Syyskuusa.
Ulosveto Asetuxesta ja Käskystä, Postin kuljettamisen rauhattomutta ja estämistä vastaan Maakunnasa: Annettu s. 14. Helmikuusa 1752.
Koska Alamaisudesa ilmoitettu on, kuinga ajattelemattomat matkustavaiset ja myös Yhteinen Kansa, ej ole tahtoneet andaa Postinpitäjälle ja Postinajajille Postiakuljettaisa yhtäkään osaa tiestä, ehkä he ovat Postisarvella merkin andaneet, vaan sitä vastaan ja erinomattain, koska tiet ovat olleet ahtaat syvän lumen tähden, käyneet heidän päällens uhkauxilla, häväistyssanoilla ja lyömisellä; Sentähden, ja että senkaldainen hillimättömys mahdais tästälähin tulla estetyxi, ja Posti aina saada estämätä kulkea, tämän kautta asianomaisten alamaisexi jälkeenelämisexi tietä annetaan, että jokaitsen joka rauhattomaxi tekee ja estää jongun Postillonin eli Postinpitäjän ja Postinajajan Postia viedesä, eikä anna hänelle puoli tietä, koska hänellä on merkki rinnasans ja hän aikaisin merkin andaa Postisarvella, pitä sakkoa vetämän Kymmenen Talaria Hopiarahaa, kahtia jaettavaxi edesandajan ja lähimmäisen vaivasten huoneen välillä.
Ulosveto Asetuxesta, kuinga ne rangaistaman pitä, jotka väkivaldaa Postia vastaan harjoittavat: Annettu s. 5 p. Maaliskuusa 1755.
Niin kui yhteinen levollisus vaatii, että rikoxet ja väkivaldaiset työt, kuin Postia vastaan tehdän, tulevat ej ainoastans niin pian, kuin mahdollinen on, ylösotetuxi ja päätetyxi, vaan myös Posti kaikkia väkivaldaa ja estettä vastaan rauhoitetuxi; Niin säätetään, että se, kuin karkaa Postin päälle ja poisottaa taikka Posti laukun, eli jotakin siitä, pitä rangaistaman, niin kuin Ryöväreistä Laisa määrätty on, niin että häneldä ja kaikkilda niildä kuin hänen kanssans samasa tahdosa ja työsä olit, pitä oikia käsi ja pää poislyötämän ja he teilattaman; Ja sama laki olkoon, jos se, kuin Postia kuljettaa, sen päälle itse väkivaldaa tekee: Jos myös Postillonin, Posti-Trengin eli Postipojan päälle hosumisella ja lyömisellä, eli muutoin väkivallalla käydään, ehkä Posti laukku ej poisoteta, olkoon kuitengin se, kuin sen teki, hengens rikkonut. Ja mahtaa senkaldaisisa asioisa tutkittaa ja tuomittaa Oikialda Tuomarilda rikospaikasa, ehkä se syynalainen, erinäisten Asetusten jälkeen, seisois muun Tuomioistuimen alla: Jos Laillinen Käräjä ej kohta sisälle langeis, pangoon Tuomari Väli-Käräjän ulos, ja lähettäköön ilman viivytystä Tutkinnon ja Tuomion Hov-Rättiin, siellä laviammasti koeteldavaxi ja tutkittavaxi.
Ulosveto Pahanteon Kaaren
21 Lugusta.
§. 1.
Jos joku heittää itsens ryövämään, maalla eli vedellä, Maalla taikka Kaupungisa, joko hän ryövää vähän eli paljon; Niin pitä häneldä ja kaikilda niildä jotka hänen kanssans samasa tahdosa ja työsä olit; Oikia käsi ja pää poislyötämän ja he teilattaman. Jos he jongun päälle karkavat, ja ej voi pahaa tahtoans täyttää; Olkoot kuitengin hengens rikkoneet.
Ulosveto Kejsarillisen Majestetin Armollisesta Asetuxesta eli Reglementistä, Kortieringistä eli Majanpidosta Sotaväelle Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa: Annettu St. Pietarborisa s. 31 p. Tammikuusa 1812.
Lokakuusa.
