Huhtikuusa.
Ulosveto Asetuxesta, Maan viljelemisestä: Annettu sinä 25 päiv. Marraskuusa 1740.
Tämän kautta Armosa yhteisiä Maanherroja käsketään, että he, ej vähemmin tästälähin kuin tähän asti, kaikella vireydellä pyytävät kehoitta ja neuvoa Läänein Asuvaisia kaikisa niisä kappaleisa, jotka Maanviljelyxen ja sen kanssa yhdistettyin toimitusten laviammaxi parannuxexi itsekungin Maakunnan laadun jälkeen tulla ja sopia taitavat; Ja niin kuin Soiden eli Rämetten, Nevain ja muun kylmän maan tekeminen hedelmitä kandavaisixi maixi, vaatii vaivaa, työtä ja kulutusta, ja syy on toivoa, että Maanviljeliät ja yhteinen kansa sitä suuremman ahkeruden täsä osottavat, jota ulottuvaisemmilla eduilla heidän työnsä palkitaan; niin tämän kautta selitetään, että kaikki se maa, kuin Frälsi-Miehet Frälsi-maidensa päällä edällä mainitulla tavalla tästälähin ylösottavat ja hyödyllisexi tekevät, pitä ijäisinä aikoina Veronlaskusta vapana oleman, ja koska Kruununtaloin Asujamet, senkaldaisen parannuxen Soiden eli Rämetten, Nevain ja muun hyödyttämän maan päälle tekevät, pitä heidän itse kuin myös heidän lapsensa ja perillisensä heidän jälkeensä, nautitseman saman vapauden, niin että sen sillä muotoa hyödyllesexi tehdyn maan edestä Talon veroa ej pidä lisättämän, niin kauvan kuin he ja heidän perillisens Taloa asuvat sitä nuhdettomasti ruokkovat ja sen edestä ulostekoja oikein maxavat.
Ulosveto Selityxestä edellisen Asetuxen ylitse: Annettu s. 5. p. Lokakuusa 1741.
Ulosveto Selityxistä Asetuxen ylitse, siitä 25 p. Marraskuusa 1740, Maan-Viljelemisestä: Annetut s. 17 p. Heinäkuusa 1747 ja s. 12. p. Elokuusa 1752.
Asetus Juopumusta vastaan: Annettu s. 17 p. Huhtikuusa 1733.
§. 1.
Kaikkeja yhteisesti ja itsekutakin Saarna-Virasta erinomattain tämän kautta varoitetaan, ej ainoastans itse käymään Sanankuuliainsa edellä, totisella Jumalan pelvolla, raitihilla ja Cristillisellä elämällä, vaan myös Saarnoisansa, Ripityxisä, Catechismus-kuulustelemuxisa ja muutoin niin usein kuin siihen tila olla taitaa, heitä ahkerasti neuvomaan ja heille osottamaan, misä vaarallisesa ja surkiasa tilasa ne ovat, jotka senkaldaisesa ylönpaldisudesa ja juomuxesa mielisuosions löytävät, ja mitä muuta heille varoituxexi ja neuvoxexi Jumalan Sanasta edespanna taitaan.
§. 2.
Kuka ikänäns itsensä juomisella niin rasittaa, että jokainen kuin hänen näkee taitaa havaita, että hän on juopunut, hänen pitä, olkoon mies eli vaimo, vetämän sakkoa ensimäisen kerran viisi, toisen kymmenen ja kolmannen viisitoistakymmendä Talaria Hopiarahaa. Jos hän ej voi sakkoa maxaa, istukoon ensimäisen kerran neljä ja toisen kerran kahdexan päivää vangeudesa, mutta kolmannen kerran rangaistakoon kahdexan päivän vangeudella vedellä ja leivällä. Jos myös joku olisi juopumuxeen niin taipunut, että hän vielä neljännen kerran juovuxisa tavataisin rangaistakoon silloin kahdenkymmenen Talarin Hopiarahan sakolla, elikkä jos hän ej voi sakkoa maxaa, neljäntoistakymmenen päivän vangeudella vedellä ja leivällä. Jos hän ej sittengän annais itsiäns ojendaa, vaan vielä edespäin juopumuxesa löyttäisin, pitä asia Yli-Tuomarille ilmoitettaman, jonga tulee senkaldaisen viallisen päälle panna jongun angaran ehdollisen rangaistuxen; Mutta Työmiehet, Palkkaväki, Gesällit ja Oppitrengit eli heidän vertaisensa mies- eli vaimoväestä, rangaistakoon, jollei he voi sakkoa maxaa, ensimäisen kerran yhtenä ja toisen kerran kahtena Sunnuntain Jalkapuulla, ja kolmannen kerran raippavitsoilla eli vitsoilla, sen täsä edellä ulospannun sakon jälkeen. Lapsiikäiset, jotka juopumuxeen harjanduneet ovat, pitä Vanhemmildansa eli Isännildänsä ilman sopimatoinda pehmeyttä, itsekukin ikäns ja voimans jälkeen, kuritettaman ja senkaldaisesta pahosta tavasta poisvierotettaman.
