Julkiluettava saarnastuolista.
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja,
annettu Pietarhovissa, 29 p:nä Kesäkuuta (12 p:nä Heinäkuuta) 1901.
Jäljennös.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.
Teemme kaikille uskollisille alamaisillemme tiettäväksi:
Suomen Suuriruhtinaanmaan asema Venäjän Keisarikun- nassa velvoittaa sen väestöä ottamaan osaa Valtaistuimen ja Isänmaan puolustukseen ja alistumaan kaikkien uskollisten alamaistemme rinnalla asetusten alaiseksi, jotka turvaavat Venäjän Armeijan yhteyden.
Oivaltaen tämän tärkeän periaatteen oli Autuasmuistoinen Isänisämme Keisari Aleksander II 6/18 p:nä Joulukuuta 1878 annetulla lailla Suomen maalle, Valtakunnan muiden osien esimerkin mukaan, säätänyt yleisen mieskohtaisen asevel- vollisuuden-suorittamisen. Kymmenen vuoden kuluttua siitä ajasta, jolloin tätä lakia ruvettiin käyttämään, oli kokemus osottanut sen epämukavuudet. Tämän johdosta sekä Herrassa nukkuneen Isämme ja Meidän osottamiemme perusteiden mukaan pantiin Suomessa asevelvollisuudesta voimassa olevat asetukset tarkastuksen alaisiksi, jotta ne saatettaisiin yleiskeisarikunnallisten kanssa sopusointuun.
Tämän työn päätyttyä Me, vahvistettuamme Suomen Suuriruhtinaanmaalle uuden asevelvollisuuslain, olemme nähneet hyväksi Suomen kansalle helpottaa siirtymistä toiseen asevelvollisuuden suorittamisen järjestykseen. Tähän nähden Me olemme säätäneet, että toistaiseksi, kunnes Me erittäin määräämme, asevelvollisia on kirjottettava ainoas- taan niihin sotaväenosastoihin, joilta täydennetään etu- päässä syntyperäisillä suomalaisilla, sekä että vakinaiseen palvelukseen vuosittain kutsuttavan miehistön lukua on vähennettävä. Olkoon tämä viimemainittu toimenpide, joka aiheuttaa muutamien Suomen sotaväenosastojen lakkautta- misen, lisätodistuksena aikomuksestamme olla toistaiseksi enentämättä Suomen väestön mieskohtaista asevelvollisuusrasitusta.
Vakuutettuina siitä, että säädettävä järjestys on turvaava yleisvaltakunnallisen velvollisuuden täyttämisen Suomen väestön puolelta nykyajan oloja vastaavalla tavalla, Me käskemme:
I. Meidän tänä päivänä vahvistamamme Asevelvollisuuslaki Suomen Suuriruhtinaanmaalle on pantava voimaan 6/18 p:nä Joulukuuta 1878 annetun asevelvollisuuslain sekä kaikkien siihen tehtyjen lisäysten ja muutosten kuin myös samana päivänä annetun Ilmoituskirjan sijaan.
II. Ensimmäinen asevelvollisten kutsunta uutta lakia (I osast.) tarkasti noudattaen on toimitettava vuonna 1903.
III. Toistaiseksi, kunnes Me erittäin säädämme:
a) ovat asevelvolliset, jotka astuvat palvelukseen nyt annet- tavan lain (I osast.) perusteella, osotettavat Suomen kaartin tarkk'ampujapataljoonaan ja Suomen rakuunarykmenttiin, sekä
b) on vuosittain kutsuttavien miesten lukumäärä tästä vuo- desta alkaen sovitettava sanotun pataljoonan ja rykmentin täydentämistarpeen mukaan.
IV. Meidän määrättävämme ajan kuluessa ovat seuraavat säännökset saatettavat voimaan Suomen Suuriruhtinaan- maassa:
1) Niitten sotaväenosastojen ylin johto, joita täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, on Sotaministerillä.
