Armollinen Asetus,
koskeva Keisarillisessa Aleksanderin-Yliopistossa opiskele- vaa nuorisoa.
Annettu Suomen lahdella "Aleksandria" laivalla 20 (7) p:nä syyskuuta 1907.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Keisarillisen Aleksanderin- Yliopiston Kanslerinviraston alamaisesta esityksestä, olles- saan Suomen lahdella "Aleksandria" laivalla 20 päivänä syyskuuta 1907 suvainnut Armossa vahvistaa seuraavan asetuksen.
Kumoamalla mitä tähän asti on asiassa säädetty, määrätään Keisarillisessa Aleksauderin-Yliopistossa opiskelevaan nuorisoon nähden seuraavaa:
1. Yleisiä määräyksiä.
§ 1. Se, joka on oikeutettu pääsemään yliopistoon oppilaaksi ja tahtoo tätä etuaan käyttää, saapukoon määrättynä päivä- nä yliopiston kansliaan kirjoittamaan nimensä ylioppilas- matrikkeliin, ja rehtori antakoon hänelle konsistorin vahvis- taman kaavan mukaisen ylioppilaskirjan. Ennenkuin ylioppilas alkaa käyttää yliopisto-opetusta hyväkseen, tulee hänen ilmoittautua sen tiedekunnan tai osaston dekanille, jonka alaan hänen valitsemansa opintoaineet kuuluvat.
§ 2. Jokaisen yliopiston kirjoihin merkityn ylioppilaan tulee kuulua johonkin niistä osakunnista, joihin opiskeleva nuoriso jakautuu. Ulkomaalainen saakoon kuitenkin oppilaana kuulua yliopistoon olematta minkään osakunnan jäsen; siinä tapauksessa on hän rehtorin erityisen valvonnan alaisena.
§ 3. Opiskelevan nuorison lähin valvominen kuuluu, osa- kuntien ohella, rehtorille ja osakuntien inspehtoreille. Nämä muodostavat rehtori esimiehenä kollegin, joka käsittelee erinäisiä opiskelevaa nuorisoa koskevia asioita.
Inspehtorikollegin kutsuu kokoon rehtori, kun hän katsoo siihen syytä olevan tai kun kaksi jäsentä sitä vaatii. Kollegi on päätösvoipa kun vähintäin kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla.
§ 4. Ylioppilas harjoittakoon opinnoitansa ahkerasti, osoitta- koon tavoissaan ja elämässään säädyllisyyttä ja hyvää käytöstä sekä noudattakoon yliopistolle säädettyä järjestystä.
§ 5. Ylioppilaan, joka lukukauden ajalla aikoo nauttia opetusta yliopistossa, on oltava läsnä yleisissä lukukauden avajaisissa ja niitä seuraavien kahden viikon kuluessa ilmoittauduttava rehtorinkansliaan ja sen osakunnan kuraattorille, johon hän kuuluu, samalla mainiten ne luennot ja harjoitukset, joihin hän aikoo ottaa osaa, sekä asuntonsa. Jos hän vaihtaa asuntoa, on hän velvollinen kahden päivän kuluessa siltä ilmoittamaan. Jos ylioppilas tahtoo olla poissa yliopistosta koko lukukauden tai jonkun osan siitä, pyytäköön siihen luvan rehtorilta.
§ 6. Ylioppilas, joka laiminlyö määrätyssä järjestyksessä ilmoittautua lukukauden alussa eikä poisjäämiseensä ole rehtorin lupaa hankkinut, poistettakoon yleisestä ylioppilas- luettelosta.
§ 7. Jos ylioppilas, saatuaan rehtorin luvan jäädä joksikin aikaa pois yliopistosta, tahtoo lukukauden kestäessä ryhtyä jatkamaan opinnoitansa tai suorittaa opinnäytteitä, olkoon velvollinen viipymättä ilmoittautumaan niinkuin 5 §:ssä on säädetty. Jos ylioppilas lukukauden kestäessä aikoo lähteä yliopistokaupungista, tulee hänen rehtorinkansliaan ja kuraattorille siitä ilmoittaa.
§ 8. Lukukauden alussa on ylioppilaan myöskin ilmoittau- duttava niille opettajille, joiden opetusta hän tahtoo nauttia, tullakseen merkityksi näiden opintoluetteloihin sekä saadakseen neuvoja ja selityksiä opinnoissaan seurattavasta järjestyksestä.