...
Ulosveto Asetuxista, Väen lisämisen edesauttamisexi Maakunnasa: Annettut s. 8 p. Maaliskuusa 1770 ja s. 19 p. Helmikuusa 1773.
Kaikki Maanviljeliät ja Verolle lasketut Torparit niisä paikkakunnisa, joisa niitä löytyy, vapautetaan, heidän ikäänsä katsomata, Vaimonens, niin myös Lesket, koska he Taloja ja Verolle lasketuita Torpeja edesseisovat, kaikista hengiluku ulosteoista, niin pian kuin heillä on kotona eli muualla Neljä Hengilukuun kirjoitettua lasta.
Kaikki muut Torparit, joilla on maanviljelystä, elikkä ovat Ammattimiehet, köyhäväki, Työmiehet, Kalamiehet Kaupungeisa ja muut senkaldaiset, jotka ej ole sisälle kirjoitetut Borvarit, Ryttärit, Sotamiehet, Trakunat, Puosmannit ja heidän vertaisensa, vapautetaan myös vaimonens samoista ulosteoista, niin kauvan kuin heillä on neljä eli usiamba lasta elosa, siihen asti kuin se nuorin on täyttänyt kahdexan vuotta ehkä yxi eli usiambi niistä vanhemmista Lapsista olisi palveluxesa eli opisa elikkä muilda ylöspidettäisiin.
Hengiluku-Ulostekoihin luetaan ainoastans Hengiraha, Palkon- ja Maxon-Ulosteko, ja Linnan Rakennus-Apu; Mutta muita ulostekoja, kuin Herrainpäiville suodut ovat ja Maakunnan suuremman eli vähemmän tarpeen jälkeen sovitetaan, tämän vapauden alla ej käsitetä.
Nyt taitaa niin tapahtua, että joku ahkera ja toimellinen Talonmies eli Torpari, jolla on neljä Hengi-Lukuun kirjoitettua lasta tykönänsä kotona, elikkä myös Neljä lasta, joista se nuorin ej ole täyttänyt kahdexan vuotta, taikka ennen on käyttänyt työtä ja kulutusta Kivihuonerakennuxeen eli myös lastensa avulla senkaldaisia Huoneita rakendaa, että hänellä Asetuxen jälkeen siitä 19 p. Tammikuusa 1757 ja Selityxen jälkeen sen ylitse siitä 29 p. Tammikuusa 1770, on oikeus Kahdenkymmenen vuoden vapauteen Hengiluku-Ulosteoista itsensä, vaimonsa ja lastensa edestä, eli myös jo totisesti on tullut tämän edun nautindoon, ja siis ej taida hyödyttää itsiäns tästä Asetuxesta väen lisämisen edesauttamisexi; Sentähden senkaldaiset ahkerat Maanviljeliät tämän kautta ylöskehoituxexi vakutetaan jostakusta erinäisestä palkkiosta sen edestä, kuin myös ne, jotka, sitten kuin he tämän Armollisen Asetuxen jälkeen ovat nauttineet vapautta, eteens ottavat ja rakendavat Kivihuoneita, taitavat tähän vakutuxeen turvata; Jonga tähden Maanherrain tulee, koska joku senkaldainen tapaus ilmanduu, siitä erittäin alamaisudesa tiedon andaa, koska, asianhaarain jälkeen, siitä Armosa säätettämän pitä.
Ulosveto Kammar-Kollegiumin Kirjoituxesta yhteisten Maanherrain tygö, Hengi-Luku-Ulostekoin vähendämisestä: Annettu s. 6 p. Toukokuusa 1805.
Ulosveto Asetuxesta, kieltyn kalun sisälle tuomisen ja Tullin varastamisen estämisexi: Annettu s. 6 p. Huhtikuusa 1799.
Toukokuusa.
