Kesäkuusa.
Ulosveto 30:stä Lugusta Yhteisen Lain Oikeudenkäymisen Kaaresa.
21. §.
Ei mahda kukaan etsiä Hänen Keisarillista Majestetiänsä niisä asioisa, kuin josakusa Tuomioistuimesa eli Hänen Kejsarillisen Majestetinsä Käskynhaldian tykönä pitä ensisti ylösotettaman. Jos joku käy heidän ohitsens, ja vaivaa Hänen Kejsarillista Majestetiänsä sen kanssa; Vetäköön sakkoa kymmenen Talaria, ja osotettakoon siihen paikkaan, kuhunga asia tulee. Jos ei hän sittengän ojenna itsiäns: Vetäköön sakkoa viisitoistakymmendä Talaria, eli enämmän asianhaarain jälkeen.
22. §.
Jos joku laittaa itsellens Hänen Kejsarillisen Majestetinsä tykönä Kirjan eli Päätöxen kaikkinaisisa asioisa, valheen ja väärän edesandamisen kautta; Vetäköön sakkoa viidestäkymmenestä sataan Talariin asti, eli Kärsiköön ruumillans, sen jälkeen kuin rikos löytään.
23. §.
Ne sakot, kuin Hänen Kejsarillinen Majestetinsä kaikisa näisä tiloisa päälle panee, langetkoon Kirkkoon eli vaivaisille.
Ulosveto Asetuxesta, Kuinga Metsäin kanssa Maakunnasa Menetettämän pitä: Annettu s. 1. p. Elokuusa 1805.
Ulosveto Yhteisestä Laista ja Pahanteon Kaaresta.
Asetus Vangein kuljettamisesta ja varjelemisesta: Annettu s. 11 p. Heinäkuusa 1792.
Ulosveto Asetuxesta kieltyn kalun sisälletuomisen ja Tullin varastamisen estämisexi: Annettu 6 p. Huhtikuusa 1799.
Heinäkuusa.
Ulosveto Asetuxesta, koskeva niitä vapauxia ja etuja, kuin niiden pitä nautita saaman, jotka täällä Maakunnasa jongunkaldaisia Metalli- ja Minerali-Suoneja ja hyödyllisiä Kivenlaatuja löytävät, ilme andavat ja käymään saattavat: Annettu s. 27 p. Elokuusa 1723.
Ulosveto Asetuxesta, Kerjämisen estämisexi: Annettu s. 1 p. Lokakuusa 1741.
Tämän kautta kovasti kieldään, ettei Kerjäläisiä ja muuta Laiskaa väkeä mahdeta sallia, niin vapasti ja estämätä, kuin tähän asti tapahtunut on, sekä muualla että Markinoilla Kaupungeisa itsens löydyttää, ja kulkea ymbärin Maalla ja kerjätä Kyläkunnisa, vaan tulee asianomaisten visusti perään katsoa, että kaikki senkaldaiset Kerjäläiset, itsekukin Kaupungisansa ja Pitäjäsänsä, elätetään, ja ettei kenellekän lupaa anneta, yhdestä paikasta toiseen Maakunnasa kulkea.
Ulosveto Säännöstä yhteisille Maanherroille, Kerjämisen estämisestä: Annettu s. 19 p. Lokakuusa 1775.