§ 9. Oppiarvoa saavuttamaton ylioppilas olkoon velvollinen oppiaineikseen ilmoittamaan vähintäin kahden yliopiston- opettajan luennot tai toimeenpanemat harjoitusjaksot. Jos ylioppilas lukukauden varrella tahtoo vaihtaa oppiainetta, ilmoittakoon tästä asianomaisille opettajille. Jos hän tutkin- toon valmistautuakseen tai muusta pätevästä syystä tarvitsee helpoitusta velvollisuudesta kuunnella luentoja, ilmoittakoon siitä tiedekunnan tai osaston dekanille, jolle tällaisen huojennuksen myöntäminen kuuluu.
Ylioppilas, joka harjoittaa opintoja polyteknillisessä opis- tossa tai jossakin muussa pääkaupungin korkeammassa oppilaitoksessa, mutta tahtoo pysyä yliopiston kirjoissa, olkoon vapaa velvollisuudesta käydä luennoilla ja harjoituksissa.
§ 10. Jokaisella oppiarvoa saavuttamattomalla ylioppilaalla pitää olla määrätyn kaavan mukainen opintokirja. Lukukausi-ilmoitus on rehtorinkansliassa opintokirjaan merkittävä.
§ 11. Opettajalle ilmoittautuessaan näyttäköön ylioppilas opintokirjansa ja opettaja merkitköön siihen nimensä, opetusaineen ja ilmoittautumispäivän. Lukukauden lopussa on opintokirja taas opettajalle näytettävä ja tämän on siihen merkittävä päivä sekä millä menestyksellä ylioppilas on ottanut osaa toimeenpantuihin harjoituksiin ja kuuluste- luihin. Jos opettaja katsoo tarpeelliseksi kutsua ylioppilaan erityisesti puheilleen, olkoon tämä velvollinen sellaiseen keskusteluun saapumaan. Kun ylioppilas tahtoo yliopistossa suorittaa opinnäytteitä, on hänen esitettävä opintokirjansa; siihen merkittäköön myöskin jokainen hänen suorittamansa opinnäyte.
§ 12. Sittenkun määrätyt lukukausimerkinnät ovat opinto- kirjaan tehdyt, on se ennen lukukauden päättymistä jätettävä tiedekunnan dekanille, jotta matrikkeliin merkittäisiin minkä opettajien opetusta ylioppilas on nauttinut ja mitä opinnäytteitä suorittanut.
§ 13. Ylioppilaan, joka nauttii yliopistollista stipendiä, tulee ehdottomasti olla läsnä lukukauden alkaessa pidettävässä stipendiaattihuudossa, ja lukukauden lopulla, erityisesti määrättyyn aikaan, joko opintokirjaa näyttäen tai muilla todistuksilla osoitettava harjoittaneensa stipendin nautti- miseen vaadittavia opintoja. Stipendiaatin vapauttaminen velvollisuudesta olla lukukauden aikana läsnä yliopistossa on konsistorin vallassa.
§ 14. Ylioppilas, joka 6 §:n mukaisesti on poistettu yleisestä ylioppilasluettelosta, voi, ellei hänen ottamisestaan yliopis- ton oppilaaksi ole kahdeksaa vuotta enempää kulunut, ilmoittautua yliopiston rehtorille uudelleen yliopiston kirjoihin merkittäväksi, ja rehtorin harkinnasta riippuu, onko hakijan tällöin esitettävä erityinen todistus käytöksestään sinä aikana, jolloin hän ei ole yliopistoon kuulunut. Jos enemmän kuin yksi lukukausi on kulunut siitä kun hän viimeksi on ollut yliopiston kirjoissa, on osakunnan 31 §:n mukaisesti annettava lausuntonsa, suostuuko osakunta hänet uudelleen jäsenekseen ottamaan. Yliopiston kirjoihin uudelleen ottamisesta antaa rehtori ylioppilaalle erityisen todistuksen.