2) 1:ssä artiklassa mainittujen sotaväenosastojen ylipäällik- kyys uskotaan, niiden ollessa sijoitettuina Suomenmaalaiseen sotilaspiiriin, sanotun piirin sotajoukkojen Komentajalle, joka hoitaa mainittujen sotajoukkojen hallintoa alaistensa sotilaspiirihallitusten kautta.
3) Niitten sotaväenosastojen varustuksen ja ylläpidon mää- rääminen, joita täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, riippuu Meidän harkinnastamme. Kustannuk- set näihin tarkoituksiin suoritetaan Suomen valtiovaroista.
4) Niitä sotaväenosastoja, joita täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, voidaan sekä rauhan- että sodanaikana käyttää palvelukseen, Meidän harkintamme mukan, Venäjän rajain sisällä ja ulkomaalla.
5) Kyky sujuvasti käyttää venäjänkieltä puheessa ja kirjoituk- sessa on välttämätön ehto upseeriksi ja aliupseeriksi pääse- miseen.
...
V. On ryhdyttävä toimiin Meidän antamiemme erityisten osotusten mukaan asteettain tapahtuvaa Suomen armeija- tarkk'ampujapataljoonien hajottamista varten.
VI. Siksi kuin asevelvollisuuspiiritoimistot ovat muodostetut, ovat kaikki heidän uuden lain (I osast.) mukaiset tehtävänsä kutsuntatoimistojen täytettävät.
...
Annettu Pietarhovissa, 29 p:nä Kesäkuuta vuonna Kristuksen syntymästä tuhat yhdeksänsataa ja ensimmäisenä, Hallituksemme seitsemäntenä.
Alkukirjoituksen alle on Keisarillinen Majesteetti Omakätisesti kirjoittanut:
"NIKOLAI."
...
Suomen Suuriruhtinaanmaan Asevelvollisuuslaki.
Ensimmäinen Luku.
Yleisiä säännöksiä.
1. Valtaistuimen ja Isänmaan puolustus on jokaisen Venäjän alamaisen pyhä velvollisuus; ja on siis Suomen miespuolinen väestö, säätyyn katsomatta asevelvollinen.
2. Rahalla ei saa asevelvollisuudesta itseään lunastaa eikä tarjokasta sijaansa asettaa.
3. Niillä Venäjän alamaisilla (kristityillä), jotka eivät kuulu Suomen kotimaiseen väestöön, on oikeus suorittaa asevel- vollisuutensa tämän lain mukaan, jos he itse tahi heidän vanhempansa kaksi vuotta ennen asevelvollisen sisään- kirjoitusta kutsunta-alueeseen ovat saaneet vakinaisen asunnon tahi pysyväistä tointa Suomessa.
4. Syntyperäisillä suomalaisilla on oikeus suorittaa asevel- vollisuutensa Keisarikunnan yleisen asvelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) mukaan, jos heillä itsellään tahi heidän, vanhemmillansa on kiinteistö valitsemassaan kutsunta-alueessa ulkopuolella Suomea, taikka jos he ovat asuneet tämän alueen piirissä vähintään kolmen kuukauden ajan ennen sitä päivää, jolloin ilmoitus tehtiin alueen valinnasta kutsuntaan saapumista varten.
5. Henkilöt, jotka viisitoista vuotta täytettyään ovat muutta- neet semmoiseen Keisarikunnassa olevaan paikkakuntaan, missä asevelvollisuus suoritetaan erityisten säännösten mukaan, taikka 6 art:ssa mainittuun paikkakuntaan, suorittavat asevelvollisuutensa tämän lain mukaan.
6. Toistaiseksi, kunnes siitä armossa toisin määrätään, ovat asujamet Lapin kihlakunnassa sekä Kuolajärven kunnassa Kemin kihlakuntaa vapautetut asevelvollisuuden suoritta- misesta eikä heitä siis kutsuta arvanottoon.
