Armollinen Asetus
muutoksista eräisiin osiin voimassa olevia säännöksiä filosofiankandidaatti- ja filosofianlisentsiaattitutkinnosta Suomen Keisarillisessa Aleksanderin-Yliopistossa.
Annettu Pietarhovissa, 5 p:nä Heinäkuuta (22 p:nä Kesä- kuuta) 1906.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Aleksanderin-Yliopiston Konsistorin alamaisesta esityksestä, Pietarhovissa ollessaan suvainnut 22 p:nä Kesäkuuta/5 p:nä Heinäkuuta 1906, muuttaen mitä tätä ennen asiasta on säädetty, armossa määrätä niinkuin seuraa:
1. Kandidaatinarvon saavuttamiseksi filosoofisessa tiedekunnassa vaaditaan seuraavat opinnäytteet, jotka suoritetaan alempana mainitussa järjestyksessä, nimittäin:
a) sellainen kirjallinen taidonnäyte vieraissa kielissä, josta säädetään armollisessa julistuksessa 4 p:ltä Huhtikuuta 1898;
b) äidinkielellä tehty tutkielma, jonka kautta on osotettava ei ainoastaan kykyä kielen käyttelyssä, vaan myöskin tieteellistä perehtymistä itse aineesen, sekä
c) senmukainen kandidaattitutkinto kuin lähinnäseuraavassa kohdassa määrätään.
2. Filosofiankandidaattitutkinto toimitetaan vähintään neljässä tiedekunnan oppialaan kuuluvassa siten yhdistetyssä tieteessä kuin se osasto, johon tutkittava kuuluu, on hyväksy- nyt; älköön näihin neljään aineesen kuitenkaan luettako pedagogiikkaa ja didaktiikaa. Paitsi näissä neljässä aineessa on tutkittavalla oikeus kuulustuttaa itseään muissakin tiede- kuntaan kuuluvissa tieteissä. Tutkittavan tietomäärän arvostelee tutkija hänelle kuuluvassa opetusaineessa arvo- sanoilla hyväksytty (approbatur), kiitoksella hyväksytty (cum laude approbatur) tahi kiitettävä (laudatur). Tullaksensa tutkinnossa hyväksytyksi on tutkittavan ainakin yhdessä omaan osastoonsa kuuluvassa aineessa saatava arvosana kiitettävä (laudatur) ja sen lisäksi joko yhdessä toisessa aineessa sama arvosana taikka sitten kahdessa aineessa arvosana kiitoksella hyväksytty (cum laude approbatur).
Tiedekunnan asia on määrätä kussakin kuulustelussa saavutetun ääniluvun suhde yleisiin tutkintoarvosanoihin.
3. Sittenkuin kandidaattitutkintoa varten kuulustelut eri aineissa ovat toimitetut, joihin kuulusteluihin ei ainoastaan yliopistonopettajilla ole pääsy, vaan joihin tutkija tai tutkittava voi kutsua muitakin henkilöitä, kokoontuvat tutkijat pöytäkirjan ohella pidettävään neuvotteluun siitä, onko tutkittavalla ne tiedot, joita kandidaattitutkinnon saavuttamiseen vaaditaan; ja on sen jälkeen hyväksytyn tutkinnon johdosta julkinen päätös julistettava.
Tutkinnossa johtaa puhetta sen osaston dekaanus, johon tutkittava kuuluu, mutta, jos dekaanus ei ota siihen osaa, virassa vanhin professori tutkijain joukossa.
4. Filosofiankandidaatti on oikeutettu jatkamaan opintojansa lisentsiaatin- ja tohtorinarvoa varten filosoofisessa tiedekunnassa lähinnäseuraavassa kohdassa määrätyillä ehdoilla.
5. Lisentsiaatinarvoa varten filosoofisessa tiedekunnassa vaaditaan perusteellinen ja erinomainen opillisuus kolmessa tiedekunnan oppialaan kuuluvassa ja siten yhdistetyssä aineessa kuin asianomainen osasto on hyväksynyt.
Tutkittavan tiedot tätä tarkoitusta varten osotetaan jossakin näistä aineista tehtävällä väitöskirjalla sekä lisentsiaatti- tutkinnolla, joka tutkittavan valinnan mukaan toimitetaan joko ennen tahi jälkeen väitöskirjan julkaisemisen. Tästä tutkinnosta on muuten voimassa mitä 3 kohdassa säädetään, kuitenkin niin että julkinen päätös saavutetusta lisentsiaatin- arvosta julistetaan sittenkuin tutkittava on hyväksytty sekä tutkinnossa että väitöskokeessa.
6. Jos filosofiankandidaatti tahi lisentsiaatti haluaa käydä kuulustelun joko sellaisessa aineessa, joka ei ole kuulunut hänen tutkintoonsa, taikka saadaksensa korkeamman arvosanan jossakin tutkintoaineessaan, tapahtuu sellainen kuulustelu ja julkinen päätös siitä 3 kohdassa mainitulla tavalla.
Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.