§ 15. Lopullisen virkatutkinnon yliopistossa suorittaneen ylioppilaan tulee pyrkiessään valtionvirkaan, noudattamalla 40 §:n määräyksiä, ottaa erotodistus yliopistosta. Ilman sellaista todistusta valtion palvelukseen menneet ovat ylioppilasmatrikkelista poistettavat. Joka erotodistuksen ottaen on eronnut yliopistosta menemättä valtion palveluk- seen, olkoon oikeutettu 14 §:n määräämällä tavalla uudelleen pääsemään yliopistoon oppilaaksi; kuitenkin on rehtorin ilmoitettava tästä konsistorille poytäkirjaan merkitsemistä varten.
§ 16. Ylioppilas, joka opintoaikanaan viranhakua tai muuta asiata varten tarvitsee yliopistotodistusta, pyytäköön sitä kirjallisesti konsistorilta, samalla mainiten, mitä varten todistusta tarvitaan.
§ 17. Lisensiaattiarvon saavuttaneella ylioppilaalla olkoon lupa rehtorin suostumuksella edelleenkin harjoittaa tieteelli- siä opintoja yliopistossa; älköön häntä kuitenkaan enää ylioppilaihin luettako.
§ 18. Ylioppilas, joka kahdeksan vuoden kuluessa siitä, kun hän on tullut yliopiston kirjoihin otetuksi, ei ole suorittanut lopullista virkatutkintoa tai saavuttanut oppiarvoa, on yliopiston matrikkelista poistettava, ellei rehtori harkitse kohtuulliseksi, että hän sairauden tai muun pätevän syyn tähden saa sanotun ajan jonkun verran pidennetyksi.
§ 19. Jos kandidaatti kandidaattitutkintoaan seuranneiden kahdeksan vuoden kuluessa ei ole saavuttanut korkeampaa oppiarvoa, poistettakoon hän yliopiston matrikkelista, ellei asianomainen tiedekunta todista hänen edelleenkin sitä tarkoitusperää varten harjoittavan menestystä lupaavia opinnoita.
Ylioppilas, joka tämän tai lähinnä edellisen pykälän määräyksen johdosta on matrikkelista poistettu, mutta tahtoo uudelleen päästä yliopistoon, hakekoon lupaa siihen konsistorilta.
§ 20. Ken virkatutkinnon suoritettuaan tai oppiarvon saavutettuaan on eronnut yliopistosta, olkoon oikeutettu edelleen käymään luennoilla ja suorittamaan tutkinnoita; älköön hän kuitenkaan muissa suhteissa nauttiko ylioppilaille kuuluvia etuuksia.
§ 21. Jos ylioppilaat tahtovat muodostaa kirjallisen, tieteelli- sen tai muita yliopiston tehtäviin soveltuvia pyrintöjä edustavan yhdistyksen, pyytäkööt rehtorilta vahvistusta yhdistyksen säännöille.
§ 22. Jos ylioppilaat laillistettujen yhdyskuntiensa ulko- puolella tahtovat keskuudessaan panna toimeen yleisen kokouksen neuvottelua tai päätöksen tekoa varten, tulee heidän ilmoittaa siitä rehtorille. Jos rehtori, katsoen yliopis- tossa vallitsevaan järjestykseen, epäilee kokouksen sopivai- suutta, lykätköön asian inspehtorikollegiin, jonka päätöksestä kokouksen salliminen tai kieltäminen siinä tapauksessa riippuu.
§ 23. Ylioppilaiden kokoukset, jotka säädetyllä tavalla toimeenpannaan yliopiston tai ylioppilasyhdyskuntien rakennuksissa tai niiden vuokraamissa huoneustoissa, ovat yliopiston viranomaisten suojeluksen alaisia.
§ 24. Ylioppilailla on sama oikeus kuin muillakin kansalaisilla ottaa osaa yleisiin lain sallimiin kokouksiin.
§ 25. Pannessaan toimeen julkiset huvit tai kokouksen taivasalla noudattakoot ylioppilaat lakia ja polisijärjestystä.
§ 26. Velasta tai muusta sitoumuksesta vastatkoon ylioppilas yleisen lain mukaan.
2. Ylioppilasosakunnat.
§ 27. Opiskeleva nuoriso jakautuu osakuntiin, jotka vastaa- vat määrättyjä maan alueita; kuitenkin voi sama alue olla yhteinen useammalle osakunnalle.
§ 28. Osakuntien tarkoituksena on edistää sivistystä, siveelli- syyttä ja hyvää järjestystä ylioppilaiden keskuudessa sekä jäsenilleen hankkia tilaisuutta jalostavaan toverielämään ja keskinäiseen avustukseen.