7. Suomenmaan väestö suorittaa asevelvollisuutensa seiso- vassa sotaväessä ja nostoväessä (222-265 art.). Viimemai- nittu kutsutaan kokoon ainoastaan erinomaisissa tilaisuuk- sissa sodanaikana.
8. Seisovana sotaväkenä ovat:
1) sotajoukot, jotka täydennetään vuotuisella miesten otolla, ja
2) armeijan reservi, joka tarkoittaa sotajoukkojen saattamis- ta täyteen lukumääräänsä ja johon kuuluvat ne henkilöt, jotka on laskettu palveluksesta ennen täyden palvelusaikansa päättymistä.
9. Armeijan täydentämiseen tarvittavain miesten luku (8 art. 1 mom.) määrätään vuosittain Sotaministerin esityksestä siinä järjestyksessä, joka on säädetty 4 ja 7 art:ssa 3 p:nä Helmikuuta 1899 Armollisimmasti vahvistetuissa perus- säännöksissä niitten lakien valmistamisesta, tarkastamisesta ja julkaisemisesta, joita annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna, sekä ilmoi- tetaan Armollisella ukaasilla Johtavalle Senaatille ja Suuri- ruhtinaskunnassa Keisarilliselle Suomen Senaatille Armollisella käskykirjeellä Suomenmaan Kenraalikuver- nöörille.
10. Asevelvolliset, jotka kutsutaan palvelukseen tämän lain perustuksella, suorittavat asevelvollisuutensa sotajoukoissa, jotka täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla. Erityisen luettelon mukaan, joka vahvistetaan samaan aikaan kuin miehistönluvun suuruus määrätään ja samassa järjestyksessä, voidaan osa tästä luvusta määrätä muitten venäläisten sotajoukkojen täydentämiseen, jotka on majoi- tettu Suomenmaalaiseen tahi Pietarin sotilaspiireihin.
11. Palvelukseen astuminen kutsunnan perusteella määrä- tään arvalla, joka otetaan kerta koko elinaikana. Ne henkilöt, joiden ottamansa arpanumeron perusteella ei tarvitse astua seisovaan sotaväkeen, kirjoitetaan nostoväkeen.
12. Arvanottoon kutsutaan vuosittain ainoastaan yksi väestön ikäluokka, nimittäin ne nuorukaiset, jotka ennen Tammikuun 1 päivää sinä vuonna (Joulukuun 19 päivää edellisenä vuonna), jona kutsunta tapahtuu, ovat täyttäneet yksikolmatta vuotta.
13. Henkilöt, jotka täyttävät säädetyt sivistysehdot, oikeute- taan ilman arvanottoa suorittamaan asevelvollisuutensa vapaaehtoisina tämän lain XI luvussa sekä sotilasasetuksissa annettujen määräysten mukaan.
14. Arvanottoon ei päästetä ja palvelukseen ei oteta henki- löitä, jotka tuomioistuin on tuominnut rangaistukseen, josta on Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslain II luvun 11 ja 14 §:ssä mainitut seuraukset, tahi rangaistukseen, jota seura kaikkien säätyoikeuksien tahi kaikkien erityisten, mieskoh- taisesti tai säädyn perusteella nautittavain oikeuksien ja etujen menettäminen.
15. Vuotuinen kutsunta asevelvollisuuden suorittamiseen sekä palvelukseen määrääminen arvanoton perusteella toimitetaan Huhtikuun 15 (2) päivästä Kesäkuun 24 (11) päivään.
Toinen Luku.
Palvelusajoista seisovassa sotaväessä sekä reservistä.
16. Yleinen palvelusaika sotaväessä on niille, jotka arvanoton perusteella palvelukseen astuvat, kahdeksantoista vuotta, joista kolme vuotta vakinaisessa palveluksessa ja loppuaika reservissä.
