Jacob Judén eli Jaakko Juteini syntyi
14.7. 1781 Hattulassa ja kuoli 20.6. 1855 Viipurissa. Vanhemmat: talollinen Heikki Juutila ja Elisabet Juhontytär.
Juteini kävi Hämeenlinnan koulua ja pääsi ylioppilaaksi Turun lukiosta 1800. Hän luopui uskonnollisten epäilyjen vuoksi suunnittelemaltaan papin uralta ja lueskeli pääasiassa kielitieteellisiä, historiallisia ja filosofisia aineita Porthanin, Franzénin ym. johdolla pysyen tutkintoja suorittamatta yliopiston kirjoissa aina vuoteen 1812.
Juteini oli välillä pitkät ajat kotiopettajana eri puolilla maata ja tutustui eri murteisiin. Vuonna 1812 hän pääsi Haminaan vt. maistraatinsihteeriksi ja 1813 vakinaiseksi Viipuriin, missä virassa sitten pysyi vuoteen 1840. Samana vuonna hän sai yliopistolta kunniatohtorin arvon.
Kirjailijantoimintansa Juteini aloitti 1804 julkaisemalla Åbo Tidningarissa suomenkielisen sururunon Porthanin kuoleman johdosta. Vuonna 1810 ilmestyi hänen ensimmäinen runovihkonsa Kirjoituksia Jak. Juteinilda I. Runokirjoituksia.
Sittemmin ilmestyi mm. runoja Aleksanteri I:n ylistykseksi, Muisto-Patsas Suomessa Aleksanderille I (1815) ja Venäläinen eli Runo Pohjan Sodasta (1816). Samassa yhteydessä Juteini julkaisi runonsa Suomen laulu (Arvon mekin ansaitsemme). Runovihko Vaikutuksia Suomalaisen sydämessä (1816) sisältää seuraja juomalauluja, mm. Laulu elämän nautinnosta.
Samoihin aikoihin Juteinilta ilmestyi kaksi pientä näytelmää Perhe-Kunda ja Pila Pahoista Hengistä (1817), joissa Juteini ivaa taikauskoa ja kummitusten pelkoa, sekä pienet filosofiset kirjoitelmat Tutkinnon Aineita ja Tutkindo Kuolevaisuudesta (1817). Ne olivat alallaan ensimmäisiä suomen kielellä.
Erään pilkkarunon vuoksi Juteini päätti 1819 luopua kirjailijantoimestaan ja julkaisi runon Lähtö-Laulu eli Hyvästi-Jättö Wäinämöiselle, mutta seuraavana vuonna ilmestyi Huilun Humina eli Takaisin Tulo Wäinämöisen Hyvästi Jätöstä. Juteini lopetti pilkkaja juomalaulujen kirjoittamisen ja alkoi tehdä opettavaisia kertomuksia.
Juteinin uskonnollisia mietteitä sisältävän kirjan Anteckningar af Tankar uti Warianta ämnen (1827) väitettiin edustavan kirkon opista poikkeavaa kerettiläisyyttä: koko painos poltettiin oikeuden päätöksen nojalla julkisesti vuonna 1829. Se on ainut vastaava tapaus Suomessa. Vuonna 1831 senaatti kumosi Juteinia vastaan nostetun syytteen.
Maalaisväestöön samoin kuin nuorempiin suomenkielisiin kirjailijoihin Juteinin toiminnalla oli vaikutusta. Hän muutti myös suomen oikeinkirjoitusta, mm. luopumalla x:n käytöstä.
Puoliso vuodesta 1829 Katarina Margareta Blank (kuoli 1841).