Armollinen Asetus
kauppaoppilaitoksista Suomessa.
Hänen Majesteettinsa Keisari on Keisarillisen Suomen Senaatin alamaisesta esityksestä Pietarissa ollessaan 15 (28) p:nä Tammikuuta 1904 suvainnut Armossa, tehden muutoksia ja lisäyksiä asiasta voimassa oleviin asetuksiin, vahvistaa seuraavan asetuksen kauppaoppilaitoksista Suomessa.
1. Kauppaoppilaitosten tarkoituksena on semmoisten tietojen ja taitojen antaminen, jotka ovat liikemiehille tarpeelliset.
Niitä valvoo Teollisuushallitus, johon kauppaopetusta koskevien kysymysten käsittelyä ja kauppaoppilaitosten tarkastusta varten otetaan lisäksi Senaatin määräämä asianymmärtävä henkilö, joka siitä saa korvausta yleisistä varoista.
2. Kauppaoppilaitokset jaetaan kauppaopistoihin, kauppa- kouluihin ja kauppa-apulaiskouluihin; niitä perustavat ja voimassa pitävät kunnat, yhdistykset tahi yksityiset henkilöt, ja saavat ne apua yleisistä varoista tässä asetuksessa olevien säännösten mukaan.
3. Kauppaoppilaitoksiin otetaan sekä mies- että naispuolisia oppilaita, etenkin sellaisia, jotka palvelevat kaupan alalla tahi liikekonttoreissa. Oppilaitoksen johtokunnan asiana on määrätä, tuleeko oppilaan suorittaa pääsymaksu ja kuinka paljon.
4. Kauppaopistoja, joiden kurssi on kaksivuotinen, peruste- taan konttoristeille ja liikemiehille tarpeellisen korkeamman ammatti- ja yleisen sivistyksen antamista varten; ja otetta- koon näihin oppilaitoksiin oppilaita, jotka osottavat omista- vansa sellaiset alkutiedot, että ne vastaavat viiden luokan kurssia reaalilyseossa, taikka porvarikoulun tahi tyttökoulun oppimäärää taikka suoritettua täydellistä kauppakoulun kurssia.
Kauppakoulut, joiden lähin tarkoitus on valmistaa vähittäis- kauppiaita kaupunkeihin ja kauppiaita maaseuduille, perustetaan niinikään oppilaitoksiksi, joissa on kaksivuotinen kurssi. Näihin kouluihin pääsemiseen vaaditaan vähintään suoritettu ylemmän kansakoulun kurssi.
5. Opetus kauppaopistossa kestää vähintään kahdeksan kuukautta ja käsittää vähintään 32 tuntia viikossa kummalla- kin vuosikurssilla, jaettuina seuraavien oppiaineiden kesken:
Pakollisia aineita:
venäjänkieli;
äidinkieli;
toinen kotimainen kieli;
kirjanpito ja konttorityöt;
kirjeenvaihto;
kauppalaskento ja geometria;
kauppaoppi, kauppaoikeus, kansantalous- ja tilastotiede;
maantiede ja historia;
fysiikka, kemia ja tavaratieto;
kaunokirjoitus.
Valittava aineita, joista ainakin yksi on pakollinen:
saksankieli;
englanninkieli;
ranskankieli;
Vapaaehtoinen aine:
pikakirjoitus.
6. Opetus kauppakoulussa kestää kahdeksan kuukautta vuodessa vähintään 30 viikkotunnilla kummallakin luokalla ja käsittää seuraavat oppiaineet:
Pakollisia aineita:
venäjänkieli;
äidinkieli ynnä kirjeenvaihto;
kirjanpito ja konttorityöt;
laskuoppi ja geometria;
kauppaoppi, kauppaoikeus ja kansantaloustiede;
maantiede ja historia;
kemia, fysiikka ja tavaratieto;
kaunokirjoitus
Valittavia aineita, joista ainakin yksi on pakollinen:
toinen kotimainen kieli;
saksankieli;
englanninkieli.
Vapaaehtoinen aine:
pikakirjoitus.
7. Kauppa-apulaiskouluja perustetaan joko toisen kauppa- oppilaitoksen tai käsityöläiskoulun yhteyteen taikka eri kouluiksi ja on niiden tarkoituksena tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen palveluksessa oleville kauppa-apulaisille semmoisena aikana päivästä, joka paraiten sopii oppilaille.
Kauppa-apulaiskouluun pääsemiseen vaaditaan ylemmän kansakoulun kurssia vastaavat alkutiedot.
Niille kauppa-apulaisille, jotka ennen palvelukseen-tuloaan eivät ole läpikäyneet ylempää kansakoulua, valmistettakoon kuitenkin tilaisuutta opetuksen saamiseen alemmissa käsityö- läiskouluissa yhdessä käsityöläisoppilasten kanssa. Jos johonkin alempaan käsityöläiskouluun ilmoittautuu sellaisia oppilaita niin paljon, että niiden takia rinnakkaisluokan perustaminen käy tarpeelliseksi, tehtäköön käsityöläiskoulun opetussuunnitelmaan tällä luokalla semmoisia muutoksia, jotka soveltuvat kauppa-apulaisten ammattivalmistukseen.