Ulosveto Yhteisestä Laista ja Pahanteon Kaaresta.
21. Luk.
Yhteisestä Maa- ja Tierauhasta.
1 §.
Jos joku heittää itsens ryövämään, Maalla eli Vedellä, Maalla taikka Kaupungisa, joko hän ryövää vähän eli paljon; Niin pitä häneldä ja kaikilda niildä, jotka hänen kanssansa samasa tahdosa ja työsä olit, oikia käsi ja pää poislyötämän ja he teilattaman. Jos he jongun päälle karkavat ja ej voi pahaa tahtoans täyttää; Olkoot kuitengin hengens rikkoneet.
2 §.
Jos joku tekee petollisia valkeita, eli ylöspanee muita Merkkejä eli Meriviittoja, sillä exyttäxensä purjehtivaisia ja andaxensa tilan haaxirikkoon; Rangaistakoon Kahdellaneljättäkymmenellä parilla raippavitsoja, vaikka ej mitään vahingota tapahdu. Sama Laki olkoon siitä joka samankaldaisesta aikomuxesta poisrepii, eli ylösottaa osottajat eli meriviitat meren kareilda eli rannoilda, eli täyttää ja tukkii oikiat purje- ja venhenväylät, järvisä eli virroisa, laittakoon myös kaikki endiseen tilaans jällens. Jos vahingota eli haaxirikkoa tapahtuu, lyötäköön hänen kaulans poikki ja hän teilattakoon, ja vahingo maxettakoon hänen kalustansa. Jos joku laimiin lyö ylöspitää johto-Valkeita ja niitä virittää oikialla ajalla, vetäköön Sata Talaria sakkoa, ja palkitkoon vahingon. Jos se tapahtuu ehdollisesti, rangaistakoon niinkuin ennen täsä § sanottu on.
3 §.
Jos joku tekee väkivaldaa niille, jotka haaxirikon kärsineet ovat, ja kuolettaa jongun; Se lyötäköön murskaxi ja pandakoon sitten Teilin ja Pyörän päälle, olkoon myös rikkonut kaiken irtaimen kalunsa. Jos joku niitä havoittaa ja pahoin rundelee, otettakoon pois hengeldä, ja hänen irtaimesta kalustansa ottakoon Kuningas puolen ja asianomainen toisen puolen.
4 §.
Joka sytyttää tulen randaanduneseen eli maalle ajettuun aluxeen, josa väkee eli kalua sisällä on, olkoon sekä hengens että irtaimen kaluns rikkonut, ja nautitkoon asianomainen ensin täyden vahingon palkkion hänen valdoimesta ja kindiästä tavarastansa. Jos joku ryövää jotakin randaandunesta eli maalle ajetusta aluxesta enämmän eli vähemmän niin kauvan kuin alusväki läsnä on, eli kalua korjata tahtoo; Niin teilattakoon ja vahingo palkittakoon, kuin sanottu on. Sama laki olkoon niistä, jotka neuvolla eli työllä auttaneet ovat. Varkaudesta randaan istunesta aluxesta, eroitetaan siinä 42 Lugusa.
5 §.
Joka ryövää tulipalosa, vedenhädäsä, eli kusa vihollinen ahdistaa, eli kusa jotain, muun vaaran edestä korjattu ja autettu on, eli ruton ja liikkuvaisen taudin aikana, vähän eli paljon; Hän on rikkonut oikian kätens, hengens ja valdoimen kaluns. Varkaudesta näisä tiloisa, säätetään 42. Lugusa.
42 Luku.
Koto varkaudesta ja ikkiästä varkaudesta siinä tilasa, kuin toinen omaansa ei varjella taida.
2 §.
Jos joku varastaa vähän eli paljon, koska tulipalo, vedenhätä, haaxirikko, väkivalda eli vihollinen päälle tulee ja ahdistaa eli myös jotakin kuin senkaldaisesta vaarasta ja hädästä korjattu on; Se hirtettäköön.
3 §.
Jos Hahdenhaldia, Kalunvetäjä, eli heidän Väkens varastaa sitä kuin heille annettu on, kuljettaa eli tallella pitää; Maxakoon sen jällens, ja tehköön sakkoa neljä kertaa niin paljon kuin varastettu on. Siinä tilasa olkoon sama Laki, koska vierasten holhoja, eli Krouvari Majamieheldä varastaa.
