Ensimäisenä Suurena Rukouspäivänä.
Säändö, Meidän Kristillisen Oppimme ja Uskomme oikiasta harjoituxesta ja voimasa pitämisestä: Annettu s. 25 p. Kesäkuusa 1655.
§. 1.
Me tahdomma tämän kautta yxivakaisesti varoittaa kaikkia Meidän uskollisia alamaisiamme, Hengellisiä ja Mallisia, ylhäisembiä ja alhaisembiä, ilman yhtäkään eroitusta, että he tunnustavat ja uskollisesti pitävät heitänsä siihen täsä Maakunnasa vastaanotettuun ja uloslevitettyyn Kristilliseen Oppiin ja Uskoon, Jumalan selvään Sanaan, ja Korkiain Sakramenttein oikiaan ja totiseen nautindoon, kuin ovat perustetut Pyhisä Prophetain ja Apostolein Kirjoisa.
§. 5.
Jos niin tapahduis, että joku, olkoon eli sanokoon olevans mistä Opista ja Uskosta hyvänsä, löytään Meidän Maakunnasamme, joka rohkenis sanoilla eli töillä pilkata ja laittaa Jumalata, Hänen Pyhää Sanaans ja Meidän Kristillistä Jumalan Palvelustamme, se sama pitä sen tähden Oikeuteen vietämän, ja jos hän vikapääxi löytään, rikoxens laadun jälkeen sakotettaman ja rangaistaman Lain jälkeen.
Toisena Suurena Rukouspäivänä.
Asetus, Arpain uloslähettämisestä ja kandamisesta ymbäri Maakundia: Annettu s. 1 p. Heinäkuusa 1743.
Kolmandena Suurena Rukouspäivänä.
Asetus, niiden rangaistuxesta, jotka luvattomasti avavat toisten Lähetys-Kirjoja, ja niistä ulosottavat Rahaa eli Rahan arviota: Annettu s. 5 p. Maaliskuusa 1746.
Ulosveto Säännöstä ja Käskystä kaikkinaisten erhetysten ja niiden uloslevittämisen estämisexi sitä puhdasta Evangeliumin Oppia vastaan: Annettu s. 20 p. Maaliskuusa 1735.
2. §.
Catechismus-Kuulustelemuxisa pitä, ulostulletten Asetusten jälkeen, saapuilla oleman Vanhemmat, Isännät ja Emännät kaiken Huone-väkens kanssa, olkoon ne Lapset, Puodipojat, Gesällit ja Palkolliset, mistä nimestä ja ehdosta he olla mahtavat, ja tulee se, joka vastahakoisudesta, eli ilman laillista estettä niistä pois on, ilman armoa, senkaldaisen laimiin lyömisen tähden, Asetusten jälkeen rangaistavaxi, joka rangaistus toiselda ja kolmannelda eräldä olkoon kahdenkertainen: Mutta jos tämä jongun kovakorvaisen tykönä ej mitään vaikuttais, tulee senkaldainen, neuvottelemisen jälkeen Seurakunnan kanssa Pitäjän-Tuvasa, Jalkapuuhun pandavaxi, 23 §. jälkin Pappi-Säädyn vuonna 1723 ulostulleisa Privilegiumeisa: Tullen Seurakunnat suurisa Kaupungeisa, Catechismus-Kuulustelemusten suhteen, jaettavaxi, Kirkkoherrain Kappalaisten välillä, niin että kumbikin erittäin vastaa Kuulustelemusten edestä siinä hänelle jaetusa osasa Seurakunnasta, joka kuitengin vuosittain heidän välilläns muutetaan, että sen paremmin mahtaa havaittaa, kuinga virjä itsekukin puolestans täsä ollut on.
3 §.
