Gustaf Hjärne syntyi 17.9. 1768 Tukholmassa ja kuoli 26.9. 1845 Helsingissä. Vanhemmat: kauppakollegion asessori Karl H. ja Hedvig Katarina Classon.
Hjärne oli mukana vuosien 1788-90
sodassa sekä palveli majurina ja asevarikon päällikkönä 1808 Viaporissa linnoituksen antautuessa. Ruutivaraston niukkuutta koskevilla väärillä ilmoituksillaan hän vaikutti Cronstedtin päätökseen, mutta yritti myöhemmin saada tämän rikkomaan antautumissopimuksen. Hjärnen puoliso yhdessä parin muun ruotsalaisen aatelisrouvan kanssa auttoi venäläisiä Viaporin puolustajien mielialan lamauttamisessa.
Hjärne erosi sotapalveluksesta 1811 ja julkaisi samana vuonna Tukholmassa kirjasen, jossa vieritti syyn antautumisesta kokonaan Cronstedtin niskoille.
Hjärne nimitettiin vuonna 1812 Suomen tullijohtokunnan päälliköksi. Päätös hieman ihmetytti aikalaisia, mutta se oli ylempi tahto: "Kenraalikuvernööri suosittelee erityisesti majuri de Hjernea kunnian miehenä vaikkakin vähän perehtyneenä tulliasioihin". Hän oli myös Uudenmaan-Hämeen maaherrana vuosina 1816-28.
Vuonna 1831 Hjärnestä tuli senaatin kirkollistoimituskunnan päällikkkö ja 1834 talousosaston varapuheenjohtaja. Samalla hän sai salaneuvoksen arvon. Erotessaan senaatista vuonna 1841 hänet korotettiin vapaaherraksi. Hjärnen syrjäytti L.G. von Haartman.
Puoliso vuodesta 1801 Gustafva Sofia Rosenborg (kuoli 1860).