Osuustoimintalaki.
Annettu Helsingissä, 10 p:nä Heinäkuuta 1901.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.
Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamai- sesta esityksestä Me täten Armossa vahvistamme seuraavan osuustoimintalain:
1 §. Sellaisen yrityksen yhteistä toteuttamista varten, jonka tarkoituksena on helpottaa osallisten elinkeinon harjoitta- mista taikka muutoin heidän toimeentulonsa ehtoja, olkoon lupa perustaa yhtiö, jonka jäsenet ovat vastuunalaiset yhteisistä sitoumuksista niinkuin alempana sanotaan, eli niin kutsuttu osuuskunta.
Osuuskunnan toiminta ei saa käsittää vakuutusliikettä.
2 §. Älköön osuuskuntaa perustettako toisin kuin sopimus- kirjalla, jossa vähintään viisi henkilöä sitoutuu rupeamaan jäseniksi osuuskuntaan ja sille hyväksyy säännöt sekä määrää sen ensimmäisen hallituksen.
Älköön osuuskunnan toimintaa alotettako, ennenkuin säännöille on vahvistus hankittu ja osuuskunta kirjoitettu kaupparekisteriin.
3 §. Osuuskunnan säännöissä pitää mainittaman:
1:ksi osuuskunnan nimi;
2:ksi se paikkakunta maassa joka on pidettävä osuuskunnan kotipaikkana;
3:ksi osuuskunnan toiminta-ala;
4:ksi se rahamäärä, jolla kukin jäsen on osuuskuntaan osalli- nen, kuinka tämä määrä on osuuskuntaan kerättävä, ja saako jäsen ottaa osaa osuuskuntaan useammallakin kuin yhdellä sellaisella osuusmaksulla;
5:ksi millä tavalla ja minkä määräinen vararahasto on osuuskunnan toiminnan varmentamiseksi muodostettava;
6:ksi vastaavatko osuuskunnan jäsenet osuuskunnan sitou- muksista ainoastaan sillä, minkä he osuus- ja muina maksui- na ovat suorittaneet taikka olleet velkapäät jo suorittamaan, sekä osuuskunnan muilla varoilla, vai ovatko he sen ohessa velvolliset kukin rajoitettuun määrän saakka taikka rajatto- masti tekemään sitoumusten suorittamiseksi tarvittavia lisämaksuja;
7:ksi ne perusteet, joiden mukaan syntyvä voitto on käytettä- vä;
8:ksi miten osuuskunnan hallitus järjestetään ja kuinka pitkäksi ajaksi se valitaan;
9:ksi milloin tilinpäätös on tehtävä ja miten osuuskunnan tililaskut ja sen hallintoa tarkastetaan;
10:ksi minkä ajan kuluessa osuuskunnan varsinainen kokous on pidettävä;
11:ksi millä tavalla kokous kutsutaan kokoon ja miten muut tiedonannot osuuskunnan jäsenille toimitetaan.
4 §. Osuuskunnan nimen tulee sisältää sana "osuuskunta" tahi sanayhdistyksessä joko sana "osuus" taikka sana "-kunta", ja älköön siinä olko henkilön nimeä.
Jos jäsenet eivät ole ollenkaan velvolliset lisämaksuun, taikka jos he ovat siihen ainoastaan rajoitetussa määrässä velvolli- set, on se merkittävä lisäämällä nimeen, edellisessä tapauk- sessa sanat "ilman lisämaksuvelvollisuutta", jälimmäisessä tapauksessa sanat "rajoitetulla lisämaksuvelvollisuudella", taikka näiden sanojen lyhennykset "i.l." ja "r.l."
5 §. Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä että joku osa kustakin osuusmaksusta, ei kuitenkaan enemmän kuin puoli, kerätään panemalla talteen jäsenelle tulevaa voittoa.
Niin kauvan kuin jäsenen osuusmaksu ei ole täyteen mää- räänsä suoritettu, on hänen voitto-osuudestaan aina vähin- tään puolet siihen pantava.
