Armollinen Asetus
Kuvernöörien johtosäännön muuttamisesta.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin alamaisen esittelyn johdosta, Tsarskoje Selossa ollessaan, 13/26 p:nä Maaliskuuta 1903, Suomen Suuriruhtinaanmaan Kuvernööreille sekä Lääninhallitusten virkamiehille Joulukuun 29 p:nä 1894 annetun Johtosäännön kuin myos muiden tähän kuuluvain säännösten täydentämiseksi ja muuttamiseksi, suvainnut Armossa säätää niinkuin seuraa:
1. Itsekunkin läänin hallinto on uskottu Kuvernöörille, joka on Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Suomen Senaatin alainen, aina asian laadun mukaan.
2. Jos ilmaantuu jotakin sellaista, mikä joko sisältää sala- vehkeitä Hänen Majesteettiansa Keisaria tai jotakuta Keisarillisen Huoneen Jäsentä taikka Venäjän Valtakunnan hallitustapaa vastaan, tahi muuten on Valtakunnalle, yleiselle järjestykselle ja rauhallisuudelle vahingollista, taikka jos sellainen rikos on hankkeissa, niin Kuvernööri on velvollinen viivyttelemättä ilmoittamaan sen Kenraali- kuvernöörille sekä, sen estämiseksi ja rikollisten saattami- seksi edesvastaukseen, ryhtymään kaikkiin niihin toimen- piteisiin, joita asianhaarat vaativat, ja on hänen se ilmoitettava Kenraalikuvernöörille.
3. Kuvernööri saa joka vuosi virkalomaa yhden kuukauden Kenraalikuvernöörin määrättävänä aikana, josta Senaatille annetaan tieto. Virkavapauden myöntäminen Kuvernöörille enintään kuukauden ajaksi hänen vuotuisen virkalomansa lisäksi on Kenraalikuvernöörin vallassa. Jos Kuvernööri tarvitsee vapautta pitemmäksi ajaksi, toimittaa Kenraali- kuvernööri hänen sitä koskevan hakemuksensa Armollisesti tutkittavaksi, ehdottaen samalla sijaisen sillä aikaa Kuvernöörin virkaa hoitamaan.
4. Kun Kuvernööri poissaolevana taikka sairauden tai muun syyn tähden ei itse hoida virkaansa, sekä kun Kuvernöörin virka on avoinna eikä toista henkilöä ole määrätty sitä hoitamaan, ryhtyy Lääninsihteeri läänin hallintoon, ja on hän siinä tapauksessa vastuunalainen rauhallisuuden, järjestyk- sen ja turvallisuuden ylläpitämisestä läänissä; ollen kuitenkin ne asiat, jotka kuuluvat lääninkonttoriin, päätettävät Joulukuun 29 p:nä 1894 Kuvernööreille annetun johtosäännön 45 §:ssä määrätyssä järjestyksessä.
5. Paitsi Lääninhallitusten palkkaussäännöissä mainittuja virkamiehiä voidaan niihin hallituksiin määrätä virkamiehiä päälle palkkaussäännön.
6. Lääninhallituksessa käsiteltävät asiat esittelevät Kuver- nöörille Lääninsihteeri ja Lääninkamreeri sekä, Kuvernöörin harkinnan mukaan, muutkin sellaiset Lääninhallituksen virkamiehet, jotka lain mukaan saattavat pitää esittelijän virkaa Lääninhallituksessa. Esittelijän pitää ilmoittaa mielipiteensä Kuvernöörille ja olla päätöstä harkitsemassa, mutta Kuvernöörillä yksin on päättämisvalta. Jos esittelijä ei ole Kuvernöörin kanssa yhtä mieltä päätöksestä, on hänen kuitenkin varmennettava asianmukaisesti ulosmenevä toimituskirja, mutta on oikeutettu merkitsemään eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan, joka pannaan Lääninhallituksen asiakirjoihin.
Muistutus. Niin kauvan kuin ne väliaikaiset virkain täyttä- mis-oikeudet, mitkä Kenraalikuvernöörille on annettu Armollisella käskyllä 18/31 p:ltä Heinäkuuta 1902, pysyvät voimassa, voidaan, maan Ylimmän Hallitusmiehen suostu- muksella, asioita Lääninhallituksissa esittelemään määrätä sellaisiakin virkamiehiä, jotka eivät täytä laissa säädettyjä ehtoja.
7. Kuvernöörillä on valta oikeuttaa Lääninsihteerin, Varalääninsihteerin, Lääninkamreerin ja Varaläänin- kamreerin heidän oman toimivaltansa nojalla ratkaisemaan erinäisiä virkaapu- ja muita yksinkertaisempia asioita sekä Lääninhallituksen puolesta suorittamaan ennen lopullista ratkaisemista tarvittavan kirjeenvaihdon kaikissa asioissa. Kuvernöörin tätä koskeva määräys pitää olla kirjallisesti laadittu.