17. Palvelusajat kaikille, jotka astuvat sotaväkeen arvanoton perusteella, lasketaan: niille, jotka astuvat Tammikuun 14 (1) päivän alusta Elokuun 27 (14) päivän loppuun ulottuvana aikana, Elokuun 28 (15) päivästä samana vuonna, sekä niille, jotka ovat astuneet Elokuun 28 (15) päivän alun ja Tammi- kuun 13 (edellisen vuoden Joulukuun 31) päivän lopun välisenä aikana, heidän astumistaan lähinnä seuraavan Tammikuun 14 (1) päivästä.
18. 16 art:ssa määrätyt palvelusajat koskevat oikeastaan rauhanaikaa; sodanaikana ovat sotaväkeen kuuluvat velvolliset pysymään palveluksessa niin kauan kuin valta- kunnan tarve vaatii.
19. Sotaministeriöllä on oikeus, milloin se harkitaan mahdol- liseksi, siirtää reserviin alipäällikkökuntaa ja miehistöä myöskin ennen 16 art:ssa vakinaiselle palvelukselle määrätyn ajan kuluttua. Sotilaspäällikkökunnalla on myöskin oikeus myöntää alipäällikkökunnalle ja miehistölle satunnaista palveluslomaa, ei kuitenkaan päälle vuoden koko palvelus- kautena.
20. Sotaministerille jätetään valta, jos valtiolliset, sotilaalli- set tahi ilmastolliset olosuhteet tekevät tarpeelliseksi ali- päällikkökunnan ja miehistön pitämisen vakinaisessa palveluksessa sen jälkeen kuin he ovat palvelleet laissa säädetyn ajan, siihen joka kerta hankitulla Armollisella luvalla, lykätä toistaiseksi alipäällikkökunnan ja miehistön siirtäminen vakinaisesta palveluksesta reserviin, ei kuiten- kaan pitemmäksi kuin kuuden kuukauden ajaksi. Se aika, minkä alipäällikkökunta ja miehistö on ollut vakinaisessa palveluksessa yli sitä varten säädetyn määräajan, luetaan heille kaksinkerroin hyvaksi reservissä palveltavaan aikaan nähden.
21. Jos tulee tarve saattaa sotaväki täyteen lukumäärään, kutsutaan reservimiehet vakinaiseen palvelukseen Armolli- sen käskyn perusteella, joka ilmoitetaan Armollisella ukaasilla Johtavalle Senaatille sekä Suomen Suuriruhtinaan- maassa Keisarilliselle Suomen Senaatille Armollisella käsky- kirjeellä Suomenmaan Kenraalikuvernöörille. Reservimiehet voipi Sotaministeriö sinä aikana kuin he kuuluvat reserviin kutsua harjoituskokouksiin, ei kuitenkaan useammin kuin kaksi kertaa koko sinä aikana kuin he ovat reservissä, kummallakin kerralla enintään kuudeksi viikoksi.
Muistutus. Reservimiesten kutsumisessa harjoituskokouksiin noudatettavia määräyksiä antaa Sotaministeri, sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa.
22. Semmoisten valtion ja kunnan sekä rautatienhallinnon virkain haltijat, jotka mainitaan erityisessä luettelossa, minkä Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa, tekee ja Suomen Suuriruhtinaan- maan Ministerivaltiosihteeri jättää Armollisesti vahvistet- tavaksi, vapautetaan kutsumisesta vakinaiseen palvelukseen reservistä.
Muistutus. Keisarikunnan yleisessä siviilipalveluksessa oleviin henkilöihin nähden sovelletaan 25 art. Keisarikunnan yleisessä asevelvollisuuslaissa (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos).
Kolmas Luku.
Vakinaisessa sotapalveluksessa ja reservissä olevain henki- löiden yhteiskunnallisista oikeuksista ja velvollisuuksista.
