Julkiluettava saarnastuolista.
Laki sähkölaitoksista valon synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten.
Annettu Helsingissä, 11 p:nä Huhtikuuta 1900.
Me NIKOLAI Toinen, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m.
Teemme tiettäväksi: Suomen Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä olemme Me armossa vahvistaneet seuraavan lain sähkölaitoksista valon synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten:
1 §. Sähkölaitosta valon synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten, jossa sähköjännitys on niin korkea taikka joka muuten on sitä laatua tahi sellaisella paikalla, että laitos voi tuottaa hengen tai omaisuuden vaaraa, älköön perustettako tahi käytettäkö ennenkuin lupa siihen on hankittu sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin siitä erittäin säädetään.
Ne määräykset hengen ja omaisuuden vahingon estämiseksi, jotka tämän johdosta vahvistetaan uusia sähkölaitoksia varten, ovat sovellettavat myös tätä ennen käytettyihin, edellämainittua laatua oleviin sähkölaitoksiin.
2 §. Sellaisia sähkölaitoksia varten, kuin 1 §:ssä tarkoitetaan, järjestetään erityinen silmälläpito, ja olkoon laitoksen omis- taja velvollinen silmälläpitokustannuksia varten suoritta- maan Senaatin määrättävän maksun.
3 §. Sähkölaitokseen kuuluvaa johtoa tahi muuta laitelmaa älköön vietäkö toisen maalle maanomistajalta siihen lupaa hankkimatta. Kiinteän omaisuuden omistajaa tai haltijaa voidaan kuitenkin, jos sähkölaitoksella harkitaan olevan yleisempi merkitys, velvoittaa täyttä korvausta vastaan luovuttamaan tarpeellinen maanala laitokseen kuuluvaa johtoa varten tahi sallimaan maanalan käyttämisessä sitä oikeutensa rajoittamista, kuin tällaista johtoa varten tarvitaan; ja on semmoisessa tapauksessa meneteltävä niinkuin laki kiinteän omaisuuden pakkoluovutuksesta yleiseen tarpeeseen säätää.
4 §. Mitä rikoslain 34 luvun 12 §:ssä ja 35 luvun 1 §:ssä säädetään yleisen telegrafi- tahi telefonilaitoksen käyttämi- sen estämisestä tahi häiritsemisestä sekä telegrafin tahi telefonin vahingoittamisesta, sovellettakoon niinikään sellaiseen sähkölaitokseen, kuin tässä laissa mainitaan.
Jos joku on vahingoittanut tahi yrittänyt vahingoittaa tällais- ta laitosta sellaisissa suhteissa, kuin rikoslain 34 luvun 10 §:ssä tarkoitetaan, rangaistakoon niinkuin siinä on säädetty.
5 §. Joka luvatta tahi vastoin niitä määräyksiä, jotka lupaa myönnettäessä ovat annetut, perustaa tahi käyttää tässä laissa tarkoitettua laitosta, rangaistakoon enintään viiden- sadan markan sakolla, ellei kovempaa rangaistusta ole laissa säädetty.
Sen oikaisemiseksi, mitä luvattomasti on tapahtunut, anta- koon Kuvernööri virka-apuansa, kun syytä siihen on.
Tämä laki astuu voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1902.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 11 p:nä Huhtikuuta 1901.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
CONSTANTIN LINDER.
VALFRID SPÅRE.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
EVD. BOEHM.
OSSIAN BERGBOM.
G. E. FELLMAN.
M. von BLOM.
E. R. NEOVIUS.
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
niistä ehdoista, joilla saadaan perustaa ja käyttää sähkölaitoksia valon synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten.
Annettu Helsingissä, 11 p:nä Huhtikuuta 1901.
Me NIKOLAI Toinen, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itse- valtias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y m., y. m., y. m.
Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamai- sesta esityksestä tänäpanä annettuamme lain sähkölaitok- sista valon synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten, Me olemme mainitun lain 1 §:ssä olevan säännöksen johdosta nähneet hyväksi armossa antaa seuraavat määräykset niistä ehdoista, joilla sellaisia laitoksia saadaan perustaa ja käyttää:
1 §. Joka tahtoo perustaa sähkölaitoksen valon synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten johdoilla, joissa sähkövirran jännitys on Senaatin määräämää rajaa suurempi, hakekoon siihen lupaa sen läänin Kuvernööriltä, johon sähkön synnyt- täjä tulee sijoitettavaksi. Sama olkoon laki sähkövalaistus- tahi -voimalaitoksista, joissa virran jännitys on matalampi kuin vastamainittu, jos johdot ovat aiotut vedettäviksi kruunun maan poikki tahi yleisen tien, rautatien, kulku- väylän, kadun, torin tai muun yleisen paikan alueelle.
