Tammikuusa ylösluetaan yli Koko Maakunnan
Ulosveto Muistutuxesta ja Varoituxesta yhteisille Maakunnan Asujamille, Sunnuntai ja Juhlapäiväin velvollisesta viettämisestä: Annettu s. 28 p. Toukokuusa 1746.
Se ej taida olla Maakunnan Asujamille tietämätöin, mitä Jumala itse Pyhäsä Sanasansa Sabbatin päivän pyhittämisestä käskenyt on, ja mitä Laki ja Asetuxet tästä aineesta sisälläns pitävät; mutta niinkuin ej sitä vähemmin havaita, että Kirkot, niinä aikoina, kuin yhteisexi Jumalan palveluxi säätyt ovat, seisovat pian tyhiänä, että matkoja ja muita maalisia askareita niinä lakkamata eteen otetaan; ja se kuin valitettavin on, että Sabbatin päivä usiammasti juopumuxella, peleillä ja kaikkinaisten muiden pahain tapain harjoituxella häpiällisesti väärin käytetään, jotka kaikki ej muuta osota, kuin tottelemattomutta Jumalan käskyjä vastaan ja hitautta Jumalisuden harjoituxesa, niin on sen kaldainen, Cristityille sopimatoin meno, tämän muistutuxen ja varoituxen kautta pitänyt pois kielettämän, ylöskehoituxella ja käskyllä yhteisille Maakunnan Asujamille, että edespäin paremmin pyhittää Lepopäivää, se on; että heillä ej ole suusansa muuta, kuin Pyhiä Sanoja, että he tekevät Pyhiä töitä ja ovat pyhät elämäsänsä, ja että näinä päivinä erinomattain etsitään neuvoa opisa elämän parannuxexi, kasvoa Uskosa, vakudexi siitä toivosta, kuin meillä olla tulee, ja vahvistuxexi hyvisä töisä ja teoisa, jotka ovat Uskon oikiat hedelmät.
Kaikkiin niihin, jotka kuuluvat Opetus Säätyyn, on Meillä se Armollinen uskallus, että he oikein Käyttävät virkansa, hiljaisudella neuvovat Sanankuulioitansa kaikisa niisä kappaleisa, jotka tulevat Cristillisyden totiseen harjoituxeen, ja omilla esimerkeillä kehoittavat muita niitä jälleen seuramaan ja Cristillisesti elämään; ja pitä se oleman Hänen Keisarilliselle Majestätillensä suuri ilo saada havaita, että Maakunnan asujamet ovat andaneet tämän muistutuxen tykönänsä vaikuttaa vilpittömän halun Lepopäivää oikein pyhittämän; mutta jos vastoin Toivoa toisin tapahduis; niin käsketään kaikki ne, joille peräänkatsando Lain ja Asetusten voimasa pitämisestä uskottu on, visusti jälkeen elämään, mitä ennen tätä Sunnantai- ja Juhlapäiväin viettämisestä säätty on, ja toimittamaan kaikki ne laillisen rangaistuxen alle, kuin tämän ehdollisesti laimiin lyövät eli vastahakoisudesta ylitse käyvät.
Ulosveto Asetuxesta, niiden edesvastauxesta, jotka huonesansa pitävät ja salavat karunneita Sotamiehiä: Annettu S:t Pietarborisa s. 6 p. Syyskuusa 1811.
Ulosveto Asetuxesta, sen edesvastauxesta, kuin petollisesti uudestansa tekee eli vääräxi muuttaa, Venäjän Valdakunnan Banko-Assignationeja eli uloskaupitsee senkaldaisia väriä Sedeleitä, kuin myös Oikeuden Käymisestä näisä asioisa tästä laadusta: Annettu S:t Pietarborisa s. 2 (14) p. Marraskuusa 1812.
Ulosveto Asetuxista, niiden rangaistuxesta, jotka Banko Sedelein Kanssa petollisutta harjoittavat: Annetut s. 10 p. Joulukuusa 1741 ja s. 2 p. Toukokuusa 1747.
Yhteinen Laki. Luk. 8. §. 2.
Pahantegon Kaaresa.