Että Saarna-Viralla mahtaa olla sitä parembi tieto niiden heille uskottuin Seurakundain tilasta, niin ej saa Perhen-Isännät, ne eroitetut, joidenga elämäkerta on hyvin tuttu, Lasten-Opettajat, Puodipojat, Gesällit ja Oppipojat, ej myöskään Palkolliset yhden Talarin Hopiarahan sakon haastolla, muuttaa yhdestä Seurakunnasta toiseen, ilman sen endisen Kirkkoherran Todistusta heidän elämäkerrastans ja taidosta Kristillisydens kappaleisa; Tullen se Kirkkoherran edesvastauxen päälle, Lain jälkeen, jos hän andaa muun todistuxen, kuin se muuttava totisesti ansaitsee. Ja että Kirkkoherra sitä suuremmalla vakuudella mahtaa taitaa senkaldaisia todistuxia ulosandaa, pitä sen, joka niin muodoin muuttaa aikoo, vähimmäxikin kahdexan päivää ennen muuttoaikaa ilmoittaman sen sille Kirkkoherralle, jonga Seurakunnasta hän muuttaa, että Kirkkoherra händä silloin lopuxi vielä laviammalda kuulustella taitaa.
Samalla tavalla pitä myös Palkollisen, koska se tulee uuteen palveluxeens, andaman mainitun Papin-Todistuxen Isännellens, joka taaskin kuukauden sisällä sen jälkeen, näyttää sen asianomaiselle Kirkkoherralle, eli myös jos Palkollisella ej olis ollut senkaldaista todistusta, saman ajan sisälle sen myöskin Kirkkoherralle tietä andaa, jonga jälkeen Kirkkoherran pitä sen Pitäjän Papeilda, josta Palkollinen tulee, toimittaman itsellens tiedon hänen Kristillisydens taidosta ja elämäkerrastans, kuin myös on ymmärrettävä Ulkomaalda tulleista Lasten-Opettaista, Mestareista, Gesälleistä ja Palkollisista; Ja jos joku asianomaisista Papeista tämän laimiin löis, niin pitä hän senkaldaisesa tapauxesa ensimäisellä kerralla Konsistoriumilda varoitettaman, mutta jos hän edespäin sen kanssa tavataan, tulee hän sen tähden asianhaarain jälkeen sakkoa vetämän: Niin myös Papeilda pitä oleman peräti kielty, että ottaa maxoa niiden todistusten edestä, kuin he niin muodoin ulosandavat, Kymmenen Talarin Hopiarahan sakon haastolla, joka sakko ynnä sen kanssa, kuin todistuxen edestä on otettu, tygö langee Seurakunnan vaivaisille: Tullen Provastein kaikesta tästä visun vaarin pitä, ja Konsistoriumeille ilmoitta, mitä tätä vastaan löytään tapahtuvan.
4 §.
Jos myös niin tapahduis, että Kirkkoherra sais tietä, että joku, kuin muutoin hiljaisesti ja levollisesti Seurakunnasa elää, olis joutunut erhettyväiseen luuloon siitä, kuin koskepi meidän autudemme oikiaan perustuxeen ja välikappaleihin, niin pitä hänen sekä itse että Kanssapalvelians kautta, kuitengin ilman että sitä alusa laviammasti ilmoittaa, kaikella ahkerudella kokeman Jumalan Pyhällä Sanalla neuvoa ja ylitsevoittaa sitä erhettyväistä erhetyxestänsä, ja Jumalan Armon kautta saattaa händä oikialle autuden tielle, josa sitä enämmin hiljaisutta, rakkautta ja taitoa tarvitaan, kuin hänellä on tekemistä yhden kiusauxeen joutunen Sielun kanssa. Ja jos senkaldaiset Kirkkoherralda ja Kappalaiselda aika toisen perään ymmärryxellä ja hiljaisudella edestuodut opetuxet ja manauxet, ej mitään vaikuttais, vaan erhettyväinen käsitetyisä ajatuxisans pysyis, pitä se Kontrahdin Provastille ilmoitettaman, joka myös mahtaa kaikella vireydellä ja hiljaisudella etsiä pelastaa händä edesseisovaisesta Sielun vaarasta, jonga jälkeen, ja jos kaikki tämä turha työ olis, Provasti sen ilmoittaa Pispalle ja Konsistoriumille, jonga myös tulee sydämmellisesti ja suurimmalla ahkerudella Jumalan Pyhän