Julkiluettava saarnastuolista.
Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki.
Annettu Pietarhovissa, 20 p:nä heinäkuuta 1906.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomenmaan Valtio- säätyjen alamaisesta esityksestä, Pietarhovissa ollessaan 7 (20) p:nä heinäkuuta 1906 suvainnut Armossa vahvistaa seuraavan vaalilain Suomen Suuriruhtinaanmaalle:
1 luku.
Vaalipiireistä ja vaaliviranomaisista.
1 §. Edustajain valitsemista varten valtiopäiville on Suomen- maa jaettu seuraaviin vaalipiireihin:
1. Uudenmaan läänin vaalipiiri;
2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, joka käsittää Ahvenan- maan, Vehmaan, Mynämäen, Piikkiön, Halikon ja Maskun kihlakunnat;
3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Ulvilan, Ikaalisten, Tyrvään ja Loimaan kihlakunnat;
4. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Tammelan, Hauhon ja Hollolan kihlakunnat;
5. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Pirkkalan, Ruoveden ja Jämsän kihlakunnat:
6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri, joka käsittää Kymin, Lappeen ja Rannan kihlakunnat;
7. Viipurin läänin itäinen vaalipiiri, johon kuuluvat Jääsken, Äyräpään, Käkisalmen, Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kihlakunnat;
8. Mikkelin läänin vaalipiiri;
9. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri, joka käsittää Rauta- lammin, Kuopion ja Iisalmen kihlakunnat;
10. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri, johon kuuluvat Liperin, Ilomantsin ja Pielisjärven kihlakunnat;
11. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, joka käsittää Laukaan ja Kuortaneen kihlakunnat;
12. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Ilma- joen kihlakunta sekä Korsholman kihlakunta paitsi Ylistaron ja Isonkyrön kunnat;
13. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Ylis- taron ja Isonkyrön kunnat Korsholman kihlakuntaa sekä Lapuan ja Pietarsaaren kihlakunnat;
14. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri, joka käsittää Saloisten, Haapajärven ja Kajaanin kihlakunnat sekä Oulun maalais- kunnan, Oulunsalon, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, Temmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja Utajärven kunnat Oulun kihlakuntaa;
15. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Kemin kihlakunta sekä Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kunnat Oulun kihlakuntaa; sekä
16. Lapin vaalipiiri, joka käsittää Lapin kihlakunnan.
Kaupunki luetaan kuuluvaksi siihen vaalipiiriin, johon sen ympärillä oleva maaseutukin.
Ensinmainituissa viidessätoista piirissä valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla satayhdeksänkymmentäyhdeksän edustajaa, jotka jaetaan eri vaalipiirien kesken näiden hengillepantujen asukkaiden lukumäärän mukaan. Jaon toimittaa senaatti joka kymmenes vuosi, ja se julkaistaan asetuskokoelmassa.
Lapin vaalipiiri valitsee yhden edustajan sillä tavoin, kuin 53 §:ssä sanotaan.
2 §. Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä ajoin ennen edustajanvaalia asetettava viisijäseninen keskuslautakunta, joka pitää kokouksensa siinä kaupungissa, jossa läänin hallitus sijaitsee. Viidennentoista vaalipiirin keskuslauta- kunta on kuitenkin myös kuudennentoista keskuslautakuntana.
...
3 §. Edustajanvaali toimitetaan joka kunnassa tahi, jos kunta on jaettu useampiin äänestysalueisiin, kussakin sellaisessa alueessa.
...
4 §. Kussakin maalaiskunnassa tulee kunnallislautakunnan sen vuoden tammikuun alussa, jona kolmivuotisaika viime edustajanvaaleista lukien paättyy, edustajanvaalin toimittamista varten kunnassa asettaa vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Jos Keisarin ja Suuriruhtinaan määräyksestä uudet vaalit on toimitettu, valitaan kuitenkin uusi vaalilautakunta edustajanvaalien jälkeisen vuoden tammikuussa.
...
5 §. Kaupungissa on maistraatti vaalilautakuntana.
Jos kaupunki on jaettu äänestysalueisiin, niin maistraatti jakautuu itse vaalintoimittamista varten yhtä moneen osastoon ja kutsuu tarpeen tullen lisäjäseniä näihin osastoi- hin.