Jokainen, kuin vääräxi tekee Oikeuden tuomiokirjoja, Muistokirjoja ja kirjoituxia eli Kruunun laskuja ja muita Kirjoja, jotka yhteisexi hyödytyxexi ja ojennuxexi ovat; asetettakoon rauta kaulasa yhden paalun edesä, ja rangaistakoon työllä Kuningan Linnasa eli varustuxesa vissit vuodet eli kaiken elinaikansa, niin kuin teko on.
Helmikuusa.
Ulosveto Asetuxesta, niiden sakosta ja rangaistuxesta, jotka laimiin lyävät Catechismus Kuulustelemuxiin saapuille tulla: Annettu s. 4 p. Joulukuusa 1765.
Armosa tämän kautta laviammalda sädetään, että ne Vanhemmat, Perhen Isännät ja Emännät, jotka ilman laillista estettä, Lugu-Kingereiltä poisovat, tulevat vetämään sakkoa ensimmäisen kerran Neljä äyriä Hopia Rahaa, ja jokaitsen lapsen eli palkollisen edestä, kuin ej saapuilla ole, puolda vähemmän; toinen ja kolmas kerta olkoon kaxinkerdainen sakko joka eräldä. Jos ej tämä mitään vaikuttais, niin pitä se vastahakoinen, keskustelemuxen jälkeen Kirkko-Raadin kanssa, rangaistaman jalkapuulla yhtenä eli usiambana Sunnuntaina eli myös erinäisellä raha sakolla Seurakunnan vaivaisille: Ja jos hän, olkoon mies eli vaimo, vielä sitten pysyis vastahakoisudesansa, niin tulee asia Tuomarin alle lykättäväxi: Mutta jos lapset ovat niin tottelemattomat, että he ej huoli vanhembainsa manauxista oppimaan Cristillisyttäns ja saapuilla olemaan Catechismus Kuulustelemuxisa; niin pitä heitä, Kirkko-Raadisa Kaupungeisa, mutta Pitäjän Kokouxesa Maalla, varoitettaman; ja jollei he sittengään itsiäns paranna, tulkoot vanhemmildansa vitsoilla kuritetuxi, jongun läsnäollesa, kuin Kirkko-Raadi Kaupungeisa siihen määrää eli Maalla Pitäjän Kuudennus miesten läsnäollesa.
Ulosveto Säännöstä koskeva, Värvingitä ja Väen palkamista Sota palveluxeen: Annettu s. 7. p. Huhtikuusa 1802.
Ulosveto Asetuxesta, Väkivallan estämisestä Valkia- ja Johto-Bååkein päälle: Annettu s. 21. p. Heinäkuusa 1761.
Ylösluetaan ainoastans niisä Paikka kunnisa Merimaista, jotka makavat Meren rannoilla.
Kieldo, Valdakunnan oman käyvän Kulda, Hopia ja Kupari Rahan ulosviemisestä ja sulatuxesta: Annettu s. 14 p. Toukokuusa 1810.
Maaliskuusa.
Ulosveto Julistuxesta niiden edesvastauxesta jotka Metsän eläviä ja linduja kieltynä aikana pyytävät ja ambuvat: Annettu sinä 11. päiv. Kesäkuusa 1799.
Ehkä usiammat kiellot hyödyllisten Metsän eläväin ja linduin pyyttämisestä ja ambumisesta heidän poikimisens ja munimisens aikana aika toisen perään ulostulleet ovat, on kuitengin havaittu, ettei sitä vähemmin tätä usiammisa paikoisa harjoiteta. Sentähden tämän kautta uudestansa Armosa muistutetaan siitä vahingosta, kuin niinmuodoin matkaan saatetaan, koska Metsän eläviä ja linduja estetään itsiäns lisämästä, ja ne poikinensa säästämätä tapetaan, on niiden puutos siitä yhtä luonnollinen kuin välttämätöin seuraus, jonga puutoxen aina enämmin ja enämmin kasvaa täytyy, jollei niin vahingollisia väärin käytöxiä aikanansa estetä. Itsekukin tulee sentähden tämän kautta kieltyxi, että siitä 25. p. Maaliskuusa siihen 9. p. Elokuusa, ajaa, ambua eli millä tavalla hyvänsä, pyytää Hirvejä, Metsän kaureita, Peuroja ja Joutseneita, Metsoja, Teirejä, Pyitä, Peldo- ja Metsä-Kanoja, ja pitä sen, joka tätä vastaan rikkoo, vetämän sakkoa Kolme Riikintalaria kuusitoistakymmendä skillingiä, jotka, ynnä pyssyin ja koirain kanssa, tulevat hänen yxinomaxensa, kuin rikoxen ilme andaa ja laillisen rangaistuxen alle saattaa: kuin myös sen, joka senkaldaisia Metsän eläviä kaupungeihin sisälleviedä pyytää eli myytäväxi taritsee, pitä oleman saman sakon alainen joka silloin vähendämätä hänelle tygö langee, kuin senkaldaisen rikoxen ilme saattaa.