Sanan kautta osotta hänelle erhetyxens ja sen Tavallisen Totuden, josta hän on luopunut: Etsein kaikella vireydellä, Jumalan Armon kautta saattaa ja johdattaa händä parembaan tundoon Kristillisyden opisa, josta myös julkiset esirukouxet sen erhettynen edestä pidettämän pitä; Mutta jos joku löytyis niin paatunut, että hän, ehkä händä kaikella hiliaisudella on opetettu ja neuvottu, ej tahdois andaa itsiäns ojendaa, vaan vastahakoisudella hyljäis kaiken neuvon ja opetuxen, niin myös Jumalan Sanan, ja ne siinä eteenkirjoitetut kallit Autuden Välikappalet, ne Korkiat Sakramentit, niin että Konsistoriumi löytäis hänen ojennuxens ja pelastuxens ej taitavan matkaansaatettaa, ej mahdo silloin senkaldaisen kanssa enä odotettaa, vaan niin kuin hän, kovakorvaisella pysyväisydellä käsitetyisä erhetyxisänsä, on tehnyt itsens mahdottomaxi Seurakunnan yhteydesä nautitsemaan sen kalleita etuja, niin pitä hän, kaiken pahennuxen välttämisexi, Maalliseen Oikeuteen vietämän, joka hänen kanssans Uskon-Opin Säändöin ja 2 §. jälkeen 1686 vuoden Kirkko-Laisa menetetään.
Ja jos joku Seurakunnasa olis, joka erhetyxiäns taikka kirjallisesti eli kanssapuheisa etsis tiettäväxi tehdä ja uloslevittää, yxinkertaisten pahennuxexi ja viettelemisexi, niin ej mahda hänen kanssans niin kauvan odotettaa, vaan hän kohta Kirkkoherralda Konsistoriumisa edesannettaa, että hänen kanssans laviamman sekannuxen estämisexi, ilman viivytystä mahtaa laillisesti menetettää: Ja koska senkaldainen niinkuin julkinen poisluopuja sen kautta että hän on asettanut itsens Meidän kieldoamme vastaan ja etsinyt väärän oppinsa uloslevittämisellä, levottomaxi tehdä ja vietellä heikkoja Uskosa, on rikkonut kaiken sen oikeuden ja edun, kuin hänen muutoin olis tullut nautita, niin pitä hän, jos hänellä on joku Virka, senkaldaisen levottomudens tähden virastans, Palkastans ja Pensionistans eli Elatuxestans eroitettaman; Mutta jos hänellä ej ole Virkaa, eli jos hän on vähemmästä arvosta, niin hän tuomitaan, eteentulevaisten asianhaarain jälkeen, Maalliselda Oikeudelda, johonguun sopivaiseen ja helppoon työhön, jonga alla Pappein, viriällä neuvomisella, pitä etsimän saattaa händä oikialle tielle, jas jos hän sen kautta ej taida taivutettaa, hyljämään väärä ajatustans, vaan hän tätä kaikkia paitsi, vastahakoisesti pysyy pahudesans, niin tulee hänen kanssans menetettäväxi Uskon-Opin säändöin jälkeen.
Ja koska se on sangen tarpellinen, ettei kukaan Yhteisisä Kokouxisa mahda rohjeta edestuoda eli uloslevittää jotain, kuin yhdellä eli toisella tavalla olis sitä puhdasta Evangeliumin Oppia vastaan, joka ej muuta taida kuin matkaan saattaa pahennusta ja ikänäns kuin vielä enämmin ja enämmin yllyttää niitä pahantahtoisia; Niin tulee senkaldainen käytös poiskielletyxi Neljäntoistakymmenen päivän vangeuden haastolla vedellä ja leivällä, eli suuremmalla rangaistuxella, niinkuin poisajamisella Valdakunnasta, asianhaarain jälkeen, koska ej taida sanottaa, senkaldaisen siinä tapauxesa kärsivän Uskon-Opin tähden, vaan sentähden että hän on etsinyt levottomaxi tehdä Jumalan Seurakundaa ja häirittää yhteistä rauhallisutta.
Neljändenä Suurena Rukouspäivänä.
Asetus siitä kuin Avioliittoja raketesa Suomenmaan Asujamitten ja Kejsarillisen Majestetin muiden Alamaisten välillä erinäisestä Uskosta, vaariin otettaman pitä: Annettu s. (20 p. Maaliskuusa) 1 p. Huhtikuusa 1812.