Ellei maistraattia ole, tulee järjestysoikeuden täyttää tässä laissa säädetyt maistraatin tehtävät.
2 luku.
Vaaliluettelosta.
6 §. Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten tehköön sen vaalilautakunta...
7 §. Vaaliluettelon pohjaksi tulee asianomaisen henkikirjoit- tajan tammikuun kuluessa sinä vuonna, jona kolmivuotisaika viime edustajanvaaleista lukien päättyy, vaalilautakunnalle toimittaa kylittäin ja talonnumeroittain tahi, kaupungissa, kaupunginosittain ja korttelittain tehty luettelo kaikista edellisen vuoden henkikirjan mukaan äänestysalueella asuvista henkilöistä, jotka kuluvan vuoden alkaessa ovat täyttäneet neljäkolmatta vuotta.
Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikirjoittaja kolme lisä- luetteloa, yhden ensimäistä, yhden toista ja yhden kolmatta seuraavaa vuotta varten, joihin kuhunkin samanlaisessa järjestyksessä merkitään ne äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo on tehty, ovat täyttäneet neljäkolmatta vuotta.
Luettelot kirjoitetaan kaavakkeihin, joita henkikirjoittajalle senaatin toimesta hankitaan.
Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle.
8 §. Niin pian kuin 7 §:ssä mainittu luettelo on saapunut, tulee vaalilautakunnan huolellisesti tarkastaa sanottu luettelo, merkitä siihen ne vaalioikeutetut, jotka ehkä on poisjätetty, sekä luettelosta poistaa jokainen jolla ei ole vaalioikeutta. Luetteloon merkittäköön sen jälkeen, että se on äänestys- alueen vaaliluettelo, ja lautakunnan jäsenet allekirjoittakoot sen.
Tarkastuksessa tulee kruununnimismiehen taikka kaupungin- viskaalin olla läsnä, jonka ohessa asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat ovat velvolliset kirkonkirjain ja jäsen- luettelojen johdolla antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
9 §. Vaaliluettelon pitää maaliskuun 1 päivästä alkaen saman kuun 15 päivään asti olla asianmukaisen valvonnan alaisena tarkastettavaksi esillepantuna sopivalla paikalla äänestys- alueella, mistä on tieto annettava siinä järjestyksessä kuin kunnallisista kuulutuksista on säädetty.
Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jätetty pois vaaliluettelosta tai joku muu oikeudettomasti siihen otettu, ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, antakoon kirjallisesti tehdyn oikaisuvaatimuksensa maaliskuun 16 päivänä ennen kello kahtatoista päivällä vaalilautakunnalle taikka sitä aikai- semmin lautakunnan puheenjohtajalle.
10 §. Saapuneet kirjoitukset esitellään vaalilautakunnassa maaliskuun 16 päivänä kello kahdentoista jälkeen.
...
14 §. Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkit- köön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lain- voimainen.
Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan sittenkuin vaatimus on ratkaistu päätöksellä, joka on saanut lain- voiman, merkitä vaaliluetteloon siitä mahdollisesti johtuvat oikaisut ja sen ohessa jokaisen kohdalla mainita päätös, johon oikaisu perustuu, minkä jälkeen luetteloon on kirjoi- tettava todistus, että se siten oikaistuna on lainvoimainen.
Lainvoimainen vaaliluettelo olkoon vaalissa muuttamatta noudatettavana.
...
3 luku.
Valitsijayhdistyksistä ja vaaliliitoista.
18 §. Jos jonkin vaalipiirin valitsijoita vähintään viisikym- mentä allekirjoittamallaan asiakirjalla on yhtynyt jotakin erityistä edustajanvaalia varten sekä kirjoituksessa maininnut sen tahi ne henkilöt, joiden valitsemisesta he ovat sopineet, olkoon sellainen valitsijayhdistys oikeutettu vaali- piirin keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokas- listan julkaisemista ja sen ottamista niihin vaalilippuihin, joita vaalipiirissä on edustajanvaalissa käytettävä.
19 §. Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päivätty, ja sisältäköön ilmoituksen yhdistyksen kotipaikasta sekä valtuutuksen vähintään yhdelle yhdistyksen jäsenistä olemaan sen asiamiehenä. Yhdistyksen ehdokaslistassa tulee selvästi olla mainittuna niiden luvultaan enintään kolmen henkilön nimet, joita edustajiksi ehdotetaan, näiden ammatti tai toimi ja asuinpaikka, ja siinä saa 22 ja 23 §:ssä mainittujen tapausten varalta olla nimitettynä yksi varaehdokas.