23. Vakinaisessa sotapalveluksessa olevat henkilöt pysyvät palvelusaikanaan kaikissa mieskohtaisissa ja omaisuus- oikeuksissaan, jokainen säätynsä mukaan, mutta ovat pakollisena palvelusaikanaan, jonka kestäessä heidän tulee noudattaa kaikkia palvelukseen nähden voimassa olevia ohjeita, seuraavain rajoittavain määräysten alaiset:
1) vakinaisessa pakollisessa palveluksessa oleva alipäällik- kökunta ja miehistö ei saa mennä avioliittoon;
2) upseerit älkööt menkö avioliittoon ennenkuin ovat täyttä- neet kolmekolmatta ikävuotta; Upseeri, joka ei ole täyttänyt kahdeksaakolmatta vuotta, voi päällikkökunnan suostu- muksella mennä avioliittoon vasta sittenkuin taloudellisia takeita on asetettu siihen määrään ja niiden perusteiden mukaan kuin sotilasasetuksissa on säädetty; näissä ase- tuksissa on myöskin määrätty paikallisten olosuhteiden vaatimat poikkeukset takeitten asettamista koskevasta yleisestä säännöstä,
3) upseerien kuin myöskin alipäällikkökunnan ja miehistön ei ole kielletty lunastamasta kauppa- (kauppiaan- ja elinkeino-) todistuksia, mutta niin kauvan kuin he ovat vakinaisessa palveluksessa saavat he harjoittaa kauppaa tahi teollisuus- liikettä ainoastaan asiamiehen, toimitsijan tahi kauppa- apulaisen kautta; väkijuomain myyntiä älköön kuitenkaan vakinaisessa sotapalveluksessa olevain henkilöiden olko lupa harjoittaa, ja
4) upseerien kuin myöskin alipäällikkökunnan ja miehistön ei ole kielletty antamasta vekseleitä ja kaikellaisia muita sitoumuksia, mutta ulosotto niiden johdosta tapahtukoon ainoastaan velalliselle kuuluvasta omaisuudesta, mies- kohtaisen vapauden rajoitusta (arestia tahi vankeutta sekä kieltoa tuomioistuimen päätoksen nojalla poistumasta kotipaikasta ennenkuin velkojat ovat saaneet maksun) ei voida upseereihin yhtä vähän kuin alipäällikkökuntaanja miehistöönkään nähden käyttää ennenkuin pakollinen palvelusaika on loppuun kulunut.
24. Vakinaisessa palveluksessa olevat henkilöt luetaan edelleen niihin kuntiin, joihin he palvelukseen astuessaan kuuluivat. Niin kauvan kuin alipäällikkökunta ja miehistö ovat vakinaisessa palveluksessa, ovat he omasta puolestaan vapautetut kaikista mieskohtaisista ulosteoista ja rasituk- sista. Sitä vastoin he ovat velvolliset tuloistaan sekä kiin- teästä ja irtaimesta omaisuudestaan suorittamaan veroja ja muita maksuja sekä täyttämään ne velvollisuudet kuin laki määrä.
Muistutus. Niihin henkilöihin nähden, jotka mainitaan tämän lain 3 art:ssa, sovelletaan, jos he kuuluvat Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) 29 art:ssa mainittujen lukuun, tätä viime- mainittua artiklaa.
25. Henkilöt, jotka kuuluvat reserviin, ovat yleisen lain alaiset ja nauttivat yleisten perusteiden mukaan sekä niitä oikeuksia, mitkä seuraavat heidän säätyään, että niitäkin, jotka he ovat saavuttaneet palveluksessaan, mutta ovat erityisten, nimiluettelon pitämistä reservistä koskevain säännösten alaiset.
26. Henkilöt, jotka kuuluvat reserviin, voivat astua valtion tahi kunnan virkaan taikka valita muuta toimintaa, noudat- taen voimassaolevia yleisiä asetuksia. Ylennys siviiliarvossa ei kuitenkaan oikeuta mainittuja henkilöitä, heidän jälkeen astuessaan sotaväen riveihin, korkeampaan arvoon kuin siihen, minkä he vakituisesta sotapalveluksesta erotessaan ovat saaneet.
