen Bergmestarin velvollisus, joka senkaldaiselle työntekiälle eli Brukin Palvelialle passin anda, kohta andaman Bergmestarille sijnä paikkakunnasa, kuhunga asskedattu eli passattu yrittä, senkaldaista tietä, ja kehengä palveluxeen hän sano issiänsä menevän, koska vijmeinnimitetyn Bergmästarin pitä tarkasti tiedusteleman, jos senkaldainen persona hänen Kihlakundansa tullut ja laillisesti pestättyyn palveluxeensa mennyt on. Jos ei hän löydy oikialla ajalla tullexi palveluxeen, nijn pitä Bergmästarin kohta edesandaman sen Meidän Käskynhaldiamme tykönä paikkakunnasa, jonga tule vijpymätä anda sen poisjäänyn perän lyödä, ja sijtä kirjoitta Meidän Käskynhaldiaimme tygö likinolevisa Lääneisä, että yxi senkaldainen mahta taita kijnisaata ja palveluxeen saatetta.
(Jos joku ilman Isännän Asskedi Passia anda itsiäns ulos palveluxesta pitä senkaltainen takaisin tuotaman.)
Jos joku ilman Isännän erokirjaa mene pois palveluxesta, jota Isännän, eli sen, joka työväen peränkasso, vijpymätä pitä tekemän Bergmestarille, eli jos hän on kaukana pois oleva, likimmäiselle Kruunun palvelialle tiettäväxi, nijn pitä senkaldainen Meidän Käskynhaldiamme surun kautta paikkakundaansa takaisintuotaman, ja vetämän sakkoa Yhteisen Lain ja Palkollisten säännön jälken.
(Se joka ilman Kuning:sen Bergscollegiumin luvata mene ulos Valdakunnasta, pitä vetämän sakkoa 1:sen kerran 200 Daleria Hopiarahaa etc.)
Kuka ikänänsä, taikka nijstä edellä nimitetyistä, eli senkaldaisista usiammista, jotka Vuorimenon ymmärtävät, eli joille sijnä elatusta ja ylöspidendöä on, ulos Valdakunnasta mene, ilman olemata edeskassottuna Meidän ja Valdakunnan Vuori Collegiumin erinomaisella luvalla, pitä vetämän sakkoa ensimmäisen kerran Kaxisata Talaria Hopiaraha, toisen kerran kahdenkertaisesti, ja kolmannen kerran käymän hengellisen rangaistuxen ala. Jos ei hän voi maxa sakkoja, rangaistettakon ensimmäisen kerran vijdellä, ja toisen kerran seissemällä Katulöpillä: Ja pitä sen oleman yhtäläisen rangaistuxen alainen, joka pyytä vietellä eli haukutella jotain Brukinväkeä Valdakunnasta.
(Kruunun Palvelja ej saa passata jotakuta Brukin Työmiestä.)
Ei mahda Kruunun Palvelia palveluxen poispoistamisen haastolla anda passin jollekulle täsä nimitetylle Brukin Palvelialle ja työntekiälle taikka sisällä Valdakunnan eli ulkoman paikkohin. Ei myöskän mahda Meidän Käskynhaldiamme anda passin senkaldaiselle väelle, jollei se, joka passia ano, taida ylösnäyttä Vuoricollegiumin eli Bergmestarin paikkakunnasa, kusta hän tule, Matkaluvan eli Lupasedelin.
(Tämä Asettaminen pitä ylösluettaman Vuorikäräisä.)
Ja pitä tämä asettaminen Vuorikäräisä usiammasti ylösluettaman, ja asianomaisten, erinomattain Commendantein varustuxisa ja rajapaikoisa, nijn myös Bergmestarin ja Raadin Tapulikaupungeisa, joisa yhdelle eli toiselle huokemmin taita tila annetta karkamiseen, pitämän tarkan peränkassannon, ettei yhdellekän edellänimitetyistä personaista, joka ei ole edeskassottuna senkaldaisella passilla, kuin täsä edeskirjoitettuna seiso, mahda myödytettä, yhdestä Maanpaikasta nijn toiseen, vähemmin ulos Valdakunnasta mennä, vaan että hän kohta tule kiiniotetuxi, ja Vuoricollegiumille sijtä tieto annetan, jolla on valda, tämän sisällepidon harjoituxeen saatta.