Sanotussa asiakirjassa saadaan myös ilmoittaa se yleis- pyrintö, jota yhdistys tahtoo saada toteutetuksi, tai erityinen tunnussana, joka osoittaa yhdistyksen käsityksen jostakin yleisestä kysymyksestä.
20 §. Pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi- sesta tekee asiamies yhdistyksen puolesta kirjallisesti. Jos on kaksi tai useampia asiamiehiä valittu, saavat he ainoastaan yhteisesti edustaa yhdistystä; ja olkoon kuhunkin asiamie- heen nähden voimassa, mitä alempana asiamiehestä sanotaan.
...
22 §. Jos joku valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan otetuista henkilöistä kuolee tai jos havaitaan, ettei hän enää ole vaalikelpoinen, tulee asiamiehen pyyhkiä hänen nimensä pois ehdokaslistasta.
Jos ehdokaslistassa mainitaan myöskin varaehdokas, pankoon asiamies hänet ehdokkaaksi.
23 §. Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että joku yhdistyksen ehdokkaista on myöskin toisen valitsijayhdistyksen ehdokas- listassa, tahtoo pyyhkiä pois hänen nimensä listastaan taikka panna toisen sen sijaan, olkoon yhdistyksellä siihen valta.
...
25 §. Jos kaksi tai useammat valitsijayhdistykset tahtovat toistensa kanssa yhteisesti toimia vaalia varten, olkoon niillä oikeus yhtyä vaaliliitoksi.
Sellainen liittoutuminen tapahtuu siten, että kukin yhdistys antaa julkilausuman vaaliliiton perustamisesta sekä tekee siitä ilmoituksen vaalipiirin keskuslautakunnalle.
Älköön minkään vaaliliiton ehdokkaita yhteensä olko useampia kuin vaalipiiri saa valita edustajia.
...
27 §. Valitsijayhdistys, joka jo kuuluu vaaliliittoon, älköön toiseen vaaliliittoon yhtykö. Eri vaaliliitot älkööt myöskään tehkö liittoa keskenänsä.
28 §. Sittenkuin valitsijayhdistysten kesken perustetusta vaaliliitosta on ilmoitus tehty, voidaan niihin ehdokaslistoi- hin, jotka sisältyvät liiton perustamista koskevaan julkilausu- maan, tehdä ainoastaan sellainen muutos, kuin 22 §:ssä on sanottu.
4 luku.
Keskuslautakunnan valmistavista toimenpiteistä.
...
5 luku.
Vaaleista.
37 §. Heinäkuun 1 päivänä sinä vuonna, jona kolmivuotisaika viime edustajanvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoimitus kussakin äänestysalueessa kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahdeksaan illalla ja seuraavana päivänä niin- ikään kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpaisenakin päivänä keskeytyen enintään kahden tunnin väliajaksi vaali- lautakunnan määräyksen mukaan.
Jos Keisari ja Suuriruhtinas on määrännyt toimitettavaksi uudet vaalit, ryhdytään vaalitoimitukseen sen kalenteri- kuukauden ensimäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä kuin määräys julkaistiin, sekä jatkuu sitten niinkuin 1 momentissa on sanottu.
38 §. Vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaikkiin vaalin toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.
Erittäinkin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalai- suuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
Lautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille, jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja että tämä paikka suljetaan sillä kellonlyömällä, jolloin vaalitoimi- tus on illalla keskeytettävä tai lakkautettava. Jos toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka, kun vaali- lautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.
Vaaliuurnan toimituttaa senaatti jokaiseen äänestysaluee- seen valtion kustannuksella.
39 §. Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia julkipantako tai valitsijoille jaeltako.
40 §. Vaalilautakunnan huolena olkoon, että vaalipiirin keskuslautakunnan julkaisema ilmoitettujen lopullisten ehdokaslistojen yhdistelmä on tiedoksipantuna ja muutoinkin saatavana sekä itse vaalihuoneessa että viereisissä huoneissa ja etuhuoneessa.