Ulosveto Asetuxesta, jonga kautta ne niin kutsutut Tattarit eli Mustalaiset, kuin myös muu irtainen ja joutilas väki kieltään kulkemasta ymbäri Maata: Annettu s. 24 p. Maaliskuusa 1748.
Ne entiset Asetuxet ja käskyt irtaisen ja joutilan väen kulkemista vastaan ymbäri Maata, tulevat tämän kautta ej ainoastansa uudistetuxi, vaan myös sen sivusa laviammasti säätetään, niin kuin seuraa:
1:xi.
Niiden niin kutsuttuin Tattarein eli Mustalaisten ja Zigenarein kansa pitä niin muodoin menetettämän, että kusa ikänänsä he löytään ymbärins juoxevana ja kulkevana kylästä kylään Maalla, pitä he sildä, joka heitä tapaa, kohta kiinni otettaman ja Pitäjän Nimismiehen tygö vietämän, tullaxensa sitten sen viimeisexi nimitetyn eli Kruunun-Foudin toimen kautta, Maanherran tygö lähetetyxi, Jos Meidän Käskynhaldiamme silloin, siitä pidetyn tutkistelemuxen jälkeen, havaitsee, että nämät Mustalaiset ja Zigenarit, yxi eli usiambi, äsköisiin aikoin Ulkomaalda tähän Maahan ovat sisälle tulleet, ja ettei he mitään ole Asundo Paikkaa ottaneet, harjoittaxensa jotakuta luvallista elatuskeinoa, niin mahta hän kohta, visun vaarin alla, andaa heitä viedä takaperin siihen Paikka kundaan rajalla, josta he ovat Valdakundaan sisälle tulleet ja niin muodoin Maasta poisajaa, sitten kuin heille tiettäväxi tehty on, että jos he sen jälkeen rohkenevat, jällens jostakusta paikasta itsiäns sisälle tungea, niin he pitä raippa vitsoilla eli vitsoilla rangaistaman, niin kuin täsä jälisäpäin sanotaan, ja jällens ulosajettaman. Ja jos se Lääni, josa senkaldaiset personat ovat kiinni otetut, ej ulottuis Rajaan asti, niin pitä sille lähimmäiselle Meidän Käskynhaldiallemme siitä tieto annettaman, niin että heidän kansansa taitaan ennen mainitulla tavalla menetettää. Mutta jos nämät niin kutsutut Tattarit eli Mustalaiset ovat heitänsä jongun ajan täsä Maakunnasa ylöspitäneet, ja josakusa niistä vähemmistä Kaupungeista heitäns asumaan asettaneet ja harjoittavat jotakin luvallista elatuskeinoa, niin pitä heidän niin kuin muidenkin asujain siellä pysymän, ja ej kulkeman ymbäri Maata, eli petollisella hevoisten vaihettamisella ja myymisellä, eli myöskin kaikellaisella muulla vahingollisella tavalla yhteistä kansaa pettämän; kuitengin ej ole heille, jotka niin muodoin itsens istuttaneet ovat kielty, kulkemasta Markinoilla, ainoastans he ej kulje kylästä kylään maalla; Ja jos he edellä mainitulla tavalla juoxevat ymbärins Maata, niin pitä he kohta kiinni otettaman, ja vangeuden alla Nimismiehen tygö vietämän, ja häneldä Maanherran tygö lähetettämän, ja siellä, endisten asetusten jälkeen, jongun aijan yhteisesä työsä pidettämän, eli sen puutoxesa, rangaistaman vitsoilla mies neljästä niin kuuteen pariin asti raippa vitsoja, ja vaimo kolmesta niin viteen pariin asti vitsoja, jonga jälkeen he sitten kotians vietämän pitä. Jos he ej andais itsiän siitäkän ojendaa, vaan edespäin tavatan ymbärins Maata kulkevana, niin on Meidän Käskynhaldiallamme valda, että jokaitsen asian laadun jälkeen, ja ilman asian lykkämistä Tuomarin alle, andaa kohta sen vikapään rangaista, raippa vitsoilla eli vitsoilla, Miehen kymmenestä niin viteen toistakymmenen pariin asti raippa vitsoja ja vaimon kahdexasta kahteentoistakymmenen pariin asti, eli myöskin, jos se syyn alainen tätä rangaistusta ej voi kärseä, muutta sen vangeudexi vedellä ja leivällä; Ja pitä edellä mainittu ruumin rangaistus oleman kaxinkertainen, koska joku sen jälkeen kolmannen kerran usiammin senkaldaisesa Maanjuoxemisa tavataan, jonga rangaistuxen Meidän Käskynhaldiamme tulee myös andaa toimittaa, ja sitten sen vikapään visun varin alla kotians viedä.
