Tampereen kaupungin työttömyyttä tutkineen komitean lausunto
...
Työttömyyden syyt ovat joko persoonallista tai yleisesti taloudellista laatua. Edellisiä ovat monenlaiset syyt: tapa- turma, sairaus, invaliditetti, työkammo, välinpitämättömyys vastaisuudesta, puuttuva säästäväisyys y.m. Näihin luetaan myöskin työlakoista ja -suluista johtunut työttömyys sekä monet muut työnantajan tai -tekijän istisanomiseen vaikuttavat: työmies rikkoo järjestyssääntöjä, ei kykene ammattiin, riitaantuu työnantajan kanssa palkasta tai muusta, työehdot tai muut olot työmiehelle sopimattomat y.m.
Työttömyyden taloudelliset syyt ovat niinikään monenlaiset. Näistä on ensinnä mainittava n.s. sesonkiammateissa vallitseva työttömyys, joka johtuu osaksi kysynnän vaihteluista eri vuodenaikoina (räätäliammatti) tai sääsuhteista (rakennusammatti, maanviljelys y.m.). Muita taloudellisia syitä ovat: muodin vaihdokset, ammatti- työntekijäin yhtäkkinen lisääntyminen suhteettomassa määrässä, tulipalo, koneitten turmeltuminen y.m. Kaikki tällaiset syyt ovat tietysti ohimenevää laatua ja koskavat vain yksityisiä ammatinhaaroja, mutta voivat työmiehen taloudessa siltä saada aikaan sangen häiritseviä vaurioita.
Mutta paljon vaikeammin vielä voitettavissa on seuraavista syistä johtunut työttömyys:
1. konevoiman ja uusien työtapojen käytäntöön ottaminen käsivoiman ja vanhojen työtapojen tilalle, jolloin työttö- myyttä tietysti ilmenee. Se voi poistua siinä tapauksessa vasta silloin kun kulutussuhteet sen myöntävät;
2. jonkun teollisuudenhaaran hiljenemisestä tai täydellisestä lamaantumisesta, joka riippuu kulutussuhteista. Tällöin voi työttömyyttä poistaa ainoastaan työntekijäin siirtyminen toisille teollisuuden aloille.
3. Kriisien aikaansaama työttömyys, joka saattaa olla osittainen, jos kriisi kohtaa vain yhtä tai harvaa teollisuuden haaraa, tai täydellinen, jos se kohtaa koko maan teollisuutta. Kriisit johtuvat tavllisesti siitä, etä tuotanto on rientänyt kulutuksen edelle ja poistuvat ainoastaan silloin kuin nämä ovat päässeet tasapainoon. Niistä johtunut työttömyys voi siis kestää vuosikausia.
Edellä mainitut syyt ovat sellaisia, jotka johtuvat itse teollisuudesta. Mutta erinomaisen tärkeä, kenties tärkein kaikista teollisuustyöväen työttömyyden syistä on etsittävä ulkopuolelta teollisuuden. Teollisuus on useimmissa maissa, kilpaillessaan maanviljelyksen kanssa, päässyt sen edelle kehittymään. Teollisuuden nopeasti kasvanut työvoiman tarve ja sen tarjoamat korkeammat työpalkat, ovat houkutelleet työvoimaa maaseudulta teollisuuden ja liikkeen keskuspaikkoihin. Kaupungit ovat ripeästi kasvaneet maaseudun kustannuksella. Mutta kun otamme huomioon sen, että teollisuuden kehityksessä aina tapahtuu silloin tällöin pysähdystä jopa taantumustakin, kuten edellä mainittiin, ei teollisuus todellisuudessa voisikaan elättää kaikkea sitä työvoimaa, mikä siihen tunkeutuu.
Tämän lyhyen yleisselonteon jälkeen pyytää komitea Tampereen oloihin nähden huomauttaa seuraavia näkö- kohtia:
1. 10-12 vuotta sitten alkoivat osaksi ulkomailta otettujen ja täälläkin suuressa määrässä käytettyjen lainojen, osaksi maanviljelystä kohdanneitten hyvien vuosien vaikutuksesta, Tampereella "hyvät ajat". Työtä oli tarjolla ja työehdot suotuisat. Uusiin yrityksiin ryhdyttiin ja vanhoja laajennet- tiin. Kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti. Mutta viiden vuoden kuluttua hyvät ajat muuttuivat huonoiksi, osaksi valtiollisten olosuhteiden, osaksi maanviljelyksessä sattuneiden huonojen vuosien vaikutuksesta, ja myös suureksi osaksi sentähden että helposti saadut rahat olivat tulleet käytetyiksi yrityksiin, jotka joko eivät kannattaneet itseään tai eivät tuottaneet odotettuja voittoja. Seurauksena oli, ettei pysähtynyt taloudellinen yritteliäisyys voinutkaan enää tarjota työtä kaikille niille, jotka edellisinä aikoina olivat kaupungista lähteneet runsaamapaa leipää hakemaan.