Ylösluetaan ainoastansa niisä Paikka- ja Seurakunnisa, joisa luvattomia Kokouxia erinäisen Jumalan palveluxen pitämisexi ilmanduu.
Plakati ja Kieldo luvattomia Kokouxia vastaan, kuin kotona huoneisa erinäisen Jumalan palveluxen tähden pidetään, ja niiden rangaistuxesta, jotka niisä tavataan: Annettu s. 12 p. Tammikuusa 1726.
Pitäin Armollista ja Kristillistä murhetta siitä totisesta ja vilpittömästä Jumalan palveluxesta, ja siinä edustaxemme hyvää järjestystä, olemma Me tarpellisexi ja hyödyllisexi löytäneet tämän kautta uudistaa ja vielä laviammasti selittää, ne ennen tätä ulostulleet Asetuxet luvattomista Kokouxista.
Ne endiset Käskyt täsä asiasa ovat siitä selkiästä sisällepidosta, ettei ne kiellä yhtään Jumalisuden harjoitusta, niin kuin ej myöskään Meidän Armollinen ajatuxemme ja aivotuxemme ole sitä estää, vaan tahdomma Me sen paremmin kaikkia Meidän uskollisia Alamaisiamme yhteisesti, ja itsekutakin erinomaisesti, siihen Armosa kehoittaa, niin että he edellä kaikkia siitä murhetta pitävät, kuinga he mahtavat kasvaa Jumalan Armosa ja Meidän Herran Jesuxen Kristuxen tundemisesa, ja osottaa alamaisen kuuliaisuden Meidän hyödyllisiä Asetuxiamme kohtaan; Jonga tähden Vanhembain tulee Kristillisen velvollisuden jälkeen, heidän Lapsians, Sukulaisians ja Palkollisians huoneisans opettaa ja neuvoa, niin myös opettaa ja neuvoa andaa Katechismuxesa ja heidän Kristillisydesäns, peräänkysyä ja kuulustella mitä he Pyhäpäivinä ovat taineet oppia Saarnasta, joka päivä pitää rukouxia heidän kanssans, lukea Raamatusta eli muista Maakunnasa luvallisista Jumalisisa Kirjoista, niin myös uskollisesti vaaria pitää heidän elämäkerrastansa ja omilla esimerkeilläns heitä Jumalisuteen kehoittaa: Kuitengin että he pitävät heitäns pois kysymyxistä ja opinriidoista, kuin yxinkertaiselle ovat ylön korkiat ja taitavat andaa tilan vahingollisiin erhetyxiin. Mutta että kotona huoneisa Miehen ja Vaimon puolet, vanhat ja nuoret, tutut ja tundemattomat, harvat eli usiammat, pitä saaman luvan kokoondua ja yhteen tulla, sen varjon alla, että harjoittaa Jumalisuttansa ja erinäistä Jumalan palvelustans, kuin tavallisten Sunnuntai- ja Pyhäpäivän Textein saarnamisella ja ulospanemisella, Rukousten ja uutten Rukousmuotoin selittämisellä, löytään monesa paikoin tapahtuneen, sitä en Me katso hyödyllisexi eikä tarpellisexi, vaan vahingollisexi menoxi, joka kaiken järjestyxen Meidän Kristillisisä Seurakunnisamme hävittää, ja ajanpitudella andaa tilan itsevaldaisuteen, vääriinkäytöxiin ja moninaisiin vaarallisiin sekannuxiin, ilman sitä että peljättävä on, että moni ymmärtämättömydestä ja tietämättömydestä Kristillisydensäns, keviästi taidais tulla senkaldaisilla luuloilla ja Opinkappaleilla saastutetuxi, kuin sen puhtaan Evangeliumin Opin kanssa ej ole yhteensopivaiset. Sentähden ja koska senkaldaiset kokouxet sitä vähemmin taitaan koetella sen totisen Kristillisyden harjoituxexi olevan tarpelliset, kuin Meidän Maakunnallamme, Jumalan Kiitos! On se suuri etu, että Jumalan Sana meidän seasam runsasti opetetaan ja saarnataan, ja itsekullakin ilman sitä on lupa, huoneisans harjoittaa Kristillisyttäns, löydämmä Me hyväxi, estää ja peräti poiskieltää senkaldaisia luvattomia Kokouxia, niin että se joka rohkenee niitä pitää ja sallia, tulee ensimäisen kerran vetämään sakkoa Kaxi Sata Talaria Hopiarahaa, eli jos hän ei voi sakkoa maxaa, rangaistaman ensimäisen kerran kahden viikon, ja toisen kerran kolmen viikon vangeudella vedellä ja leivällä; Mutta jos hän kolmannen kerran samasa rikoxesa tavataan, poisajettakoon kahdexi vuodexi Maakunnasta.