§ 29. Osakuntien yleinen valvonta on yliopiston rehtorin asiana.
§ 30. Ken ilmoittautuu rehtorille yliopistoon päästäkseen, hänen on samalla ilmoitettava mihin osakuntaan haluaa kuulua, ja on hän oikeutettu valitsemaan sen osakunnan, jonka alueella hän on syntynyt, asunut tai nauttinut koulu- opetusta, tai sen, johon isänsä on kuulunut. Jos hän sukulai- suussuhteiden perusteella tai jostakin samanlaisesta syystä tahtoisi päästä jonkun toisen osakunnan jäseneksi, voidaan tämä, rehtorin harkinnan mukaan, hänelle myöntää, jos osakunta ilmoittaa suostuvansa hänet vastaanottamaan. Sama koskee myöskin ulkomaalaista, joka ilmoittaa haluavansa jonkun osakunnan jäseneksi.
§ 31. Osakuntaan pääsyä koskevan hakemuksen lykkää rehtori, ennenkuin yliopiston kirjoihin merkitseminen tapahtuu, osakunnan käsiteltäväksi, jolla on valta, vaikka hakija muuten olisikin jäsenyyteen oikeutettu, hakijan käytökseen katsoen joko hyväksyä tai hyljätä se. Sittenkuin ylioppilas on tullut kirjoihin merkityksi, otettakoon hän osakunnan yhteyteen ja kirjoitettakoon sen matrikkeliin, ja pysyy hän osakunnan jäsenenä niinkauan kuin hän ylioppi- laana kuuluu yliopistoon. Ylioppilaan älköön sallittako muuttaa osakunnasta toiseen, ellei inspehtorikollegi, asianomaisia osakuntia kuultuaan, harkitse erinomaisten syiden sellaista muuttoa puoltavan.
§ 32. Ehdotus osakunnan jakamisesta tai muunlaisesta osakunnan aluepiirin muuttamisesta tehdään konsistorille, jolla on valta, inspehtorikollegin mieltä kuultuaan, hyväksyä tai hyljätä ehdotus. Osakuntaa ei saa jakaa, ellei asiata osakunnassa käsiteltäessä vähintäin kaksi viidettäosaa kokouksessa läsnä olleista jäsenistä sitä tahdo.
§ 33. Kutakin osakuntaa valvoo ja johtaa lähinnä inspehtori, kuraattorin avustamana.
§ 34. Inspehtorin valitsee osakunta vakinaisten ja ylimää- räisten professorien joukosta. Vaali alistetaan konsistorin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Jos osakunta konsistorin määräämän ajan kuluessa ei ole ryhtynyt inspehtoria valitsemaan, on konsistorin tähän toimeen vaalikelpoisista määrättävä sopiva henkilö inspehtorin tehtäviä hoitamaan.
§ 35. Kuraattoriksi valitsee osakunta kolmeksi lukuvuodeksi jonkun aikaisemmin osakuntaan kuuluneen dosentin tai yliopiston kirjoissa olevan lisensiaatin tai jonkun vanhem- man jäsenensä, joka suostuu toimen vastaanottamaan. Vaalin tulos on viipymättä rehtorille ilmoitettava. Kuraatto- rin nauttiessa virkavapautta, jonka myöntäminen riippuu osakunnasta, tai hänen tilapäisesti estettynä ollessaan, on osakunnan valittava joku jäsenistään virkaa toimittavaksi kuraattoriksi.
§ 36. Kuraattorin tehtävänä on osakunnan asioiden lähin hoito, jossa suhteessa hänen on noudatettava mitä siitä on säädetty tai osakunnan keskuudessa sovittu. Kuraattori vastaa osakunnan pöytäkirjasta ja on velvollinen pitämään jatkuvaa luetteloa osakunnan jäsenistä. Inspehtorin poissa- ollessa johtaa kuraattori puhetta osakunnan kokouksissa. Kuraattorille suorittaa jokainen lukukauden aikana läsnä- oleva osakunnan jäsen maksun, jonka suuruuden inspehtori- kollegi osakunnan esityksestä määrää.