5 §.
Jos joku varastaa siitä Hahdesta eli Kalusta, kuin randaandunut ja ilman Väkeä Maalle tullut on; Rangaistakoon kuin nyt sanottu on.
Ulosveto Tulli-Asetuxesta siitä 19 p. Syyskuusa 1776.
Kielto luvatoinda Peliä vastaan: Annettu s. 2 p. Elokuusa 1792.
Julistus ja Varoitus niille, jotka Valitus- ja muiden Kirjain valmistamisella viettelevät yxinkertaisia vääriin Oikeudenkäymisiin ja laittomiin hakemuxiin: Annettu s. 29 p. Kesäkuusa 1773.
Marraskuusa.
Asetus Mitasta ja Painosta: Annettu s. 29 p. Toukokuusa 1739.
Ulosveto Päätöxestä ja Selityxestä muutamain Yhteisen Kansan alamaisten Valitusten päälle, 1800 vuoden Herrainpäivillä. Annettu s. 22 p. Heinäkuusa 1803.
Ulosveto Asetuxesta, Vero- ja Kruunun-Tihundi-Jyväin maxamisesta, kuljettamisesta eli lunastamisesta j.n.e; Annettu s. 22 p. Heinäkuusa 1803.
Mitä Kruunun säästettyihin Tiundi- ja Vero-Jyviin tulee; Niin koska se, sekä vanhembain että uudembain Asetusten jälkeen, on ollut Yhteisen Kansan välttämätöin velvollisus, että siihen paikkaan Lakikunnan sisällä, josa Kruunu Vero- ja Tiundi-Jyviänsä tarvitsee, ne kuljettaa, ja Kruunu ej muisa tapauxisa näitä Jyviä vaadi, kuin koska Maakunnan välttämätöin tarve, eli katovuosi yhdesä eli toisesa Läänisä ja siitä tulevan puutoxen estäminen, sen välttämättömästi vaativat; Niin ej ole joku muutos täsä, eli senkaldaisen Kruunun oikeuden poisjättäminen, nähty taitavan suotaa, vaan tulee tämä Yhteisen Kansan velvollisus endiselläns pysymään; Mutta koska Yhteinen Kansa, ilman lisättyä kulutusta Kruunulle, eli ilman muita laillisia esteitä, taitaa Vero- ja Tiundi-Jyväinsä kanssa näytettää siihen Magaziniin, joka likin on Lakikunnan sisällä eli ulkona siitä, niin pitä se asianhaarain jälkeen Meidän Armollisella suosiollamme tapahtuman; Niin myös sen Yhteiselle Kansalle suodun vapauden suhteen, että osittain niin aikaisin rahalla maxaa ne Sotaväelle Maakunnasa määrätyt jyvät, että toisia Jyviä leiväxi taitaan oikialla ajalla sen edestä ostaa, ja osittain, että Markegångihinnan jälkeen saada lunastaa ne Jyvät, kuin yli on, sitten kuin Staatit saaneet ovat, mitä heidän saada tullut on, ja Kruunu itse ej tarvitse, eli joista muutoin ej säätty ole, taitaa Yhteinen Kansa itsens turvata siihen, kuin ennen tavallinen ollut on ja tästä asiasta jo taitaa säätty olla.
Ulosveto 48 §:sta Päätöxesä ja Selityxesä Yhteisen Kansan Yhteisten Valitusten päälle: Annettu s. 29 p. Marraskuusa 1756.
Joulukuusa.
Ulosveto Asetuxesta rangaistuxen kovendamisesta Mittareille, kuin tavataan mittaisa petollisutta harjoittavan: Annettu s. 1 p. Lokakuusa 1752.
Ulosveto Asetuxesta, niiden rangaistuxesta, jotka salaisesti, ja luvattomasti ambuvat ja tappavat muiden Alju-Poroja: Annettu s. 21 p. Elokuusa 1766.
Ylösluetaan ainoastansa niisä Paikkakunnisa, joisa Alju-Poroja löytyy.