8. Kuvernööri saattaa määrätä Lääninsihteerin ja Läänin- kamreerin avaamaan Lääninhallitukseen saapuvat asiakirjat ja jakamaan ne asiain laadun mukaan.
9. Kaikenlaatuisissa yleisissä kokouksissa, esitelmissä, huvi- tuksissa y. m. on Kuvernöörille valmistettava sija, joka vastaa hänen virka-asemaansa läänin ylimpänä virka- miehenä.
10. Kuvernööri on oikeutettu mieskohtaisten selitysten saamiseksi virka-asioista luokseen kutsumaan kaikkia läänin virkamiehiä (lukuun-otettuina nekin, joilla on toimensa vaalin perusteella), jos heillä on alempaan arvoluokkaan kuuluva virka kuin Kuvernöörillä, sekä yksityisiä henkilöjä siinä paikkakunnassa, missä Kuvernööri alituisesti taikka tilapäisesti oleskelee. Kuvernöörillä on myöskin valta määrätä, keiden sanotuista virkamiehistä tulee hänelle ilmoittautua virkaan-nimityksensä taikka vaalinsa jälkeen taikka läänin pääkaupunkiin saavuttuaan taikka Kuver- nöörin saapuessa johonkin paikkakuntaan hänen hoitoonsa uskotussa läänissä.
11. Kuvernööri on oikeutettu määrättävällänsä ajalla, jos tarve vaatii, itse tahi alaistensa virkamiesten kautta, katsastamaan:
a) yksityisiä tehtaita, ruukkeja, veistämöitä, verstaita ja muita teollisuus- ja kauppalaitoksia;
b) aseiden myymälöitä sekä räjähdysaineiden myymälöitä ja varastoja, ja
c) kaikenlaatuisia kirjakauppoja, kirjastoja ja lukusaleja, jotka ovat perustetut yleisön käytettäviksi.
12. Virkavapautta maistraattien puheenjohtajille myöntää Kuvernööri.
13. Luvan-hakemukset arpajaisten pitämiseen sekä kaikenlaatuisten lista- ja muiden keräysten toimittamiseen hyväntekeväisyys- tai yleishyödyllisiä tarkoituksia varten, lähettää Kuvernööri, oman lausuntonsa kanssa, Kenraalikuvernöörin tutkittaviksi.
14. Paitsi mitä voimassa olevissa asetuksissa on määrätty Kuvernöörin tehtäväksi, on hän velvollinen:
a) pitämään tointa että ne asetukset ja hallituksen määräyk- set, jotka läänissä ovat yleisesti noudatettavat ja tunnetta- vat, säädetyssä järjestyksessä viivyttelemättä julkaistaan;
b) katsomaan että lääninviranomaiset ja niiden alaiset virka- miehet kuin myöskin kunnallishallitukset ja läänin koko väestö tarkasti, empimättä ja viivyttelemättä noudattavat asetuksia ja hallituksen määräyksiä;
c) pitämään silmällä että voimassa olevia asetuksia ja määräyksiä Keisarillisten juhla- ja pyhäpäiväin viettämi- sestä, julkisten kokousten, kunnianosotusten ja juhla- kulkueiden toimeenpanemisesta sekä liputtamisesta tarkasti noudatetaan;
d) valvomaan että ulkomaalaiset ja ne Venäjän alamaiset, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, noudattavat passeja koskevia säännöksiä;
e) olemaan läänin rajalla Kenraalikuvernöörin Apulaista vastassa, kun hän tekee tarkastusmatkan, ja hänelle antamaan tilastollisen raportin läänin tilasta;
f) antamaan kaikissa tarvittavissa tapauksissa virka-apua sotilaspäällystölle ja sotajoukoille;
g) valvomaan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä höyrylaivoissa sekä sitä varten itse tahi alaistensa virkamiesten kautta niitä katsastamaan;
h) antamaan Venäjän talonpojille lupakirjoja kulkukaupan harjoittamiseen sekä pitämään silmällä että kaikki ne, joilla on oikeus harjoittaa kulkukauppaa tahi muuta luvallista elinkeinoa Suomessa, esteettömästi saavat sitä oikeutta nauttia;
i) pitämään huolta maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen edistämisestä sekä sitä varten tarkastamaan maanviljelys-, meijeri- ja karjanhoitokouluja y. m., niin myös toimittamis- taan tarkastuksista antamaan kertomukset Senaatin Talousosaston Maanviljelystoimituskuntaan;
j) pitämään huolta väestön taloudellisen tilan parantamises- ta, erittäinkin auttamalla tilatonta väestöä oman maan ja omien asuntojen hankkimisessa.
15. Samassa kun tämä asetus astuu voimaan, kumotaan Joulukuun 29 p:nä 1894 Suomen Suuriruhtinaanmaan Kuvernööreille sekä Lääninhallitusten virkamiehille annetun johtosäännön 1, 7, 9, 29 (7 mom.), 33, 44 ja 75 §.
Ministerivaltiosihteeri Plehwe.