41 §. Edustajanvaalissa pitää olla saapuvilla erityinen vaali- lautakunnan ottama henkilö, jonka tulee valitsijan pyynnöstä avustaa häntä tarpeellisten merkintäin tekemisessä vaali- lippuun.
Avustajan tulee tunnollisesti täyttää valitsijan osotukset kuin myös pitää salassa vaalitoimituksessa saamansa tiedot. Jos hän tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon niinkuin virkamies virkarikoksesta.
42 §. Vaalitoimituksessa tulee lautakunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten avata se päällys, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput ovat.
43 §. Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle saadaksensa vaalilipun.
44 §. Vaalissa olkoon kullakin valitsijalla oikeus äänestää enintään kolmea henkilöä, ja osottakoon silloin 45 §:ssä sanotulla tavalla, missä järjestyksessä hän haluaa saada heidät valituiksi.
45 §. Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdis- tyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä.
Ellei valitsija hyväksy yhtäkään vaalilippuun painetuista ehdokaslistoista, kirjoittakoon vaalilipussa sitä tarkoitusta varten varattuun tyhjään kohtaan sen tahi niiden henkilöiden nimet, joita hän äänestää, olivatpa mainituissa listoissa taikka ei, ja asettakoon ne siihen järjestykseen, jossa hän haluaa saada heidät valituiksi; merkitköön siihen myöskin kunkin ammatin tai toimen ja asuinpaikan.
Sitten näyttäköön valitsija vaalilipun kokoontaitettuna ja suljettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pankoon vaalilippunsa leimattuna vaaliuurnaan.
46 §. Valitsijan sallittakoon käyttää äänioikeuttansa jossakin muussa äänestysalueessa kuin siinä, jonka vaaliluetteloon hän on merkitty, jos hän esiinantaa sitä tarkoitusta varten annetun otteen sanotusta vaaliluettelosta.
...
47 §. Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, merkitään vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaali- oikeuttansa. Kun valitsija 46 §:ssä sanottua tarkoitusta varten saa otteen vaaliluettelosta, on sekin luetteloon merkittävä.
48 §. Kun vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljettava vähintään kolmen läsnäolijan sinetillä ja pantava varmaan talteen. Kun toimitusta, sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät.
Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat saapuville ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lopettami- seen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys julistetaan päättyneeksi.
49 §. Niin pian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja lasketaan ne aukaisematta. Samaten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluette- loon ja ja pöytäkirjaan tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttäneet.
Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään päällykseen, jonka vähintään kolme vaalilautakunnan jäsentä huolellisesti sulkee.
Päällykseen kirjoitetaan sitten osote vaalipiirin keskuslauta- kunnalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
...
50 §. Jos annettuja vaalilippuja ei heti voida laskea, sen- tähden että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaali- uurnan kanssa kuten 48 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen vaalilippujen laskeminen ja päällykseen paneminen seuraavana päivänä.
51 §. Vaalitoimituksessa pitää joku vaalilautakunnan jäsenistä pöytäkirjaa, johon merkitään toimituspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät, jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päätty- neeksi, ne henkilöt jotka toisen äänestysalueen vaaliluettelon otteen nojalla ovat olleet äänestämässä ja kutka näistä kuuluvat toiseen vaalipiiriin, annettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, sekä aika, jolloin
49 §:ssä mainitut päällykset sinetillä suljettiin, minkä ohessa siinä käytettyjen sinettien painoskuvat pannaan pöytä- kirjaan.
Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee, että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen pöytäkirja pannaan vaalipiirin keskuslautakunnalle osotetulla päällekirjotuksella varustettuun päällykseen.
Painettuja pöytäkirjankaavakkeita hankitaan vaalilauta- kunnalle senaatin toimesta.
52 §. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdollista lähimpään posti- toimistoon viedä sekä 49 §:ssä mainitut vaaliliput että vaali- pöytäkirja eri päällyksissä.
53 §. Lapin vaalipiirissä äänestäköön kukin valitsija edus- tajanvaalissa ainoastaan yhtä ehdokasta, ja käyttäköön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa. Muuten on Lapin edustajanvaaliin nähden soveltuvissa kohdin voimassa mitä tässä laissa säädetään.
6 luku.
Äänten laskemisen perusteista.
54 §. Sille, jota valitsija äänestää ensi sijassa tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli ja kolmannelle kolmasosa ääntä.