Samalla tavalla pitä myös niiden, jotka senkaldaisisa Kokouxisa heitäns löydyttävät, itsekungin puolestans vetämän sakkoa ensimäisen kerran Neljäkymmendä Markaa Hopiarahaa, toisen kerran kahdenkertaisesti ja kolmannen kerran neljänkertaisesti.
Päällisexi ja koska sangen suuri taitamattomus Kristillisyden Opisa aivan monen tykönä erinomattain Yhteisestä Kansasta havataan, niin pitä Pappein valans ja virkans puolesta oleman velkapäät, ahkerudella heidän uskottua Laumaans holhomaan, ja, paitsi niitä tavallisia Katechismus Kuulustelemuxia Kirkosa, usein etsimään Sanan kuulioitans heidän huoneisans, eli jollei se soveliasti taida tapahtua kokoon kutsumaan muutamia Huonekundia Kaupungeisa ja Kyliä Maalla, erälläns, saadaxensa vakuudella tietä kuinga kauvas he Kristillisydens opisa ovat tulleet, ja johdattaxensa heitä Autuden oikiaan perustuxeen ja tundoon. Ej mahda kuitengan Papit ulosandaa joitakuita heildä kirjallisesti ylöspanduja Kristillisen Opin kysymyxiä ja vastauxia, ennen kuin ne velvollisesti ovat ylitse katsotut ja hyväxi luetut.
Ja niinkuin Sunnuntai- ja Pyhäpäivät, jotka Jumalan kiitoxexi ja kunniaxi käytettämän pitä, monelda peräänajattelemattomalda tähänasti kaikkinaisella syndisellä ja jumalattomalla elämällä, niinkuin Spelillä, Juomisella ja muulla pahendavaisella menolla, erinomattain Kroueisa ja Kellareisa, tulevat väärin käytetyxi, kuin ennen tätä ulostulletten Asetusten kautta kovasti on kielty; Niin katsomma Me myös sen olevan sangen tarpellisen, että tarkka ja angara vaari siitä pidetään, kuinga ne rikoxet, jotka Säändöä vastaan Kirouxista ja Sabbatin rikoxista, annettu s. 17 p. Lokakuusa 1687, niin Maalla kuin Kaupungeisa tapahtuvat, tästälähin asianomaisilda Fiskaleilda, Peräänkatsandomiehildä ja Palvelioilda, mahtavat edesannettaa ja laillisesti tuomittavaxi toimitettaa. Ja että he mahdaisit kehoitettaa sitä suuremmalla vireydellä tiedustamaan senkaldaisia rikoxia ja niiden suhteen virkojansa velvollisesti toimittamaan, tahdomma Me heille tygöpanna puolen ej ainoastansa näistä edellämainituista, vaan myös kaikista muista sakoista, kuin Säännösä Kirouxista ja Sabbatin rikoxista määrätyt ovat. Me käskemme siis ja päällepanemme kaikkia asianomaisia, erinomattain Meidän Käskynhaldioitamme, Magistrateja Kaupungeisa, niin myös Foudeja, Nimis- ja Neljännysmiehiä Maalla, että he heitänsä tämän jälkeen kuuliaisesti käyttävät, ja tästä Meidän Asetuxestamme visun vaarin pitävät, niin että kaikki kuin sitä vastaan tapahtuu, mahtaa ilman viivytystä tulla edesannetuxi ja laillisesti rangaistuxi.