Santeri Filander (myöh. Alkio) syntyi
17.6. 1862 Laihialla ja kuoli siellä 24.7. 1930. Hänen vanhempansa olivat maakauppias Juho Filander ja Maria Jakku.
Alkio toimi vuodesta 1880 lähtien kaupanhoitajana kotipitäjässään. Hän liittyi vuonna 1882 Etelä-Pohjanmaalla virinneeseen nuorisoseuraliikkeeseen, ja hänestä tuli sen aatteellinen ja käytännöllinen johtaja.
Omia lapsuudenmuistojaan Alkio kuvaili ensimmäisessä kirjassaan "Kuvaelmia katovuodelta 1867" (1885).
Alkio toimi nuorisoseuraliikkeen äänenkannattajan Pyrkijän toimittajana vuodesta 1890 lähtien.
Alkion merkittävin teos "Puukkojunkkarit" ilmestyi vuonna 1894.
Alkio toimi Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran puheenjohtajana vuodesta 1896 ja Suomen Nuorison Liiton johtotehtävissä vuodesta 1908 lähtien.
Alkiosta tuli vuonna 1906 Vaasaan perustetun Ilkka-lehden päätoimittaja. Alkio oli maalaisliiton kansanedustaja vuosina 1907-1922 sekä sosiaaliministerinä vuosina 1919-1920.