Kunkin ehdokkaan siten saamat äänet yhteenlaskettuina ovat hänen äänimääränsä.
55 §. Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole vaali- kelpoinen tai selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
Jos valitsija vaalilipussaan on merkitsemällä osottanut useampia kuin yhden ehdokaslistan,
tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muullaisen kuin nimien järjestystä koskevan muutoksen,
tai jos hän on vaalilippuunsa kirjoittanut useampia kuin kolme nimeä,
tai pannut vaalilippuunsa erityisen merkin tai nimikirjoituk- sensa,
tai käyttänyt muullaista kuin vaalilautakunnalta saatua vaalilippua,
tai jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi,
olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
...
7 luku.
Vaalin tuloksen määräämisestä ja valtakirjain antamisesta.
63 §. Niin pian kuin jostakin äänestysalueesta sen vaaliliput ovat keskuslautakunnalle saapuneet, ovat päällykset avatta- vat ja vaaliliput laskettavat lautakunnan kaikkien jäsenten läsnäollen.
Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät muodostamiensa yksinkertaisten ääniryhmien mukaan, sekä kunkin ryhmän vaaliliput ja ryhmässä asetettujen ehdokkai- den äänet laskettavat.
Vaaliliput, jotka eivät kuulu mihinkään ryhmään, erotetaan erikseen, sekä lasketaan yhteen ne äänet, jotka sellaisissa vaalilipuissa ovat annetut samalle henkilölle.
Mitättömiksi huomatut vaaliliput asetetaan erityiseen päällykseen, joka suljetaan sinetillä.
64 §. Sittenkuin kunkin äänestysalueen vaaliliput näin on laskettu ja järjestetty sekä niissä annetut äänet yhteenlasket- tu, niinkuin 63 §:ssä on sanottu, ovat kaikki samaan ääni- ryhmään kuuluvat vaaliliput eri äänestysalueista yhteen koottavat sekä kunkin ääniryhmän ehdokkaiden äänet yhteenlaskettavat.
...
65 §. Tämän jälkeen menetellään seuraavalla tavalla:
a) kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokkaiden nimet kirjoitetaan järjestykseen heidän saamiensa äänilukujen suuruuden mukaan, jonka ohessa merkitään heille 57 §:n 2 momentin mukaan tulevat vertausluvut;
b) yhdistetyn ääniryhmän ehdokkaiden nimet kirjoitetaan 58 §:n 1 momentin määräämään järjestykseen ja merkitään heille saman pykälän 2 momentin mukaan lasketut vertaus- luvut;
c) niiden ehdokkaiden nimet, joita on äänestetty mihinkään ääniryhmään kuulumattomilla vaalilipuilla, kirjoitetaan kukin erikseen, saamansa äänimäärä vertauslukuna, niinkuin 59 §:ssä sanotaan;
d) jos samalla ehdokkaalla on vertausluvut kahdessa tai useammassa lopullisessa ryhmässä, niin hän poistetaan niistä kaikista ja hänen nimensä kirjoitetaan erikseen sekä merkitään hänelle lopullinen vertausluku sen mukaan kuin 60 ja 61 §:ssä sanotaan;
e) kaikkien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan uudestaan heidän lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaiseen järjestykseen, jonka ohessa myös nämä luvut merkitään.
...
Jos joku niistä, jotka on julistettu valituiksi, ei ole ollut ilmoi- tetulla ja julkaistulla listalla, pitää kuitenkin keskuslauta- kunnan, ennenkuin valtakirja hänelle annetaan, tiedustella häneltä, suostuuko hän vastaanottamaan edustajan toimen.
Jos ehdokas kieltäytyy taikka ei kymmenen päivän kuluessa tiedon saamisesta lukien keskuslautakunnalle ilmoita suostu- mustaan, täytetään avoin sija niinkuin 67 §:ssä sanotaan.
67 §. Jos joku on valittu kahdessa tai useammassa vaalipiiris- sä, on hän oleva sen vaalipiirin edustaja, jossa hänellä on suurin vertausluku.
Siten poistuneen jälkeen avoimeksi joutunut sija täytetään etupäässä siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, josta hän oli valittu, ja tulee hänen sijaansa se, joka siinä on saanut suurimman vertausluvun lähinnä valitun tai valittujen jälkeen. Jos sellaista ei ole, täytetään avoin sija samojen perusteiden mukaan siitä yhdistetystä ääniryhmästä, johon yksinkertainen ääniryhmä kuului.