6 §. Niin kauvan kuin 3 §:n 5 mom:ssa mainittu vararahasto ei nouse säädettyyn määräänsä, on siihen aina vietävä vähin- tään kymmenes-osa siitä voitosta, joka asianmukaisesti hyväksytyn tilinpäätöksen mukaan on edelliseltä toiminta- vuodelta taikka toimintavuoden osalta syntynyt.
7 §. Jos osuuskunta perustetaan määrätyksi ajaksi, tai jos tililaskujen päätös on tehtävä kalenterivuoden osaltakin, taikka jos osuuskunnan liike on aiottu siihen kuulumatto- mienkin henkilöitten käytettäväksi, on se osuuskunnan säännöissä ilmoitettava.
Osuuskunta, jonka tarkoituksena on velaksi-anto, älköön ulotuttako lainausliikettään muille kuin jäsenilleen.
8 §. Osuuskunnan sääntöjen vahvistamista hakee osuus- kunnan hallitus sen läänin kuvernööriltä, jossa osuuskunnan kotipaikka on, ja hakemukseen on liitettävä 2 §:ssä mainittu sopimuskirja.
Jos säännöt ovat tässä laissa olevain määräysten mukaisesti laaditut, ja aiottu toiminta on sellainen että sitä laillisesti saa harjoittaa, on kuvernöörin annettava vahvistus. Jos osuus- kunta tarkoittaa lainausliikkeen harjoittamista, lisättäköön kuitenkin myös sellaisia erityisiä määräyksiä, kuin liikkeen laveuteen ja laatuun nähden tarpeelliseksi harkitaan; ja on semmoisessa asiassa päätös alistettava Senaatin Talous- osaston tutkittavaksi.
Päätöksestä, joka nyt mainitusta asiasta annetaan, ei suori- teta lunastusta.
9 §. Osuuskunnasta tehtävän ilmoituksen kaupparekisteriin kirjoittamista varten pitää olla osuuskunnan koko hallituksen allekirjoittama ja sisältää:
1:ksi päivä, milloin osuuskunta on perustettu, ja milloin sen säännöt on vahvistettu;
2:ksi osuuskunnan nimi;
3:ksi osuuskunnan toiminta-ala;
4:ksi osuuskunnan kotipaikka;
5:ksi ovatko jäsenet velvolliset lisämaksuun osuuskunnan sitoumuksista, ja minkä verran;
6:ksi millä tavalla kokous kutsutaan yhteen, ja miten muut tiedonnannot jäsenille toimitetaan;
7:ksi osuuskunnan hallituksena olevain toimitsijain nimet ja heidän kotipaikkansa; sekä
8:ksi kuka tahi kutka toimitsijoista ovat oikeutetut kirjoitta- maan osuuskunnan toiminimen.
Ilmoitusta tulee seurata 2 §:ssä mainittu sopimuskirja ja se päätös, jolla säännöt on vahvistettu, jälkimmäinen pää- kirjana.
Muutoin käytettäköön osakeyhtiöiden rekisteriin kirjoittami- sesta voimassa olevia määräyksiä soveltuvissa kohdin osuuskuntiinkin nähden; kuitenkaan ei osuuskunnan rekiste- riin kirjoittamisesta ole mitään maksua.
10 §. Ennenkuin osuuskunta on kaupparekisteriin kirjoitettu, älköön omaisuutta osuuskunnan nimeen hankittako, älköön- kä sen puolesta kannettako tai vastattako. Jos joku sitä ennen tekee sitoumuksen osuuskunnan nimessä, vastatkoon siitä niinkuin omasta velastaan; jos heitä on useampia, vastat- koon siitä kukin omasta ja toistensa puolesta.
11 §. Osuuskunnalla olkoon valta milloin hyvänsä yhteyteen- sä ottaa uusia jäseniä, jotka kirjallisesti ovat ilmoittaneet siihen pyrkivänsä. Jäsenten ottaminen on osuuskunnan hallituksen asia, ellei säännöissä ole toisin määrätty.
Uusi jäsen vastatkoon kaikista sitoumuksista, mitä on osuuskunnalla hänen siihen ruvetessaan.
