Karolina Eskelin: Venerisistä taudeista. Helsinki 1906.
Venerisistä taudeista.
I.
Suurella poliittisella ja sosiaalisella reformiliikkeellä, joka nyt raivaa itselleen tien halki maailman on, samoin kuin kaikilla valtavilla ja laajakäsitteisillä historiallisilla kumous- liikkeillä, syyt ja juuret, jotka ulottuvat kauas menneisiin aikoihin. Tulevien polvien historiantutkimuksen tehtävänä on osoittaa nämät syyt ja selvitellä kuinka ne osaltaan ovat vaikuttaneet ja lopullisesti saaneet puhkeamaan nykyisen käänteen.
Mutta jo nytkin, silmäillessämme ihmiskunnan elämän kehityskulkua, voimme niitä havaita. Yhden näistä, joka jossain määrin voi kiinnittää mieltämme, tahdon täällä esittää. Se on kuluneella vuosisadalla ja etenkin sen loppu- puoliskolla tapahtuneen luonnontieteellisen tutkimuksen, metoodin ja ajattelemisen suuri luomistyö. Ennen huomioon otettiin ilman yhtenäisyyttä luomakunnan erilaisia ilmauksia, ja epävarmoina tutkisteltiin nojautumalla hypoteeseihin, joilta puuttui pieninkin tieteellinen vivahdus ja pieninkin vankka peruste.
Mutta viime vuosisadan keskivaiheilla sai luonnontiede aivan uuden suunnan. Nyt ei enää tyydytty todistelemaan luonnon ilmiöitä, vaan koetettiin tunkeutua niiden olemuk- seen, uskottiin ijäisiin lakeihin myöskin luonnon maailmassa, koetettiin tutkia näitä lakeja ja niiden kera syyt ilmiöihin niin elävässä kuin kuolleessa luonnossa. Tämän kautta on vähitellen päässyt vallalle se katsantokanta, ettei luonnossa ole mitään, joka on eristettynä, vaan luonto ja sen elämän- prosessit muodostavat orgaanisen, yhtenäisen jakson, jossa kaikella on syynsä ja alkunsa, ja jossa kaikki taas vuoroonsa on syynä ja alkuna seuraavaan renkaaseen kehityksen sarjassa.
Äärettömät ja valoisat avaruudet ovat tämän kautta avautuneet ihmisajatukselle ja ihmistutkimukselle. Nyt on vasta ennätetty näiden rajalle, mutta mitä laajempana perspektiivi avautuu ihmishengelle, sitä enemmän hän oivaltaa, että hän on sanomattoman kaukana siitä tilasta, jolloin voi selittää kaikki, kaikki käsittää. Sentähden tieteelliset teoriiat ovat yhä muodostelun alaisina, sentähden tapahtuu hairahduksia ja erehdyksiä. Mutta vaikkapa ilmausmuodot muuttuvat, elää kuitenkin muuttumattomana ajatus, kehittymisen ja lainalaisuuden ajatus, joka on pohjana niissä kaikissa. Vuosi vuodelta yhä elonvoimaisem- pana, on se jo aikoja sitten siirtynyt luonnontieteen alalta tunkeutuen humanistisiin ja yhteiskunnallisiin tieteisiin. Vaan ei tässä kyllin. Se on tieteen yksinomaisesta piiristä astunut elävään elämään, ryhtynyt valloittamaan maailmaa. Tähän olen juuri tahtonut tulla.
Kehitysteoriian voittokulku halki maailman on yksi niitä valtavia voimia, jotka ovat kyenneet uudestiluomaan ajatuskantoja ja mieliä, niin että nämät käyvät nyt uudesti- luomaan maailmaa. Myöskin suureen yleisöön, myöskin rahvaaseen on tämä oppi tunkeutunut, julistaen kaiken yhtenäisyttä, selittäen kaikella olevan syynsä. Ei tyydytä enää tarkastelemaan elämän menoa ajattelemalla, että kaikki on kerran kaikkeaan järjestetty. Päin vastoin. Kun on opittu käsittämään, että kaikella, mikä ympärillämme tapahtuu, on syynsä ja vaikutuksensa, on myös opittu ymmärtämään, että syyt ovat keksittävät ennenkuin apukeino parannukseen on löydettävissä.
Silmäillessämme tapahtumia omassa maassamme ja omassa yhteiskunnassamme huomaamme, että tämä ajatuskanta on voimassa joka alalla, niin rauhaisassa yhteiskunnallisessa uudistustyössä kuin taistelussa yhteiskunnallisia onnetto- muuksia vastaan. Koko yhteiskunta ja sen yksityiset jäsenet kutsutaan avuksi tähän taisteluun. Jos ajattelemme sitä, joka tällä hetkellä on meitä lähinnä, taistelua tauteja vastaan, niin on tehokkaimpana keinona pidettävä tiedon levittäminen kysymyksessä olevista taudeista, tautien niin syvällisemmän kuin ulkonaisemman aiheen selittäminen sekä huomioon ottaminen sen yhteyttä muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Niin on ollut laita suureen kansantautiin, keuhkotautiin nähden, ja sillä tavoin on myös tapahtuva taistelu venerisiä tauteja vastaan, joita, valitettavasti kyllä, myöskin voidaan laskea kuuluviksi kansantauteihin. Tietoa jaetaan helppo- tajuisten kirjoitusten avulla kuin myös esitelmien ja opetta- misen kautta. Se seikka, että venerisetkin taudit ovat tulleet valistustyön esineeksi, osoittaa parhaiden, kuinka valtavana äsken mainitsemani katsantokanta on raivannut tien itselleen.
Ken olisi kaksikymmentä, vaikkapa vaan kymmenenkin vuotta sitten ajatellut mahdolliseksi tällaisten aineitten käsittelemisen yleisessä esitelmässä, varsinkin naisille pidettävässä esitelmässä. Ja nyt on tämä vallan luonnollista. Myönnetään nyttemmin ettei tapahtuisi ainoastaan laimin- lyöminen, vaan virhe ja vääryys, jos naiset, joita kysymykses- sä olevat taudit kuitenkin niin läheisesti koskevat, jäisivät tässä suhteessa valistustyön ulkopuolelle. Se seikka, että tänä iltana olemme kokoontuneet puhumaan muutamia sanoja n.k. venerisistä taudeista, on siis vaan seurauksena siitä uudesta katsantokannasta, jota olen lyhyin piirtein koettanut esittää.
...