Muistutus. Reserviin kuuluvan alipäällikkökunnan ja miehis- tön sallitaan, jääden armeijan reserviin, astua venäläisten koti- ja ulkomaan vesillä kulkevain kauppalaivain palveluk- seen (Suomessa rekisteriin pantuja kauppalaivoja erotta- matta).
27. Reserviin kuuluvat henkilöt, jotka valtion tahi kunnan virasta kutsutaan vakinaiseen sotapalvelukseen tahi harjoi- tuskokoukseen, pysyvät koko sen ajan, minkä he palvelevat sotaväessä:
1) toimissaan siviilivirassa, ollen oikeutetut uudestaan astu- maan niihin saatuaan eron sotaväen riveistä;
2) kaikissa heidän siviilivirkojansa, Suomessa voimassa olevain säännösten mukaan, seuraavissa palkkaeduissa, minkä lisäksi ne, joilla on kruunulta asunto, edelleen saavat pitää myös heidän asuttavakseen annetut huoneistot, ja
3) niissä oikeuksissa ja eduissa, joita he siviilivirassa olisivat nauttineet.
Muistutus. Reserviin kuuluvat henkilöt jotka kutsutaan vakinaiseen sotapalvelukseen tahi harjoituskokoukseen Keisarikunnan yleisestä siviilivirasta, pysyvät kaikissa Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) 32 art:ssa mainituissa oikeuksissa.
28. Rikoksista ja hairauksista tuomitsee reserviin kuuluvat henkilöt yleinen rikosasiaintuomioistuin, paitsi:
1) poisjäämisestä, vaikkapa kutsuttuina, vakinaisesta palveluksesta tahi harjoituskokouksesta,
2) sellaisen kokouksen aikana tehdyistä rikoksista ja hairauksista, ja
3) sotakurin ja kuuliaisuuden rikkomisesta sinä aikana, jolloin he käyttävät sotilasvirkapukua taikka ovat sotilassairaalassa hoidettavina. Näissä tapauksissa ovat reserviin kuuluvat henkilöt sotaoikeuden alaiset.
29. Reserviin kuuluvat henkilöt nauttivat 24 art:ssa (ja muis- tutuksessa) mainittua vapautusta mieskohtaisista ulosteoista ja rasituksista, joita heidän pitäisi oman itsensä puolesta suorittaa, yhden vuoden aikana siitä kuin he siirrettiin reserviin. Jos heidät reservistä kutsutaan sotaväen riveihin, nauttivat he sanottua vapautusta niinikään yhden vuoden kuluessa, lukien siitä ajasta, jolloin he laskettiin palveluk- sesta.
30. Venäläistä syntyperää olevat henkilöt, jotka ovat ylenne- tyt upseereiksi tahi määrätään upseerintoimiin niihin sota- joukkoihin, mitkä täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, saavuttavat samalla Suomen kansalais- oikeuden sekä pysyvät edelleenkin säätyoikeuksissansa.
Neljäs Luku.
Henkilöistä, jotka ovat kykenemättömät sotapalvelusta jatkamaan, sekä heidän ja sotilasten perheiden elättämisestä.
31. Vakinaisessa palveluksessa tahi reservissä oleva henkilö, joka taudin tahi ruumiinvian tähden on tullut aivan kykene- mättömäksi palvelemaan sekä rintamassa että sen ulko- puolella, lasketaan ainaiseksi palveluksesta ja poistetaan reservin nimiluetteloista, jonka ohessa hänelle annetaan todistus suoritetusta asevelvollisuudesta (119 art:n 1 mom.). Joka saamansa haavan tähden on sotapalveluksesta laskettu vapaaksi, voipi kuitenkin, jos hän sitä haluaa, tulla reserviin kirjoitetuksi.