12 §. Jos jäsen tahtoo osuuskunnasta erota, ilmoittakoon kirjallisesti hallitukselle että hän eroo.
Jos jäsen on ilmoittanut eroavansa ja eroamisilmoitus, mil- loin jäsenet ovat lisämaksuun velvolliset, myös on ilmoitettu sisäänkirjoitettavaksi niinkuin 34 §:ssä sanotaan, olkoon hän osuuskunnasta vapaa siitä tilinpäätöspäivästä alkaen, joka kahden kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen jälkeen ensinnä sattuu, ja saakoon vuotta jälkeen sanotun päivän ulos suorittamansa osuusmaksun, mikäli osuuskunnan varat vastamainitun päivän tilinpäätöksen mukaan siihen riittävät vararahastoon ryhtymättä ja muiden jäsenten yhtäläistä oikeutta loukkamatta.
Säännöissä olkoon lupa määrätä, ettei osuuskunnasta saa erota ennen vissiä aikaa, enintään kahta vuotta, jälkeen osuuskuntaan rupeamisen.
13 §. Jos osuuskunnan omaisuus on luovutettu konkurssiin taikka sen pesää osuuskunnan purkamista varten alettu selvittää vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin jäsenen olisi eroamisilmoituksen nojalla pitänyt erota, olkoon eroamis- ilmoitus tehoton.
Sitoumuksesta, joka on syntynyt sen jälkeen kuin eroamis- ilmoitus on ilmoitettu sisäänkirjoitettavaksi, älköön hän kuitenkaan enää missään tapauksessa olko lisämaksu- velvollinen.
14 §. Jos jäsen kuolee, älkööt oikeudenomistajat, ellei sään- nöissä ole toisin määrätty, olko oikeutetut vainajan sijaan rupeamaan osuuskuntaan, vaan nauttikoot ainoastaan samaa oikeutta, kuin jos vainaja olisi ilmoittanut eroavansa ja hänen olisi pitänyt osuuskunnasta erota ensintulevana tililaskujen päätöspäivänä.
15 §. Jos jäsenen osuus ulosmittauksen kautta taikka muutoin on siirtynyt toiselle ja jos tätä jälkimmäistä ei ilmoitettaessa hyväksytä jäseneksi, taikka jos hän ei tahdo ruveta osuus- kuntaan, olkoon hänellä kuitenkin se oikeus eroamisilmoituk- sen tekemiseen ja osuusmaksun ulossaamiseen kuin edelli- sellä 12 §:n mukaan oli.
Eroamisilmoitus tahi hyväksytty pääsyilmoitus siitä, jolle jäsenen osuus on siirtynyt, käyköön myös viimemainitun eroamisilmoituksesta; olkoon hänellä kuitenkin valta yhtä- läisellä vaikutuksella itse kirjallisesti ilmoittaa siirrosta.
16 §. Jos jäsen on lain voiman saaneella tuomiolla julistettu kansalaisluottamuksen menettäneeksi, olkoon osuuskunnalla oikeus erottaa hänet, vaikkei sellaista erottamisperustetta säännöissä olisikaan.
Erotettu jäsen nauttikoon ainoastaan samaa oikeutta kuin kuoleman kautta eronneen jäsenen oikeudenomistajat.
17 §. Osuuskunnan olemassa-olon aikana älköön, paitsi 12-16 §:ssä sanotuissa tapauksissa, sen varoista jäsenelle jaettako muuta kuin maksettavaksi joutunut voitto-osuus, älköönkä jäsenen velkaa osuuskunnalle kuitattako sitä vastaan, mitä hänen osuusmaksunsa täyttämiseksi on suoritettu.
Jos jäsenen suorittama osuusmaksu on osuuskunnan liikkeestä syntyneen tappion johdosta vähentynyt, älköön myös voitto-osuutta jaettako, ennenkuin osuusmaksu on entiseen määräänsä kohonnut.
18 §. Jäsenten päättämisoikeutta osuuskunnan asioissa käyttävät, tämän lain ja osuuskunnan sääntöjen mukaan, asianmukaisesti kuulutetussa kokouksessa siinä läsnä olevat jäsenet.