2:xi.
Kaikki irtain väki yhteisesti, niin myös Langain ja Hakain tekiät, Liindansarit ja muut senkaldaiset Taskuspelarit, tulevat tämän kautta kovasti kieltyxi, kulkemasta ymbäri Maata, mingä nimen alla se ikänäns olla mahta, koska heillä ej ole oikioita passeja eli matkakirjoja ylös näyttää; Ja jos senkaldaisia maanjouxioita, joko he ovat Koto- eli Ulkomaiset, ej sitä vähemmin täsä Maakunnasa löytyis, niin he pitä kohta kiinni otettaman ja vangeuteen vietämän, niin myös yhteisesä työsä pidettämän, niin kuin siitä laviammasti sääty on.
3:xi.
Se, joko hän on Yhteisestä kansasta eli muista, kuin huonesans pitää senkaldaista väkiä, olkoon langennut kymmenen Talarin Hopiarahan sakkoon, joisa asioisa sen, joka tätä vastaan rikkoo, pitä Kruunun Palvelioilda edesannettaman ja sentähden lailliselda oikeudelda tuomittaman.
Ylösluetaan samana Sunnantaina kuin edellinen Asetus.
Ulosveto Käskystä yhteisille Maanherroille, Annettu s. 17 p. Marraskuusa 1772, että irtaisten Tattarein eli Mustalaisten ja Zigenarein, jotka täsä Valdakunnasa syndyneet ja ylöskasvaneet ovat, pitä määrättyn ajan sisällä laittaman itsellens pysyväisen asundopaikan ja siinä itsens alati ylöspitämän, ja kuinga muusa tapauxesa heidän kansansa menetettämän pitä.
Tämän kautta säätetään, että kaikkein irtaisten Mustalaisten ja Zigenarein, jotka täsä Valdakunnasa syndyneet ja ylöskasvaneet ovat, pitä, kuuden kuukauden sisällä, tämän Käskyn kuulutuxen jälkeen, laittaman itsellens pysyväisen asundopaikan ja luvallisen työn- eli elatuskeinon Kaupungeisa eli Maalla ja siinä itsens alati ylöspitämän, ilman että heillä on oikeus, kulkea muilla Markinoilla kuin niillä, jotka muille sen Kaupungin eli Pitäjän Asuvaisille, kusa he itsens ylöspitävät, sallitut ovat; Mutta jos he tätä ej jälkeenelä, vaan saman ajan jälkeen kulkevat ymbäri Maata, pitä he, niin miehet kuin vaimot, jotka jälkimäiset Muurauxesa ja muusa työsä avulliset olla taitavat, lähetettämän lähimmäiseen Kruunun Linnaan, siellä yhteisesä työsä pidettäväxi ensimäisen kerran yhden vuoden ja toisen kerran kaxi vuotta: Mutta jos he ej tästäkän andais itsiäns ojendaa, vaan kolmannen kerran samasa rikoxesa tavataan rangaistakoon, niin kuin Asetus siitä 24 p. Maaliskuusa 1748. eteen kirjoittaa.