32. Alipäällikkökuntaan ja miehistöön kuuluvat henkilöt, jotka vakinaisessa palveluksessa ollessaan ovat tulleet kykenemättömiksi jatkamaan sitä, niin myös sellaiset henkilöt reservissä, jotka harjoituskokouksen aikana ovat saaneet ruumiinvian ja tulleet työhön kykenemättömiksi sekä kaipaavat toimeentulon varoja tahi omaisia, jotka olisivat halullisia ottamaan heitä elättääksensä, saavat apua sotilashuonekassasta siitä voimassa olevain määräysten mukaan; ne heistä, joiden havaitaan olevan toisten hoidon tarpeessa, ovat oikeutetut saamaan elatusta voimassa olevain paikallisten säännösten mukaan. Oikeus apuun ja elatukseen suodaan myöskin alipäällikkökuntaan ja miehistöön kuuluville henkilöille, jotka ovat tulleet työhön kykenemättömiksi reserviin siirryttyänsä vakinaisessa sotapalveluksessa saamainsa haavain, ruumiinvian tahi taudin johdosta, niin myös ensimmäisen ja toisen luokan nostomiehille, jotka palvelusaikanaan ovat tulleet työhön kykenemättömiksi haavain tahi ruumiinvamman johdosta.
33. Sodassa kaatuneitten tahi kadonneitten taikka taistelussa saamainsa haavain johdosta kuolleitten sotilasten perheet elätetään sillä tavalla kuin siitä on erittäin säädetty.
34. Vakinaisessa palveluksessa olevain henkilöiden perheet, samoin kuin sellaisten reserviin kuuluvain henkilöiden ja nostomiesten perheet, jotka sodanaikana ovat kutsutut vakinaiseen palvelukseen, saavat sinä aikana, jos heiltä puuttuu varoja elatukseen, apua ilman takaisinmaksu- velvollisuutta niiltä kaupunki- tahi maalaiskunnilta, joissa he ovat hengille pantuina.
Viides Luku.
Vapautuksesta, lykkäyksestä ja helpotuksista asevelvolli- suuden suorittamisessa.
Ensimmäinen Osasto.
Vapautuksesta ja lykkäyksestä ruumiinvikain tähden.
35. Niistä henkilöistä, jotka arvanoton perusteella ovat velvolliset astumaan palvelukseen (11 art.), vapautetaan ne, jotka ruumiinvikain tahi sairaalloisten häiriöiden johdosta ovat aivan kykenemättömät sotapalvelukseen; tästä kuitenkin erotetaan tahallaan itsensä vioittaneet (271 art.), jotka joka tapauksessa otetaan sotaväkeen.
36. Sen, joka arvanoton perusteella otetaan sotapalveluk- seen, tulee olla vähintään 1,534 metriä (2 arshinaa 2 vershokia) pitkä. Luettelon sellaisista ruumiinvioista ja taudeista, jotka estävät palvelukseen ottamista, kuin myöskin johtosäännön asevelvollisuustoimistoille kutsuttujen katsas- tamisen järjestyksestä antaa, kuulusteltuaan asiasta Lääkin- töhallitusta, Keisarillisen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa.
37. Sellaisten henkilöiden ottaminen palvelukseen, jotka eivät ole ruumiinsa puolesta täydesti varttuneet taikka sairastavat tautia, jota ei pidetä syynä täydellisen vapautukseen sota- palveluksesta, taikka eivät vielä ole tulleet entisiin voimiinsa sairastamastaan taudista, lykätään yhdeksi vuodeksi eteen- päin. Jos nämät vielä sanotun ajan kuluttuakin havaitaan voimiltaan heikoiksi, otetaan he palvelukseen seuraavana vuonna, jos he silloin huomataan siihen kelpaaviksi. Vastai- sessa tapauksessa kirjoitetaan he nostoväkeen, jos he ulko- muodoltansa havaitaan asekuntoisiksi, mutta vapautetaan ainaiseksi sotapalveluksesta, jos he ovat siihen kykenemät- tömät.