Älköön jäsen ottako osaa sen kysymyksen ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa ja osuuskunnnan etu ovat vastakkain, älköönkä siis hallituksen jäsenkään tilintarkas- tajan vaaliin.
19 §. Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Edusmiehyyden alaisen jäsenen äänestysoikeutta käyttää edusmies.
Muutoin olkoon äänestysoikeuden käyttämisestä ja päätöksen tekemisestä kokouksessa noudatettavana, ellei säännöissä ole toisin määrätty:
että äänestysoikeutta älköön asiamiehen kautta käytettäkö;
että, äänten tasan sattuessa, vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa kysymyksissä tulee voimaan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt;
että sääntöjen muutosta, joka suoranaisesti koskee jäsenen osuutta osuuskunnan omaisuuteen tai oikeutta voittoon, ei saa tehdä; sekä
että päätökseen, joka tarkoittaa muunkaltaista muutosta sääntöihin taikka osuuskunnan purkamista ilman lainmää- räämää syytä, vaaditaan, että sen hyväksi annetut äänet vastaavat vähintään kolmea neljäsosaa kokoukseen osaa- ottavain jäsenten koko äänimäärästä, ja että toinen kokous samalla äänten enemmistöllä hyväksyy päätöksen.
Jos osuuskunnan jäsenet ovat lisämaksuun velvolliset, älköön osuuskuntaa toiseen osuuskuntaan liitettäkö, sen tarkoitusta olennaisesti muutettako, taikka toimintaa yli sen ajan, joksi osuuskunta on perustettu, jatkettako, elleivät kaikki jäsenet ole siihen kirjallisesti suostuneet. Älköön myöskään ilman sellaista suostumusta jäseniä velvoitettako suorittamaan suurempaa osuusmaksua taikka heidän vastuunalaisuuttaan muutoin kovennettako.
Jos säännöissä on jonkun päätöksen pätevyyden ehdoksi määrätty, että toinen kokous sen hyväksyy, niin sitä nouda- tettakoon.
20 §. Päätös sääntöjen muuttamisesta älköön olko tehollinen ennenkuin on hankittu vahvistus muutokselle ja se kauppa- rekisteriin kirjoitettu.
Jos muutoksen kautta jäsenten osuusmaksua vähennetään, vararahastosta jaetaan osuutta taikka osuuskunta liitetään toiseen osuuskuntaan, pitää myös, ennen sen tapahtumista, vuosihaaste saamamiehille haettaman ja kaikki velka mak- settaman.
21 §. Mitä osakeyhtiöihin nähden on säädettynä Toukokuun 2 p:nä 1895 annetun osakeyhtiölain 18 §:n toisessa mom:ssa, 25 ja 26 §:ssä, 28 §:n ensimmäisessä ja toisessa mom:ssa sekä 30 §:ssä, sovellettakoon myöskin osuuskuntiin; ja on osuuskunnan jäsenillä, jotka yhteensä tekevät kymmenennen osan sen koko jäsenluvusta, myöskin semmoinen oikeus kuin mainitun lain 31 §:ssä sanotaan.
Jos osuuskunnan varoja on jaettu vastoin mitä tässä ylem- pänä 17 §:ssä on määrätty, noudatettakoon niinikään sään- nöstä sanotun lain 33 §:ssä.
22 §. Osuuskunnan edustajana kolmatta miestä ja yksityistä jäsentä vastaan on se tai ne toimitsijat, jotka ovat sen hallituksessa.
Osuuskunnan hallituksesta ja erityisissä tapauksissa toisen kuin hallituksen kautta edustamisesta noudatettakoon soveltuvissa kohdin osakeyhtiölain vastaavia säännöksiä.
23 §. Jos toimitsija kuolee, taikka jos hän eroo, eikä toista henkilöä ole hänen sijaansa valittu, määrätköön toisen toimitsijan, jäsenen taikka velkojan pyynnöstä tuomioistuin taikka, maalla, tuomari, miten tointa on hoidettava kunnes uuden toimitsijan vaali on tapahtunut.