Asetus niiden rangaistuxen kovendamisesta, jotka lypsävät toisen miehen Lehmää, Lammasta eli Vuohta: Annettu s. 21 p. Tammikuusa 1773.
Ehkä Laki Pahanteon Kaaren 43 Lugusa 4 §. säätää, että se kuin lypsää toisen miehen Lehmää, Lammasta eli Vuohta, seisokoon Käräjä- eli Raadi-Tuvan oven edesä yhden hetken, Maitoastia kädesä; Niin ej ole kuitengan tämä rangaistus ollut ulottuvainen estämään senkaldaista vääryttä, jota nyt enämmin kuin ennen harjoitetaan; Sentähden tämän kautta säätetään, että sen, joka lypsää toisen miehen Lehmää, Lammasta eli Vuohta, pitä paitsi sitä, kuin Laki edellämainitulla tavalla siitä voi, sen sivusa rangaistaman, Mies Kuudella parilla raippa vitsoja ja Vaimo Viidellä parilla vitsoja, ja palkitseman vahingon, joka rangaistus, koska joku usiammasti rikoxesa tavataan, pitä joka eräldä lisättämän, Kolmella parilla raippa vitsoja Miehelle, ja Kahdella parilla vitsoja Vaimolle.
Ulosveto Kuning. Kirjoituxesta, kuinga Asetuxet niiden rangaistuxesta, jotka lypsävät toisten eläimiä, oikein ymmärrettämän pitä: Annettu sinä 26 p. Lokakuusa 1790.
Ulosveto Asetuxesta, koskeva Saltpetterin keittämistä Maakunnasa: Annettu s. 26 p. Lokakuusa 1801.
Ulosveto Selityxestä Yhteisen Lain Säändöin ylitse erinäisisä paikoisa: Annettu s. 23 p. Maaliskuusa 1807.
Ulosveto Asetuxesta, koskeva niiden rangaistusta, jotka tapahtuvisa Haaxirikoisa ej jätä pikaista apua: Annettu s. 28 p. Marraskuusa 1766. Ylösluetaan ainoastans niisä Pitäjisä, jotka Meren rannoilla ovat.
Niin kuin välittäin tapahtunut on, että Matkustavaiset-Merellä, koska he joutuvat Merenhätään, eli Haaxirikko tapahtuu, ovat tulleet jätetyxi ilman apua Yhteiseldä Kansalda ja muilda, jotka Merenrannoilla asuvat, mutta senkaldainen hitaus, auttamaan ja pelastamaan niitä, jotka hädäsä ovat ja ej itse taida pelastaa hengeäns ja tavaratans, ej pidä ilman edesvastausta jätettämän; Niin tämän kautta Armosa säätetään ja asetetaan: Että sen, joka siitä ylitsevoitetaan, että hän on havainut Haaxirikon tapahtuneen, ja siitä ej ole lähimmäiselle Kruunun-Palvelialle, Kylänmiehille eli Tullikamarille kohta ilmoittanut, pitä olemaan Kahdenkymmenen Talarin Hopiarahan sakkoon langennut; Jota vastaan senkaldaisen edesandajan oikeus toiselda puolen tulee olemaan, että sitten kuin hän tämän velvollisudens täyttänyt on, sildä hädäsä olevaiselda vaivans ja kustannuxens edestä nautita kohtullisen palkion. Ja pitä se oleman Kruunun-Palveliain velvollisus, sitten kuin he siitä tiedon saaneet ovat, lähin asuvaisten kutsumisen kautta, jättää niille Merellä kulkevaisille, jotka senkaldaisesa hädäsä ovat, kaiken sen avun, kuin matkaansaattaa taitaan; sillä muutoin kadottavat he ensimäisen kerran puolen, toisen kerran koko vuoden palkan, ja virkansa, jos joku kolmannen kerran siinä tavataisin.
Ulosveto Käskystä, niiden Vaihetus-Contorilda Suomesa ulosannettavain pienein Sedelein käynnöstä ja arviosta kuin myös niiden edesvastauxesta, jotka näiden kanssa petosta tekevät: Annettu sinä (14) 26 p. Elokuusa 1812.
Ulosveto Asetuxesta, koskeva Yhteisiä Työpaikkoja Maakunnasa: Annetu s. 27 p. Helmekuusa 1804.
Yhteiseen Työ-Rakennuxeen Sveaborisa, on Maanherroilla Lääneisä valda tuomita.
1:xi.