2:XI, MERELLÄ KULKEVAISISTA.
3:XI, SOLDATEISTA JA SOTAVÄESTÄ.
4:XI, KÄSITYÖMIEHISTÄ, JA PALKAVÄESTÄ.
5:XI, SÄÄTYPERSONAISTA JA YHTEISESTÄ KANSASTA.
Ylösluetan ainoastans nijsä paikoisa, jotka Merenraanalle ovat.
Ulosveto Pahantegon Kaaresta
21. Luku.
Yhteisestä maa- ja tierauhasta.
Ulosveto 42 Lugusta Pahanteon Kaaresa
Kotovarkaudesta ja julmasta sifuvarkaudesta.
MARRASKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maij:tin uudistettu Asetus, Mitasta ja Painosta. Annettu Stockholmisa Raadikammarisa sinä 29 p. Toukokuusa 1739.
JOULUKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maij:tin Armollinen Asetus, Mittaretten rangaistuxen kovendamisesta, jotka tavataan petollisudella Mittamisesa, sijtä 1 p. Lokakuusa 1752.
Kuning:sen Maij:tin ja Valdakunnan Kommerse-Kollegiumin Julistus, Sikain Harjasten kokoilemisesta ja myymisestä Harjantekiäin Embetille. Annettu Stockholmisa s. 27 p. Syyskuusa 1770.
(Jokaitsen Naulan edestä Sian Harjaxia maxaa Harjantekiän Embeti yhden Dalerin Kuparirahaa.)
Kuning:nen Maij:ti on, kirjoituxesa s. 23 p. sisälläolevaisana vuonna, Hänen ja Valdakunnan Kommersekollegiumille Armosa tietä andanut, kuinga Harjantekiäin Embeti, joka on selittänyt, Handtvårkkins harjoittamisexi, vuotisesti vähimäxikin tarvissevans 40000 Naulaa Harjaxia, on luvanut, Kommissionäreins kautta, kuin Embeti sekä Kaupungeisa että Maalla tahto pitä, saman Naula lugun puhdistamattomia ja ainoastans kinppuhin kootuita Sian harjaxia, yhdellä Dalerilla Kuparrahaa jokaissen Naulan edestä issellens lunastaa.
Sen suhten, ja Hänen Kuning:sen Maij:tins Armollisen käskyn alamaisimmaxi noudattamisexi, tule tämän kautta yhteisesti julistetuxi, että Harjantekiäin Embeti maxaa yhden Dalerin Kuparirahaa jokaissen Naulan edestä kootuita Sian Harjaxia, kuin Embetille täällä Kaupungisa, eli sen Kommissionäreille Maalla ja Kaupungeisa tuodan.
Jonga sivusa Kommersekollegiumi tietä anda, että senkaltaiset Harjaxet, ainoastans että ne otetan Sian seljästä, luetaan hyvixi millä tavalla tahtons ne seljästä eroitetan, taikka kalttamisella eli ilman, ja ettej yhtän puhdistamista tarvita, van sijnä on kyllä, että ne heidän juurinens ja kimpuisa yhtensidotut edestuodan.
Stockholmisa jne.
Ylösluetan ainoastans nijsä paikkakunnisa, kusa Aljo-Poroja löytyvät.
Kuning:sen Maij:tin Armollinen Asetus nijden rangaistuxesta, jotka salaisesti ja luvattomasti ambuvat ja tappavat muiden Aljo-Poroja, sijtä 21 päiv. Elokuusa 1766.