Jos ei ole toista toimitsijaa, olkoot eronnut taikka kuolleen toimitsijan pesänosalliset velkapäät hankkimaan edellä- mainitun määräyksen.
24 §. Jos osuuskunnan jäsenten lukumäärä vähenee alle viiden eikä sitä kuudessa kuukaudessa senjälkeen jälleen saada viideksi tai useammaksi, ryhtyköön hallitus viipymättä toimiin osuuskunnan purkamiseksi. Jos se jätetään tekemättä, vastatkoot ne, jotka asian tietäen menevät osuuskunnan nimessä sitoumukseen, siitä sitoumuksesta kukin omasta ja toistensa puolesta.
25 §. Päätös, jolla vastuunvapaus on toimitsijalle myönnetty, olkoon tehoton osuuskunnan velkojia vastaan, jos sen omai- suus luovutetaan konkurssiin vuoden kuluessa senjälkeen ja kanne hänen tilinteostaan nostetaan, ennenkuin kuukausi valvontapäivästä on kulunut.
26 §. Jos osuuskunta on lain taikka sääntöjensä määräyksen mukaan purettava, taikka jos jäsenet muutoin ovat päättä- neet sen purkaa, haettakoon osuuskunnan velkojille vuosi- haaste sekä maksettakoon sen velat; ja saakoot jäsenet sitten jälellä olevasta säästöstä, mikäli sitä riittää, kukin mitä hänen osuusmaksunsa täyttämiseksi on suoritettu.
Jos vielä sen jälkeen on säästöä, jaettakoon tämä pääluvun taikka muun säännöissä määrätyn perusteen mukaan, ellei osuuskunta säännöissä olevan ehdon mukaan ole päättänyt sitä toiseen tarkoitukseen käytettäväksi.
27 §. Jos osuuskunnan omaisuus luovutetaan konkurssiin, pidetään osuuskunta purettuna.
Siinä tapauksessa jäsenet, jos he ovat lisämaksuun velvolli- set, olkoot myös velkapäät, niin pitkälti kuin heidän vastuun- alaisuutensa ulottuu, konkurssihallinnon toimittaman ositte- lun mukaan suorittamaan konkurssipesälle, mitä velkojain tyydyttämiseksi tarvitaan.
28 §. 27 §:ssä mainitun osittelun ohjelma sisältäköön sen määrän, mikä, konkurssipesän varmojen saatavain tultua kerätyiksi ja muiden riidattomain varojen rahaksi muute- tuiksi, näin kertyneiden varojen jakoehdotuksen mukaan velkojilta vielä puuttuu, korotettuna enintään neljännek- sellään; ja on ositteluohjelma ynnä jakoehdotus asetettava esille asianmukaisesti kuulutettuun velkojain ja osuuskunnan jäsenten kokoukseen.
Jos velkoja taikka jäsen tahtoo moittia ositteluohjelmaa, tehköön sen paikkakunnan alioikeudessa haasteella, joka on konkurssihallinnon tiedoksi annettava kolmessakymmenessä päivässä sen jälkeen.
29 §. Kun ositteluohjelma on ollut esille asetettuna, vaatikoon konkurssihallinto, tiedonantojen toimittamisesta säännöissä määrätyssä järjestyksessä, osuuskunnan jäsenet kolmessa- kymmenessä päivässä suorittamaan kukin sen määrän, joka osittelussa on pantu hänen maksettavaksensa; ja pyytäköön konkurssihallinto mainitun ajan kuluttua ilman muuta ulos- ottomiestä toimittamaan ulosoton ositteluohjelman mukaan, vaikka jäsen sitä moittiikin; kuitenkin saatakoon siinä tapauksessa ulosotettu omaisuus ainoastaan panttia tahi takausta vastaan nostaa.
30 §. Jos toimitetun ulosottoyrityksen taikka ulosottomiehen muutoin antaman todistuksen mukaan yhdeltä taikka useam- malta jäseneltä ei voi heti ulossaada, mitä hänen osittelu- ohjelman mukaan olisi pitänyt maksaa, on tämäkin määrä ositettava muiden jäsenten suoritettavaksi, sikäli kuin näiden vastuunalaisuus ulottuu, ja 29 §:ssä säädetyssä järjestyksessä konkurssipesään kerättävä.