§ 37. Lukukausien aikana kokoontuu osakunta säännöllisesti varsinaisiin kokouksiin omien lähempien määräystensä mukaisesti. Jos ilmaantuu syytä ylimääräisen kokouksen pitämiseen, kutsuu sen kokoon inspehtori tai kuraattori. Joka kokoukseksi on kuraattorin ilmoitettava inspehtorille kokouksessa esilletulevat asiat; ja on inspehtorilla oikeus kieltää käsiteltäväksi ottamasta asiaa, jonka hän ei harkitse soveltuvan osakunnan tehtäviin. Osakunnan päätös olkoon pätevä, ellei inspehtori näe syytä olevan alistaa sitä inspehtorikollegin harkittavaksi ja ratkaistavaksi. Osa- kunnan päätöksiin ja vaaleihin ovat ainoastaan mies- kohtaisesti läsnäolevat jäsenet oikeutetut ottamaan osaa.
Yliopiston viranomaisilla on oikeus saada tieto osakunnan päätöksistä.
§ 38. Jos jäsen on tyytymätön osakunnan toimenpiteeseen, voi hän siitä kirjallisesti inspehtorikollegiin valittaa neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tekemisestä tai siitä tiedon saatuaan. Kurinpitoasioista tehtyyn päätökseen nähden on kuitenkin noudatettava mitä 57 § siitä sisältää.
§ 39. Osakunnan jäsenen kurinpitohairahdusta tutkimaan ja harkitsemaan on osakunnan asetettava erityinen valiokunta, ja on osakunnalla oikeus jättää valiokunnalle asian lopulli- nenkin ratkaisu. Kun siihen syytä on, voi inspehtori, kuraattorin kanssa neuvoteltuaan, määrätä, että kurinpito- asia on ainoastaan asianosaisen sukupuolta olevien osakun- nanjäsenten käsiteltävä.
§ 40. Kun osakunnanjäsen aikoo erota yliopistosta tai kun hän muutoin tarvitsee todistusta, ilmoittakoon siitä kuraattorille, minkä jälkeen osakunta arvostelee hänen käytöksensä. Hänelle annetusta arvosanasta antakoon kuraattori kirjalli- sen todistuksen. Jos hakija on velkaa osakunnan rahastoon, voidaan häneltä kieltää todistus, kunnes hän on velkansa suorittanut.
§ 41. Osakunnan tarkoituksiin soveltuvien menojen suoritta- miseksi on osakunta oikeutettu inspehtorikollegin suostu- muksella määräämään jäsentensä suoritettavaksi maksuja osakunnan rahastoon.
§ 42. Muissa suhteissa järjestäköön ja määrätköön ylioppilasosakunta itse asiansa.
§ 43. Kaikkia osakuntia yhteisesti koskevien asioiden käsitte- lemistä varten on osakunnilla oikeus asettaa valtuuskunta, johon kuuluu yhtä monta jäsentä kustakin osakunnasta. Jos valtuuskunta pitää tarpeellisena toimenpiteisiin ryhtymisen jossakin asiassa, jossa osakunnat eivät ole päätösvaltaiset, tehköön asiasta esityksen inspehtorikollegiin.
3. Ylioppilaskunta.
§ 44. Ylioppilaskunta, johon jäsenenä kuuluu jokainen yliopiston kirjoissa oleva ylioppilas, kokoontuu kokouksiin keskustelemaan ja päättämään kysymyksistä, jotka koskevat opiskelevan nuorison yhteisesti omistamia rakennuksia, kirjastoa, kokoelmia, rahavaroja sekä muita kunnan yhteisiä asioita. Opiskelevan nuorison rakennukset ja muu yhteinen omaisuus ovat yliopiston rehtorin ylimmän valvonnan alaiset.
§ 45. Näiden kokousten neuvotteluja johtamaan tulee yli- oppilaskunnan vuoden ajaksi kerrallaan valita puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yliopiston dosenttien, lisensiaattein tai oppiarvon saavuttaneiden kunnan jäsenten joukosta, ja ovat vaalit alistettavat konsistorin tutkittaviksi ja vahvistetta- viksi.
