Gustaf Gabriel Hällström syntyi 25.11. 1775 Ilmajoella ja kuoli 2.6. 1844 Helsingissä. Vanhemmat: kappalainen Karl H. ja Anna Rein.
Hällström valmistui tohtoriksi (maisteriksi) 1795 ja nimitettiin fysiikan dosentiksi Turun yliopistoon 1796, vuonna 1801 jo fysiikan professoriksi, missä virassa oli kuolemaansa saakka.
Hällström oli huomattava tutkija ja taitava kokeiden suorittaja. Hänen tärkein työnsä koski aineitten laajentumista lämmön vaikutuksesta. Tarkistaakseen De Lucin havainnon, että vedellä on suurin tiheytensä noin + 4°C lämpötilassa, Hällström käytti omintakeista keinoa. Vaakakupin alle sijoitettiin hiuksesta riippuva ohutseinäinen lasipallo, joka upotettiin veteen ja jonka koko vaihteli lämpötilan mukaan. Kokeen tulokset olivat erittäin tarkat.
Hällströmin tätä koetta koskeva tutkimus Undersökning om vattnets volumförändring af värme, och bestämmelse af den värmegrad, hvarvid vattnets täthet är störst julkaistiin 1823 ja hän sai Ruotsin Tiedeakatemialta sekä Fernerin että Lindblomin palkinnon.
Hällström piti haihtumiskylmyyttä hallan perussyynä: missä maaperä on huono lämmönjohtaja, täytyy haihtuvan veden anastaa ilmalta haihtumiseen tarvittava lämpömäärä, ja tästä johtuu erityisesti soitten ja savipeltojen hallanarkuus. Tästä pääteltiin, että hallan poistamiseksi suot on kuivattava, järvet laskettava ja pellot ojitettava hyvin.
Hällström aloitti Turussa lämpötilaa ja ilmanpainetta koskevien havaintojen teon (yleensä joka tunti klo 7-23) ja jatkoi niitä Helsingissä 1828-44. Tästä alkoivat tarkat säähavainnot Suomessa.
Hällström kuului yliopiston hallinnon uudistamista varten 1821 asetettuun komiteaan ja hän oli useita kertoja yliopiston rehtorina.
Hällström oli myös pappi ja vuonna 1833 hän oli ehdolla arkkipiispan virkaan.
Hänet kutsuttiin Ruotsin Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1808 ja hän oli Suomen Tiedeseuran perustajia ja ensimmäinen puheenjohtaja.
Hänen lapsensa korotettiin isän ansioiden perusteella aatelissäätyyn vuonna 1830.
Puoliso vuodesta 1796 vapaaherratar Johanna Elisabet von Köhler, kappalainen Johan Appelgrenin leski (kuoli 1825), ja vuodesta 1826 Hedvig Elisabet Gadolin (kuoli 1864).