2 §. Luvan hakemusta sellaisen sähkölaitoksen perustami- seen, kuin 1 §:ssä sanotaan, pitää seurata:
a) asianmukainen selvitys hakijan oikeudesta sen alueen käyttämiseen, jota laitosta ynnä siihen kuuluvia johtoja varten tarvitaan, taikka saadusta luvasta sellaisen oikeuden hankkimiseen pakkoluovutuksella;
b) ilmoitus laitoksen rakentamisen ajasta;
c) selitys siitä järjestelmästä, jota laitteelle on käytettävä, ynnä ilmoitus virran jakamisen tavasta ja laadusta;
d) selitys sähkön synnyttäjästä ja sen asemasta, ilmoitus virran jännityksestä synnyttäjän navoissa sekä siitä korkeim- masta virranvoimasta ja jännityksestä, mikä saa löytyä johtoverkon eri osissa;
e) erikoisluettelo johdoista ja niistä varokeinoista, joita aiotaan noudattaa niitten eristämiseksi ja yleisön turvaami- seksi, ja jossa luettelossa erittäin mainitaan johtojen tuki- kohtain välimatka ja tukien laatu sekä johtojen vähin korkeus maanpinnan ja rakennuskattojen yli, välimatka seinistä tahi syvyys maan alla, niinikään ilmoitus johtojen vähimmästä välimatkasta niistä telegrafi-, telefoni- tahi muista sähkö- johdoista, joitten kanssa ne kulkevat rinnakkain tahi joita ne risteilevät, sekä eristysvakioista (isolatsionikonstanteista) ja eristäjistä;
f) sähköjohtoverkon kartta sopivassa mittakaavassa, näyttävä myöskin kaikki verkon alueella ennen ehkä olevat samanlaatuiset laitokset, sekä
g) asianomaisen kunnallisviranomaisen todistus siitä että on saatu kunnan lupa laitokseen, jos tämä on aiottu perustet- tavaksi kaupunkiin tai kauppalaan ja laitos ei tule kokonaan sijaitsemaan omistajan alueella tahi kuulumaan kunnalle.
3 §. Ennenkuin Kuvernööri ryhtyy tutkimaan hakemusta, josta ylempänä mainitaan, on lausunto vaadittava Teolli- suushallitukselta, jonka on ehdotettava ne ehdot, joita yleiseen turvallisuuteen nähden kussakin eri tapauksessa saatetaan katsoa tarpeellisiksi.
Jos johto on aiottu vedettäväksi kruunun maan poikki tahi yleisen tien, kulkuväylän tahi rautatien alueelle, on lausunto hakemuksesta hankittava myös Metsänhoitohallitukselta, Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta, Rautatiehallitukselta tahi muulla semmoiselta viranomaiselta, jonka hallintoalaan johdot koskevat.
Jos johdot ovat ulotettavat toiseen lääniin kuin siihen, mihin sähkön synnyttäjä sijoitetaan, on sen ohessa toisen läänin Kuvernöörille jätettävä tilaisuus antaa hakemuksesta lausuntonsa.
4 §. Sittenkuin edellä mainittu ja muu ehkä tarvittava selvitys on hankittu, tulee Kuvernöörin, ellei ole tehty semmoista estettä hakemusta vastaan, että asia on katsottava riitaiseksi ja oikeuteen lykättävä, antaa asiaan päätös, sisältävä lähemmät määräykset laitoksen rakentamista ja käyttämistä varten.
Kuvernöörin päätökseen tyytymätön, hakekoon ennen kolmenkymmenen päivän kulumista siitä kuin on päätöksen tiedokseen saanut, siihen muutosta Senaatin Talousosastos- ta, joka ratkaisee asian yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa.
5 §. Jos asianmukaisella luvalla perustetun sähköjohdon haltija tahtoo laajentaa laitosta tahi siihen tehdä sellaisen muutoksen, joka sisältää poikkeuksen laitokselle vahviste- tuista ehdoista tahi joka tarkoittaa jotakin sellaista, josta ilmoitus on annettava uuteen laitokseen lupaa haettaessa, niin on erityinen lupa siihen hankittava sillä tavoin kuin sähkölaitoksen perustamisesta on sanottu.
6 §. Sellaisten tätä ennen käytössä olleitten sähkövalo- ja -voimalaitosten haltijat, kuin tässä asetuksessa tarkoitetaan, olkoot velvolliset kuuden kuukauden kuluessa siitä kuin tämä asetus on astunut voimaan, sadan markan uhkasakon haas- tolla, asianomaiselle Kuvernöörille tekemään laitoksesta kirjallisen ilmoituksen, joka sisältää 2 §:n c-f momentissa mainitut tiedot; ja olkoon Kuvernöörin asia, sittenkuin 3 §:ssä säädetty selvitys on hankittu, määrätä saadaanko laitosta yhä edelleen käyttää niine suojelusneuvoineen, joita siinä on, taikka mitä enempiä suojelusneuvoja hengen ja omaisuuden vahingon estämiseksi ehkä vielä on noudatettava jotta laitosta voitaisiin toimessa pitää.
7 §. Sähkölaitoksia varten tarvittavain vesilaitosten rakenta- misesta olkoon voimassa mitä vesijohtojen ja vesilaitosten perustamisesta on säädetty.
8 §. Senaatin asiana on yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa antaa yleisiä määräyksiä siitä, mitä tämän asetuksen tarkoittamia sähkövalo- ja -voimalaitoksia perustettaessa ja käytettäessä on noudatettava hengen ja omaisuuden vahin- gon estämiseksi, sekä tarpeellisia ohjeita sellaisten laitosten silmälläpidosta.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 11 p:nä Huhtikuuta 1901.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa:
CONSTANTIN LINDER.
VALFRID SPÅRE.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
EDV. BOEHM.
OSSIAN BERGBOM.
G. E. FELLMAN.
M. von BLOM.
E. R. NEOVIUS.