Niin kuin havattu on, että, ehkä Kirkko Lain 28 Lug. 4 ja 5 § §. selkiästi säätetään, että jokaitsen Kihlakunnan ja Pitäjän tulee elättää köyhänsä, jotka vanhudensa ja kivullaisudensa tähden ej voi elatustansa ansaita, ja että sentähden Vaivaisten- ja Sairasten huoneita Pitäjisä rakettaman ja ylöspidettämän pitä, jota myös aika toisen perään ulostulleisa Asetuxisa Kerjämisen estämisestä ja Maanherrain Instructionisa laviammasti käsketään, kaivataan kuitengin vielä usiammisa paikoisa tämänkaldaisia rakennuxia, josta tapahtuu, että senkaldaiset köyhät kärsivät puutosta ja ymbäristöllä olevaiset Pitäjät myöskin kerjämisellä rasitetaan; Niin ja koska se sitä vähemmin seisoo Seurakundain vapasa ehdosa, että rakendaa senkaldaisia Vaivastenhuoneita, kuin edellä mainittu säätäminen sen välttämättömästi päällepanee, ja, paitsi sitä että ne yhteiset Kruunun kulutuxen päälle Paikkakunnisa rakennetut Hospitalit, vähemmän varansa suhteen, ej taida vastaan ottaa ja elättää sitä köyhäin paljoutta, kuin Maakunnasa löytyy, nämät Hospitalit oikian tarkoituxens jälkeen, ainoastans pitä avoina oleman mielipuoleille, houruille ja muille senkaldaisille vaivaisille ja kovilla taudeilla rasitetuille ihmisille, jotka niisä erinäisisä Vaivasten Huoneisa ej taida saada sitä holhomista ja apua, kuin he tarvitsisit, vaan täytyvät siis vastaanotettaa niisä Yhteisisä Hospitaleisa, joisa senkadaista holhomista paremmasa järjestyxesä saada taitaan; Jonga tähden myös nämät Hospitalit, niinkuin tähän asti ja niin kauvan kuin Asetuxet erinäisten Vaivaisten huonetten rakendamisesta kaikisa paikoisa ej ole toimeen tulleet, kärsiä täytty on, ej mahda tästälähin rasitettaa senkaldaisilla köyhillä, kuin niihin ej kuulu: Ja vaati siis tarve, että köyhäin holhominen usiammille paikoille niin muodoin jaetaan, että erinäisiä Vaivaisten huoneita rakennetaan ja joka Kihlakunda eli Pitäjä elättää köyhänsä ja Hospitalit taas pannan endiseen tilaansa, niin että ainoastans Mielipuoleja ja sairaita niihin vastaanotetaan; Sentähden käsketään, että jos joku Seurakunda eli Pitäjä vielä olis laimiinlyönyt velvollisudens köyhäin holhomisen suhteen, edellä mainittuin Asetusten jälkeen, tulee Maanherran siitä murhetta pitää, että tämä velvollisus välttämättömästi täytetään.
Ulosveto Julistuxesta, senkaldaisten personain ylöspitämisestä, jotka muuttavat yhdestä Seurakunnasta toiseen ja sitten tulevat niin viheliäisixi, ettei he voi itsiänsä elättää: Annettu s. 5 p. Joulukuusa 1788.
Ehkä se saattaa ensimmäisesä päällekatsannosa kohtullisexi näkyä, että se Seurakunda, jolla on ollut suurin hyödytys vaivaisesta, koska hän työhön kelvollinen oli, pidäis hänen ylöspidostansa murhetta pitämän, sitten kuin hän ej enä voi työllä elatustansa ansaita, kuitengin ja niin kuin tämä eroitus, ilman sitä että se olis työläs oikein ylösajatella, olis myös aine alinomaisiin riitoihin ja matkaansaattais pidemmän ajan viivytyxen sen vaivasen suurimmaxi vahingoxi; niin on Armosa säätty, että se Pitäjäs, kusa vaivaisella taikka on ollut oma Talo eli kusa hän viimexi niinkuin Itseolevainen eli Palkollinen hengilukuun on ollut kirjoitettu, pitä händä holhoman, koska hän työllä ej voi itsiänsä elättää. Mutta koska koettelemus myös osottaa, että yxi vaivanen, yxi työn tekoon vähemmin kelvollinen eli laiska palkollinen eli joku muu, kuin on puolestansa andanut talonsa eli ej ole voinut sitä kauvemmin edesseisoa, niin pian kuin hän on saanut endisen Sielunpaimenensa todistuxen elämästänsä, asumaan muuttaa, kuhun Pitäjään hän tahtoo, kusa hän taikka saapi vähäisen huoneen, eli niin kuin Itseolevainen istuu, vähää maxoa eli muutamia päiväntöitä vastaan Maanomistajalle, ja että, koska se tälle viimexi mainitulle ej enä ole voitoxi, poisajetaan se vastaanotettu ja tulee Pitäjälle rasituxexi, ehkä ainoastans yhdellä senkaldaisesta personasta on saattanut olla joku hyödytys; Niin on samalla Armosa sekä tarpellisexi että kohtullisexi katsottu, että jokaitsella Seurakunnalla, edellämainittua velvollisutta vastaan, mahta olla oikeus estää, ettei yxikään Itseolevainen saa itsiänsä siinä asumaan asettaa, eli joku vanha ja työhön vähemmin kelvollinen Palkollinen vastaanotettaa, ennen kuin se Yhteisesä Pitäjän kokouxesa edelläpäin on ilmoitettu ja Seurakunda siihen suostunut on.