...
Lapin vaalipiirissä on, jos edustajaksi valittu kieltäytyy tointa vastaanottamasta taikka jos valitun sija muuten tulee avoimeksi, viipymättä toimitettava uusi edustajanvaali. Kuvernööri määrätköön vaalin ajan ja kuulututtakoon sen.
68 §. Edustajan valtakirjan pitää olla näin kuuluva:
"Edustajanvaalissa, joka p:nä kuuta toimitettiin vaalipiirissä, on N. N., asuva , valittu olemaan edustajana Suomen Suuri- ruhtinaanmaan valtiopäivillä, tästä päivästä alkaen
kunnes tämänjälkeiset edustajanvaalit on suoritettu; ja olkoon tämä todistus edustajan valtakirjana." Paikka ja aika.
...
69 §. Kaikki vaaliliput ovat tämän jälkeen pantavat päällyk- seen, joka suljetaan keskuslautakunnan ja sen puheenjohta- jan sineteillä, ja säilytettävät, kunnes lähinnä seuraavat vaalit on toimitettu.
Kaikki laskelmat ovat yhdistettävät keskuslautakunnan ja puheenjohtajan sinettisiteellä sekä säilytettävät pöytäkirjan liitteenä.
70 §. Kun toimitus keskeytetään, pitää kaikki vaaliliput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan saa niitä käsiinsä.
71 §. Keskuslautakunnan kokouksissa tehdään pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päivät, kellonlyömä, jolloin se alkoi, keskeytyi ja päättyi, läsnäolevat jäsenet sekä päätök- set; kuitenkin voidaan päätöksen sisällys ilmoittaa viittaa- malla kirjeeseen tai muuhun toimituskirjaan.
Erikseen on pöytäkirjaan otettava mitättömien vaalilippujen lukumäärä kussakin äänestysalueessa.
Pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri ja todistaa oikeaksi puheenjohtaja.
72 §. Kun vaalin tulos määrätään, on pöytäkirjassa nimeltä mainittava sekä valitut henkilöt että ne jotka, edustajansijan joutuessa avoimeksi, lähinnä tulevat valittujen tilalle.
Kukin näistä merkitään pöytäkirjaan ilmoittamalla hänen nimensä, ammattinsa tai toimensa ja asuinpaikkansa, sekä hänen saamansa äänimäärä ja vertausluku.
73 §. Keskuslautakunnan tulee heti antaa läänin kuvernöö- rille ja vaalipiirin vaalilautakunnille tieto vaalin tuloksesta ja julkaista se ynnä valittujen vertausluvut vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.
Kullekin valitulle toimituttakoon keskuslautakunta myös viipymättä hänen valtakirjansa.
74 §. Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka pidetään vaali- lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saapuvilla.
75 §. Keskuslautakunnasta lähtevät toimituskirjat alle- kirjoittaa lautakunnan puolesta puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.
8 luku.
Miten edustajanvaalista valitetaan.
76 §. Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaalista, tehköön sen kirjallisella valituksella, joka viimeistään neljäntenätoista päivänä siitä, kuin vaalin tulos 66 §:n mukaan tiedoksipanolla julkaistiin, on ennen kello kahtatoista päivällä läänin kuvernöörille annettava.
77 §. Jos edustajanvaalista on valitettu, vaatikoon kuvernööri heti ne tiedot ja selitykset, jotka valituksen johdosta katso- taan tarpeellisiksi, ja antakoon sitten viipymättä asiasta päätöksen.
78 §. Kuvernöörin päätöksen julkaisemisesta ja sen ilmoitta- misesta yksityiselle asialliselle, niin myös muutoksenhakemi- sesta siihen noudatettakoon mitä 12 ja 13 §:ssä on säädetty.
9 luku.
Erityisiä säännöksiä.
79 §. Kaikki menot vaalilautakunnista ovat kuntien suori- tettavat, jota vastoin vaaliliput kustannetaan ja kaikki menot keskuslautakunnista suoritetaan valtion varoista.
Keskus- ja vaalilautakunnilla on vapaakirjeoikeus.
80 §. Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä.
Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.