Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
venäjänkielen käyttämisestä asiain käsittelyssä Suomen hallintovirastoissa.
Annettu Tsarskoje Selossa 3 p:nä Toukokuuta (20 p:nä Huhtikuuta) 1906.
Hänen Majesteettinsa Keisari on Keisarillisen Suomen Senaatin alamaisesta esityksestä Tsarskoje Selossa ollessaan 20 p:nä Huhtikuuta/3 p:nä Toukokuuta 1906 suvainnut Armossa vahvistaa seuraavan asetuksen venäjänkielen käyttämisestä asiain käsittelyssä Suomen hallintovirastoissa.
1 §. 1. Alamaiset ehdotukset valtiopäiväesityksiksi ja niihin sisältyviksi laeiksi sekä myöskin asetuksiksi, jotka aiotaan antaa hallintotoimin, laaditaan sekä venäjän- että suomen- ja ruotsinkielellä, mutta Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle esiteltäessä tuodaan ainoastaan venäjän- kielinen teksti esille.
Kansaneduskunnan alamaisiin kirjelmiin ja Kansaneduskun- nan hyväksymiin lakiteksteihin on myöskin Senaatin toimesta liitettävä venäjänkielinen teksti.
2. Alamaisia alistuksia ja lausuntoja Keisarilliselle Majestee- tille Keisarillisesta Suomen Senaatista lähetettäessä tulee suomen- tai ruotsinkielisen alkuperäisen kirjelmän mukana aina olla venäjänkielinen käännös.
3. Venäjänkielinen käännös suomen- tai ruotsinkielisestä alkukirjasta on niinikään liitettävä Senaatin Kenraalikuver- nöörille meneviin kirjelmiin.
4. Edelläolevat säännökset koskevat sekä Senaatin täysi- istuntoa että Oikeus- ja Talousosastoa ja 2 ja 3 momentti myöskin Senaatin Prokuraattoria.
2 §. Kaikista 1 §:ssä mainituista ehdotuksista ja kirjelmistä venäjänkieleen tehtävät käännökset suorittavat Senaatin palveluksessa olevat valan tehneet ja vastuunalaiset kielenkääntäjät.
2. 1 §:n 1 ja 2 momentissa mainittujen alamaisten kirjelmäin ja ehdotusten venäjänkieliset käännökset ovat, jotta nähtäi- siin että ne ovat tarkoin yhtäpitäviä alkukirjain kanssa, tarkastettavat kolmijäsenisessä tarkastuskomiteassa, jonka asettaa Senaatin Talousosasto.
3. Venäjänkielen ylikielenkääntäjä tahi, kun tarve vaatii, joku ylikielenkääntäjän apulaisista toimii edellämainitun tarkas- tuskomitean yhtenä jäsenenä ja on velvollinen oikeiksi todistamaan komiteassa tarkastetut käännökset.
3 §. Kaikki Kenraalikuvernööriltä ja Kenraalikuvernöörin- kansliasta lähtevät kirjelmät kirjoitetaan venäjänkielellä. Niihin kirjelmiin, jotka Kenraalikuvernööriltä ja hänen Kansliastaan lähetetään Senaattiin sekä muihin Suomen virastoihin ja tässä maassa oleville virkamiehille, on liitettävä suomalainen tahi ruotsalainen käännös.
4 §. 1. Ministerivaltiosihteeri ja Valtiosihteerinvirasto antavat venäjänkielellä kaikki Kenraalikuvernöörille ja hänen Kanslialleen asetetut kirjelmät. Niihin kirjelmiin, joilla Keisarin ja Suuriruhtinaan päätökset annetaan tiedoksi, on liitettävä oikeaksi todistetut suomen- tai ruotsinkieliset käännökset.
2. Lait ja asetukset, jotka Keisarillinen Majesteetti on vahvis- tanut, lähetetään Kenraalikuvernöörille ja Senaattiin sekä venäjän- että suomen- ja ruotsinkielisinä.
3. Valtiosihteerinviraston kirjeenvaihto muiden Suomen viranomaisten kanssa tapahtuu suomen- tai ruotsinkielellä, Venäjän viranomaisten kanssa venäjäksi.
5 §. Suomen Passitoimiston on käytettävä venäjänkieltä Kenraalikuvernöörille ja hänen Kansliaansa sekä Venäjän viranomaisille menevissä kirjelmissään, mutta muussa kirjeenvaihdossaan suomen- tai ruotsinkieltä.
6 §. Kuvernöörien Kenraalikuvernöörille ja Venäjän viranomaisille meneväin kirjelmäin mukana tulee olla venäjänkielinen käännös, jonka on oikeaksi todistanut valantehnyt kielenkääntäjä. Kuvernööriltä Kenraalikuver- nöörille menevät, semmoisia asioita koskevat kirjelmät, joita ei ole lupa saattaa julki, samoin kuin kaikki käsikirjeillä ja sähkösanomilla suoritettava kirjeenvaihto laaditaan venäjänkielellä.
7 §. 1. Eräiden kaupunkien Maistraateissa palvelevat venäjänkielenkääntäjät olkoot velvolliset, tarpeen tullen, myöskin tulkitsemaan venäjäksi ja venäjästä oikeuden- käynneissä niiden kaupunkien Raastuvanoikeuksissa ja Maistraateissa.
2. Venäjänkielen taidosta, sen ollen pääsyehtona eräisiin virkoihin Viipurin läänin lääninhallituksessa ja lääninvirka- kunnassa, ovat tätä ennen annetut määräykset voimassa.
3. Senaatin on määrättävä missä Suomen paikkakunnissa eräiltä postitoimistojen, rautatieasemain, poliisilaitosten ja tullikamarien virkamiehiltä on vaadittava venäjänkielen taitoa.
8 §. Armollinen julistus 3 p:ltä Joulukuuta 1866, koskeva Suomenmaan tuomioistuinten ja virastojen velvollisuutta ottaa vastaan venäjänkielisiä kirjoituksia ja asiakirjoja, jää voimassa olemaan.
9 §. 1. Valantehneitä venäjänkielenkääntäjiä on edelleenkin pidettävä niissä virastoissa ja laitoksissa, joissa niitä nykyään on.
2. Keisarikunnan rajalla olevien seutujen tuomioistuimiin asetetaan, jos tarve vaatii, valantehneitä venäjänkielen tulkkeja.
10 §. Suomen Suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma julkais- taan sekä suomen ja ruotsin- että myöskin venäjänkielisenä painoksena.
11 §. Tämä asetus astuu voimaan kesäkuun 7 (20) p:nä 1900 annetun Armollisen julistuskirjan ja kesäkuun 19 p:nä 1902 annetun Armollisen asetuksen sijaan, joista edellinen koskee venäjänkielen käytäntöön ottamista asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa ja jälkimmäinen venäjänkielen käyttämistä toimituskirjoissa, joita antavat Suomen viranomaiset, jotka säännökset siis lakkaavat olemasta voimassa. Tämän johdosta myöskin eräät tätä ennen annetut määräykset, joiden mukaan venäjänkielen taitoa ehdottomasti vaaditaan hallinnolliseen valtionvirkaan pääsemistä varten, menettävät voimansa, mikäli ne eivät ole yhtäpitävät tämän asetuksen kanssa.
Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.