Koska Seurakunnan Jäsenillä niin muodoin on valda tutkea, jos se etsivä mahta saada sisälle muutaa, syyttäkööt itsiänsä, jos he muista Pitäjistä vastaanottavat senkaldaisia, jotka edespäin taitavat heille rasituxexi tulla, ja tämän kautta pidäis myös toiselda puolen itsekungin havaitseman itsens vaadetuxi, syndymäpaikallansa, eli kusa hän nuorudens ja miehudens ajan on kuluttanut, niin itsens käyttämään, että hän vanhalla puolen ikäänsä taitaa odottaa Seurakunnan holhomista.
Ulosveto Kiellosta, ettei yxikään Ulosmittaja mahda vaatia jotain vaivastansa, koska Kruunun Ulostekoja Yhteisen kansan ja Maakunnan asuvaisten tykönä ulosmitataan: Annettu sinä 28 p. Syyskuusa 1694.
Ulosveto Päätöxestä Sota-Päämiesten Valitusten päälle: Annettu s. 20 p. Helmikuusa 1739.
Ulosveto 48 §. Päätöxesä Sota-Päämiesten Yhteisten Valitusten päälle: Annettu s. 12 p. Marraskuusa 1766.
Ulosveto Asetuxesta, kieltyn kalun sisälletuomisen ja Tullin-varastamisen estämisexi: Annettu s. 6 p. Huhtikuusa 1799.
Ulosvedot Asetuxesta, jonga kautta ne niin kutsutut Tartarit eli Mustalaiset ja Zigenarit kuin myös muu irtain ja joutilas väki kielletään kulkemasta ymbäri Maata, Annettu s. 24 p. Maaliskuusa 1748, ja Säätämisestä Yhteisille Maanherroille siitä 17 p. Marraskuusa 1772, että irtanaisten Mustalaisten ja Zigenarein, jotka täällä Maakunnasa syndyneet ja ylöskasvaneet ovat, pitä määrätyn ajan sisällä laittaman itsellens pysyväisen asundopaikan ja siellä alati itsens ylöspitämän, ja kuinga muusa tapauxesa heidän kanssansa menetettämän pitä.
Nämät Ulosvedot ovat ennen ylösotetut niiden Asetusten sekaan, kuin Maaliskuusa ylösluettaman pitä, ja löytyvät Plad. 26 ja 30.
Elokuusa.
Ulosveto Palkka-Asetuxesta Isännille ja Palkollisille: Annettu s. 15 p. Toukokuusa 1805.
Ulosveto Asetuxesta, kieltyn kalun sisälletuomisen ja Tullin varastamisen estämisexi: Annettu s. 6 p. Huhtikuusa 1799.
Ulosveto Julistuxesta, jonga kautta salaisesti sisälletuodun kalun Kaupitseminen ja Ylöspano Maakunnan Saarimaisa poiskielttään: Annettu s. 19 p. Kesäkuusa 1798.