Voidaksensa tarjota työtä Tampereen vv. 1895-1900 noin 11,000 hengellä lisääntyneelle väestölle, olisi sen teollisuuden täytynyt kasvaa samassa suhteessa. Niin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Näihin numeroihin verratessa väkiluvun lisääntymistä - väkiluku lissääntyi v. 1895-1903 54,8 % ja teollisuuden työvoima 28,5 % - näemme että teollisuutta nopeammin kasvaneen työväestön on täytynyt jälkeen v. 1900 hankkia elatuksensa etupäässä rakennusteollisuudesta tai muusta ulkotyöstä. Mutta toiselta puolen on kaupungissa yksityinen rakennusyritteliäisyys ollut näinä vuosina enemmän tai vähemmän lamauksissa, ainakin verrattuna siihen rakennustoimintaan, mikä edellisellä aikakaudella oli vallalla.
Edellisen taulun numerot näyttävät sen lisäksi viittaavan erääseen tamperelaisen työttömyyden syyhyn, jota muutenkin työttömyyden syynä pidetään erittäin tärkeänä. Huolimatta näet siitä, että teollisuuden valmistusarvo on kohonnut, ei työväestön luku ole sitä mukaa kasvanut, jopa se on vähentynytkin vv. 1901-1903. Vaikka tähän seikkaan saattaa muukin olla syynä, on varmaankin uusien, täydellisempien koneitten ottamisella käytäntöön siihen myöskin tärkeä osa.
Edellä esitetystä käy selväksi, että työttömyyden lähimpänä syynä Tampereella on pidettävä sitä, ettei kaupunki ole voinut teollisuutensa avulla tarjota työtä sen vv. 1895-1900 nopeasti kasvaneelle väestölle.
2. Kysymykseen siitä, mikä on ollut syynä Tampereen teollisuuden heikompaan kehitykseen viimeisinä viitenä vuotena, on komitean ollut vaikea etsiä vastausta. Erityisesti kuitenkin on huomautettu
1. valtiollisten olojen epävarmuutta, ja
2. huonoja viljavuosia.
Mutta niiden ohella ei saa unhottaa, että tampereen teollisuus, kuten koko maammekin, on läheisesti riippuvainen maailman markkinoista, joiden on täytynyt lyödä siihen leimansa.
3. Mutta ennenkaikkea on Tampereen työttömyyden painopiste etsittävä maaseudulta ja kysymys siinä kuuluisi silloin: mikä on syynä siihen, että Tampereelta vv. 1895-1900 etsi niin suuri määrä maalaistyöväestöä työtä ja lopullisesti jäi tänne asumaan?
Komiteassa on tässä suhteessa huomautettu erikoisesti seuraavia seikkoja
1. että maanviljelystäkin vuosi vuodelta yhä enemmän on ruvettu tekemään koneilla, sekä että rahanarvo maassa on ollut ja on niin suuri ja siitä riippuva korkokanta niin korkea, ettei rahoja edullisesti voida sijoittaa maatiloihin, maan- parannuksiin ja uutisviljelykseen. Tästä johtuu että konetyön johdosta vapaaksi joutunut inhimillinen työvoima ei enää kaikkialla maassa ole voinut löytää edullista käyttöä maanviljelyksen palveluksessa;
2. että puutavarain hinnan nousu ja niiden vuosi vuodelta vähenevä saanti vaikeuttaa maaseudun irtaimelle väestölle sopivien asuntojen hankkimista;
3. että työmiehet hyvinä aikoina rakennus- ja muissa töissä kaupungeissa ovat voineet saada parempia palkkoja kuin maaseudulla, minkä lisäksi kaupunkielämä monine huvittelutilaisuuksineen etenkin nuorisoon omaa suuren vetovoiman;
4. että sahanomistajat ovat vallanneet joukon maatiloja, joilla he harjoittavat melkein yksinomaan metsänhoitoa.
...