31 §. Osuuskunnilla olkoon valta työskennellä yhteisesti toistensa kanssa, edistääksensä toimintansa tarkoituksen- mukaista hoitoa ynnä hallinnon ja tililaskujen asianmukaista tarkastusta, sekä saadaksensa aikaan yhteisiä osto- ja myyntitoimia; ja saakoot osuuskunnat myöskin tarkoituk- sensa edistämiseksi toimia yhdessä yksityisen henkilön tai yhtiön kanssa.
32 §. Osuuskunnan jäsenistä on hallituksen huolenpidosta pidettävä luetteloa. Jäsenen ottaminen osuuskuntaan, eroa- misilmoitus ja jäsenen eroaminen on siihen heti merkittävä.
Luettelosta saakoon jokainen pyynnöstään osaa.
33 §. Sopimuskirja, jäseneksi ilmoittautuminen, eroamis- ilmoitus ja suostumus, joista 2, 9, 11, 12, 15 ja 19 §:ssä on mainittu, pitää oleman tunnettujen ja luotettavain todista- jain oikeaksi vahvistama, sekä jäseneksi ilmoittautuminen ja eroamisilmoitus, kun osuuskunnan jäsenet ovat lisämaksuun velvolliset, sisäänannettava kaksinaisena.
34 §. Jos osuuskunnan jäsenet ovat lisämaksuun velvolliset, tulee osuuskunnan hallituksen vuosittain Tammikuun kuluessa paikkakunnan kruununvoudille tahi, kaupungissa, maistraatille tai järjestysoikeudelle antaa koko hallituksen allekirjoittama, aakkosjärjestyksessä laadittu luettelo osuus- kunnan kaikista jäsenistä vuoden päättyessä, ynnä edellisenä vuonna tapahtuneet ja hyväksytyt jäseneksi ilmoittautumiset.
Eroamisilmoitus, erottaminen ja jäsenen eroaminen kuole- man kautta on hallituksesta heti mainitulle viranomaiselle sisäänkirjoitettavaksi ilmoitettava, ja ensiksimainitussa tapauksessa eroamisilmoituskirja sen ohessa myötäliitettävä. Jos asianosainen tahtoo itse tehdä sanotun ilmoituksen, olkoon hänellä siihen lupa, ja saakoon sitä varten, kun eroamisilmoitus on kysymyksessä, pyynnöstä takaisin toisen kappaleen eroamisilmoituskirjaa ynnä hallituksen siihen kirjoittaman todistuksen osansaamisesta.
Tässä mainitun jäseneksi ilmoittautumisen ja luettelon saa myös postin kautta lähettää.
35 §. Kruununvouti maalla sekä maistraatti tahi järjestys- oikeus kaupungissa on velvollinen liitteinä siihen luetteloon, joka kaupparekisterin tapaan pidetään kihlakuntaa taikka kaupunkia varten, säilyttämään 34 §:ssä mainitut asiakirjat, sekä ilmoitetun osuuskunnasta eroamisen heti merkitsemään viimeiseen osuuskunnan jäsenten luetteloon. Sellainen sisäänkirjoitus on maksuton.
Jäsenen eroamisilmoituksen sisäänkirjoittamisesta on osuus- kunnan kustannuksella heti lähetettävä todistus sen halli- tukselle.
36 §. Muutosta Kuvernöörin päätökseen, josta 8 §:ssä on mainittu, haetaan Senaatin Talousosastossa kolmenkymme- nen päivän, mutta kun paikka on Lapin kihlakunnassa, kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös tiedoksi saatiin.
Tämä laki astuu voimaan 1 p:nä Syyskuuta 1901.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.
Helsingissä 10 p:nä Heinäkuuta 1901.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
VALFRID SPÅRE.
J. G. SOHLMAN.
EDV. BOEHM.
OSSIAN BERGBOM.
E. JOHNSSON.
M. von BLOM.
J. E. HEIKEL.
E. ANDERSIN.
LARS HOMÉN.
E. R. NEOVIUS.