Toinen Osasto.
Helpotuksista perheolojen perusteella.
38. Palveluksesta seisovassa sotaväessä vapautetaan:
1) leskivaimon tahi työhön kykenemättömän isän ainoa työ- kykyinen poika;
2) yhden tahi useampien orpoveljien ja orposisarien ainoa työkykyinen veli;
3) ainoa työkykyinen pojan- tahi tyttärenpoika, kun isänisällä tahi isänäidillä, äidinisällä tahi äidinäidillä ei ole työkykyistä poikaa, jos luetelluissa tapauksissa poika, veli taikka pojan- tahi tyttärenpoika ovat perheen pääasiallisimpana tukena;
4) perheen ainoa poika, vaikkakin isä on työkykyinen;
5) se, joka iässä lähinnä seuraa veljeä, joka kutsunnan nojalla on vakinaisessa palveluksessa taikka on kuollut palvelukses- saan tai kadonnut sodassa, ja
6) avioton poika, joka yksin elättää äitiänsä.
...
39. Työkykyisinä perheessä pidetään niitä, jotka iältään ovat kahdeksantoista ja viidenkuudetta vuoden välillä, lukuunottamatta:
1) niitä, jotka ruumiinvian tahi sairaalloisten häiriöiden johdosta ovat kykenemättömät tekemään työn;
2) niitä, jotka jo neljättä vuotta oleskelevat tuntemattomalla paikkakunnalla;
3) niitä, jotka kutsunnan nojalla alipäällikköinä tahi sota- miehinä ovat vakinaisessa sotapalveluksessa;
4) niitä, jotka Suomessa voimassa olevan lain mukaan ovat tuomitut elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen, ja
5) niitä, jotka ovat lähetetyt pois maasta ja menettäneet kaikki säätyoikeutensa Keisarikunnan lakien mukaan.
...
Kolmas Osasto.
Lykkäyksestä ja vapautuksesta taloudellisten asiain perusteella.
...
Neljäs Osasto.
Lykkäyksestä ja helpotuksista sivistyksen perusteella.
...
Viides Osasto.
Vapautuksesta viran ja ammatin perusteella.
53. Asevelvollisuudesta vapautetaan:
1) kaikkiin kristinuskon tunnustuksiin kuuluvat papit;
2) kreikkalais-katolista uskontunnustusta olevat virren- lukijat, jotka ovat päättäneet oppikurssin hengellisessä akatemiassa ja seminaarissa tai hengellisessä koulussa...
54. Jos alempana mainitut henkilöt ovat ottaneet arvan, joka velvoittaa heidät astumaan seisovaan sotaväkeen, vapaute- taan he rauhanaikana vakinaisesta palveluksesta ja luetaan reserviin koko yleisenä palvelusaikana (16 art).
1) ne, jotka ovat saaneet lääketieteentohtorin, lääkärin tai eläinlääkärin arvon, elleivät he sen oppilaitoksen sääntöjen mukaan, jossa ovat saaneet opetuksensa, ole velvolliset pakolliseen sotapalvelukseen, niin myös apteekinhoitajat;
2) Keisarillisen Taideakatemian kasvattilaiset ja muut taitei- lijat, jotka valtioavulla oleskelevat ulkomailla taiteellista kehitystään päättämässä, ja
3) opettajat sekä kaikissa valtion että niissä yksityisissä oppi- laitoksissa, jotka nauttivat valtion apua taikka joiden säännöt ovat esivallan vahvistamat, vakinaiset kasvatuksen- ohjaajat ja niiden vakinaiset apulaiset sanotuissa oppilai- toksissa sekä hengellisten seminaarien ja koulujen katsonta- miehet.
...
Valtioneuvoston Puheenjohtaja (allekirjoittanut) "MIKAEL".
Ministerivaltiosihteeri Plehwe.