Johan Jacob Julin syntyi 5.8. 1787 Oulussa ja kuoli 11.3. 1853 Helsingissä. Vanhemmat: apteekkari Johan J. ja Albertina Karberg.
Julin valmistui isänsä johdolla ja osittain Upsalassa opiskellen apteekkialalle, suoritti apteekkarintutkinnon ja osti 1811 Turusta akatemian apteekin. Hän oleskeli Englannissa ja tutustui siellä erityisesti kemiaan ja maan teollisuuteen.
Apteekkiliikkeen ohella Julin harjoitti muuta liiketoimintaa: tuontija vientikauppaa, sekä tupakka-, telakka-, ym. teollisuutta ja varustamotoimintaa. Vuonna 1819 hän perusti ensimmäisen höyrylaivayhtiön.
Julinilla oli myös yhteiskunnallisia harrastuksia. Vuonna 1820 hän perusti omalla kustannuksellaan perusti Turkuun maan ensimmäisen Bell-Lancasterin koulun, johon alkuperäisten määräysten mukaan oli otettava vain suomenkielisiä lapsia. Vuonna 1823 hän oli perustamassa Turkuun maan ensimmäistä säästöpankkia. Samana vuonna Julin osti Fiskarsin ruukin. Hän myi apteekkinsa Turun palon jälkeen 1829 ja keskittyi teollisuuteen. Fiskarsiin saatiin 1830 maan ensimmäinen hienotaetehdas ja 1836 ensimmäinen mekaaninen konepaja. Julinille kuuluivat myös Antskogin, Kosken, Trollshovdan, Näsen ja Kärkelän ruukit, Orijärven kuparikaivos ja rautakaivoksia.
Julin harrasti myös ns. järkiperäistä maanviljelystä ja metsänhoitoa. Hän järjesti maan ensimmäiset karjanäyttelyt ja kyntökilpailut. Hän perusti kouluja ja Fiskarsiin vuonna 1840 ensimmäisen työväenkirjaston.
Julin sai vuorineuvoksen arvon ja aateloitiin vuonna 1849 nimellä von Julin. Julin oli aikanaan maan rikkaimpia miehiä. Lapset jatkoivat ja laajensivat perheen yrityksiä.
Puoliso vuodesta 1813 Elisabet Katarina Keckman (kuoli 1815), vuodesta 1820 skotti Emilia Lindsay (kuoli 1835), vuodesta 1841 Charlotta Johanna Ottiliana Jegerschjöld (kuoli 1844), ja vuodesta 1846 Engel Lovisa Catharina Jegerschjöld (kuoli 1890).