§ 46. Ylioppilaskunta kokoontuu, milloin kunnan asiat vaati- vat kokouksen pitämistä tahi kunnan jäsenet määrätyssä järjestyksessä sitä pyytävät, ja tulee puheenjohtajan, ilmoi- tettuaan siitä ja esiintulevista asioista rehtorille, kutsua kokous kokoon. Jos rehtori ei katso kokouksen tarkoituksen soveltuvan ylioppilaskunnan tehtäviin, tulee hänen jättää kysymys kokouksen pitämisestä inspehtorikollegin ratkaistavaksi.
§ 47. Äänestyksiin ja vaaleihin ylioppilaskunnan kokouksissa saa ainoastaan mieskohtaisesti läsnäoleva ylioppilas ottaa osaa, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin sen syyslukukauden alusta, joka seuraa sitä kalenterivuotta, jolloin hänet kirjoi- tettiin yliopiston matrikkeliin.
§ 48.
Ylioppilailla, jotka 57 §:n mukaisesti ovat osakunnan yhteydestä...
§ 58. Kurinpitoasioita käsittelemään valitsee inspehtorikolle- gi joka lukuvuodeksi keskuudestaan valiokunnan johon kuuluu rehtori ja vähintäin neljä jäsentä mutta tulee sellaisen asian käsittelyyn aina ottaa osaa sen inspehtorin jonka osa- kuntaan syytetty ylioppilas kuuluu. Valiokunnalla on valta päättää sellaisessa asiassa inspehtorikollegin nimessä, ellei kaksi valiokunnan jäsentä vaadi kollegin kokoonkutsumista. Kurinpitoasioita käsiteltäessä on yliopiston asiamies velvolli- nen olemaan läsnä.
§ 59. Rehtorin tai inspehtorikollegin ratkaistavasta kurin- pitohairahduksesta voidaan ylioppilas tuomita seuraaviin rangaistuksiin:
varoitukseen, jonka antaa joko rehtori yksityisesti tai asian- omaisen osakunnan inspehtorin läsnäollessa taikka inspeh- torikollegi;
inspehtorikollegin tuomitsemaan stipendin menettämiseen joko määräajaksi tai ainaiseksi, johon langetettaessa kuitenkin on huomioonotettava, mitä yksityisstipendien perustajat sellaisten tapausten varalta ovat säätäneet;
inspehtorikollegin tuomitsemaan eroittamiseen yliopistosta ja sen laitoksista korkeintaan neljäksi lukukaudeksi;
karkoitukseen ainaiseksi, jolloin syyllinen inspehtorikollegin päätöksellä julistetaan yliopistosta eroitetuksi.
Viimeiseksi mainittuun rangaistukseen tuomitulla ylioppi- laalla on oikeus neljäntoista päivän kuluessa tuomion julistamisesta hakea siihen muutosta yliopiston kanslerilta.
§ 60. Kun vajavaltainen ylioppilas tuomitaan eroitettavaksi, on rehtorin ilmoitettava siitä hänen edusmiehelleen ja rangaistukseen tuomittu on, rehtorin harkinnan mukaan toimitettava pois yliopistokaupungista.
§ 61. Ylioppilas, jolla on nautittavanaan stipendi, menettä- köön sen jokaiselta lukukaudelta, jonka aikana hän on eroitettuna olipa hän eroitettuna koko lukukauden tai jonkun osan siitä.
§ 62. Rikoksesta yleistä lakia tai polisijärjestystä vastaan rangaistaan ylioppilasta kuten muitakin kansalaisia. Kun polisiviranomainen on pidättänyt tai vanginnut ylioppilaan on siitä ilmoitettava rehtorille, ja on rehtorilla tai hänen määräyksestään yliopiston asiamiehellä oikeus olla läsnä asiasta toimeenpannussa polisikuulustelussa. Kun ylioppi- lasta oikeudessa syytetään on tuomioistuimen Iähetettävä tieto siitä rehtorille, joka, jos hän katsoo sen tarpeelliseksi, määrätköön yliopiston asiamiehen olemaan läsnä asian käsittelyssä. Jos rehtori tutkintopöytäkirjasta ja päätöksestä, jonka tuomioistuin on velvollinen viipymättä rehtorin tietoon saattamaan, huomaa syytetyn käyttäytyneen moitittavasti, voi hän tuomioistuimen päätöksestä riippumatta antaa syytetylle varoituksen tai lykätä asian osakunnan tai
inspehtorikollegin käsiteltäväksi.
V. t. Kansleri F. G. Björnberg.