8. Opetus kauppa-apulaiskoulussa kestää kahdeksan kuukautta vuodessa vähintään 12 viikkotunnilla, jos kurssi päätetään yhdessä vuodessa, taikka vähintään 6 viikko- tunnilla, jos kurssi on kaksivuotinen; ja tulee opetuksen käsittää ainakin seuraavat aineet:
venäjäkieli (vapaaehtoisesti);
äidinkieli;
kaunokirjoitus;
laskento;
kirjanpito ynnä kauppaoppi;
maantiede.
Jos kauppa-apulaiskoulu on perustettu käsityöläiskoulun yhteyteen, annettakoon äidinkielen, kaunokirjoituksen, laskennon ja kirjanpidon opetus yhteisesti sekä käsityöläis- koulun että kauppa-apulaisosaston oppilaille.
9. Kauppa-apulais- ja kauppakoulujen opetuskieli on sovel- lettava sen maakunnan kieliolojen mukaan, jonne koulu on sijoitettu.
10. Opettajaksi pääsemiseen valtioavulla kannatettuihin kauppakouluihin ja kauppaopistoihin vaaditaan, mikäli mahdollista, samat opinnäytteet kuin valtion alkeis- ja tyttökoulujen opettajilta sekä niissä aineissa osotetut tiedot, joita mainituissa kauppaoppilaitoksissa opetetaan, kuin myös taitoa ja kykyä opetuksen hoitamiseen näissä aineissa.
11. Asianomaisella luvalla kauppaopetusta varten perustet- tujen oppilaitosten voimassa pitämiseksi annetaan yleisistä varoista apua: kauppaopistoille enintään 4/5, kauppa- kouluille enintään 3/4 ja kauppa-apulaiskouluille enintään 1/2 niiden voimassapidon vuosikustannuksista, kertyvät oppilas- maksut poisluettuina, ei kuitenkaan yli 28,000 markan vuodessa kauppaopistolle ja 20,000 markan vuosittain kauppakoululle.
Jos oppilaitoksessa kauppaopetusta varten otetaan opetetta- vaksi jotakin muuta kauppatietoihin kuuluvaa oppiainetta kuin mikä 5, 6 ja 8 §:ssä on sanottu, tahi pannaan toimeen ammattikursseja kehittyneempiä kauppa-apulaisia varten, taikka jos kauppakoulussa tahi kauppaopistossa perustetaan jatkoluokka laajemman opetuksen antamista varten kielissä tahi ammattiaineissa, voidaan valtioapua ylempänä mainittujen perusteiden mukaan myöntää sellaisiakin kursseja varten.
12. Kauppaoppilaitoksia valvoo lähinnä johtokunta, jossa on vähintään kolme sen kunnan tai yhdistyksen tahi niiden yksityisten henkilöiden valitsemaa jäsentä, jotka oppilaitosta kannattavat; ja tulee Teollisuushallituksen näin valituista tahi niiden ulkopuolella olevista määrätä johtokunnan puheenjohtaja.
Jos kauppa-apulaiskoulu on perustettu käsityöläiskoulun yhteyteen, pitäköön käsityöläiskoulun johtokunta, lisättynä yhdellä ylempänä mainitulla tavalla valitulla henkilöllä, silmällä myöskin kauppa-apulaisten osastoa.
13. Kauppaoppilaitoksen johtajan ja opettajat ottaa laitoksen johtokunta, jonka tulee siitä tehdä ilmoitus Teollisuushalli- tukselle.
14. Kauppaoppilaitosta varten laatii johtaja opetussuunnitel- man ja menoarvion, mitkä johtokunnan ne tarkastettua lähetetään Teollisuushallitukseen, joka oman lausuntonsa ohella toimittaa ne Senaattiin. Jos ehdotukset hyväksytään, myöntää Senaatti yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa siihen tarkoitukseen määrätyistä yleisistä varoista oppilaitokselle apua määräajaksi ylempänä mainittujen perusteiden mukaan. Jos laadittu opetussuunnitelma vähemmin tärkeissä kohdissa eroaa siitä, mitä tässä asetuksessa on säädetty, ratkaiskoon senaatti yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa, onko ja kuinka suureksi osaksi arvioiduista vuosikustannuksista oppilaitokselle annettava valtioapua.
Jos kauppaoppilaitoksen opetussuunnitelmaa niin muute- taan, ettei se täytä tämän asetuksen vaatimuksia, taikka jos oppilaitoksessa on varsin vähän oppilaita taikka se muulla tavoin ei vastaa tarkoitustaan ja jos epäkohtaa, kun siitä on muistutettu, ei korjata, lakkauttakoon Senaatti yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa myönnetyn valtioavun.
15. Nykyiset kauppaoppilaitokset saakoot, opetusohjelmaan- sa muuttamatta, nauttia niille vakuutettua valtioapua, niin kauvan kuin sitä on myönnetty, ei kuitenkaan enemmän kuin kolme vuotta siitä kuin tämä asetus on astunut voimaan.
Ministerivaltiosihteeri Plehwe.