Senkaldaisia Personeja, jotka ensimmäisen eli toisen kerran harjoitetun varkauden tähden ovat tulleet rangaistuxi, elikkä myös muiden rikosten tähden ovat määrätyxi ajaxi Linnan työhön tuomitut olleet, mutta sitten kuin he rangaistuxens kärsineet ovat, eli heidän työaikansa lopulla on, ej tajda osottaa itsellänsä olevan jotakuta luvallista elatuskeinoa, jolla he mahdollisesti taitavat itsiäns ellättää, eli laittaa jongun päälleluotettavan miehen, joka heitä palveluxeens ottaa ja sen edestä vastaa, ettei he ymbärin kulkemisella Maakunnalle rasituxexi tule.
2:xi.
Irtainda ja Joutelasta väkeä, jonga kanssa ymmäretään senkaldaiset personat, kuin ylös luetaan 15 §:sa Värvingi-Asetuxesa siitä 7 p. Huhtikuusa 1802, niin myös ymbäri Maatta kulkevaisia Mustalaisia ja Ziguenareita, jotka Kuning. Kirjoituxen jälkeen Yhteisten Manherrain tygö siitä 17. p. Marraskuusa 1772 ovat Linnan työhön langenneet, ja sitä sinä 18. p. Huhtikuusa 1781 ulosannettua ja Kauppa-Kollegiumin Julistuxesa siitä 22. p. Helmekuusa 1802 uudestettua kieldoa vastaan, ej saa Passeilla varastettaa.
3:xi.
Sotamiehiä, jotka 11 Lug. 7 §. jälkeen 1798 vuoden Sota-Artikkeleisä, Regementin Rulloista ovat tulleet ulossuljetuxi.
4:xi.
Niitä, jotka edesvastauxen haastolla ovat kielletyt, määrättyihin Kaupungeihin eli Paikkakundiin takaisin tulemasta, mutta tätä kieldoa ej jälkeenelä.
5:xi.
Palveluxesta eroitettuja Trengejä, Palvelioita eli Sotamiehiä, jotka nimitetään 1:sä, 2:sa, 3:sa ja 4:sä Momentisä Värvingi-Asetuxesta, ja, koska siitä peräänkysymys tapahtuu, sen mainituisa Momenteisä itse kullekin määrätyn ajan perästä, ej taida näyttää heillä olevan vakaa palvelusta eli muuta luvallista elatuskeinoa.
6:xi.
Handtvärki-Gisälli joka, ilman että hänellä on laillista estettä eli todexi näytettävää syytä, neljäntoistakymmenen päivän jälkeen tulduansa Kaupungiin, ej sisälle löydytä itsiäns työhön Mestarin tykönä.
7:xi.
Handtvärki-Gisällejä, jotka, ehkä he ovat kahdesti varoitetut, ensimmäisen kerran Åldermannilda ja hänen kanssaistujildansa Ammatisa, ja toisen kerran Magistratilda, osottavat senkaldaisen vilpisteleväisyden ja kovakorvaisuden, että joku Mestari heitä työhön ej tahdo ottaa, elikkä laiskuden ja sopimattoman elämän tähden työstä poisovat.
8:xi.
Ulkomaalda sisälletulevat Ylijuoxiat, jotka Kahdentoistakymmenen päivän sisällä, ej laita itsellens palvelusta eli muuta laillista elatuskeinoa, ja ej pidä ulosjätettämän.
9:xi.
Ylilukuiset (Extra Ordinarie) Mahtimiehet Yhteisisä eli Kaupungein toimituxisa, ja samankaldaiset Palveliat Tulleisa, Vuoveisa ja muisa senkaldaisisa paikoisa, joilla ej ole muuta elatuskeinoa, mutta kuuden viikon ajan, ilman laillista estettä eli saatua lupaa, palveluxestansa poisovat.
2 §.
Ne edellisesä §. ylösluetut personat, jotka Sotapalveluxeen ovat kelvolliset ja ej ole rikkoneet oikeuttansa, että niin kuin Sotamies palvella Kruunua, ej pidä Yhteisiin Työ-Paikkoihin lähetettämän, vaan Värvingi-Asetuxen jälkeen heidän kanssansa menetettämän; Ollen kuitengin niillä Linnan-Vangeilla, jotka nimitetään 1 Mom. samasta §. ja ej ole tehneet muita rikoxia, kuin että he Sotapalveluxeen saavat otettaa, valda valita, taikka he tahtovat tähän palveluxeen ruveta, eli Yhteiseen Työ-Rakennuxeen lähetettää.