Gustaf Laurentius Stenbäck eli Lauri Kivekäs syntyi 12.7. 1852 Alavudella ja kuoli 26.3. 1893 Helsingissä. Vanhemmat: kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen.
Stenbäck valmistui filosofian kandidaatiksi 1875 sekä lakitieteen kandidaatiksi 1883. Hän omaksui kansallisuusaatteen jyrkässä muodossa: hän ei hyväksynyt kielellistä tasaarvoisuutta, vaan suomalaisten oli saatava johtoasema yhteiskunnassa. Puhetaidollaan hän sai itselleen kannatusta suomenkielisten ylioppilaiden piirissä. Ruotsalaisen teatterin Lepakko-esityksiä vastaan järjestämänsä mielenosoituksen johdosta hänet vuonna 1876 erotettiin puoleksitoista vuodeksi yliopistosta. Tänä vuonna Stenbäck muutti nimensä suomalaiseksi ja ilmoitti asiasta Virallisessa lehdessä. Se oli selkeästi poliittinen teko. Samana vuonna aloitti toimintansa myös radikaalifennomaanien klubi, Suomalainen Nuija, jonka puheenjohtaja Kivekäs alussa oli.
Kivekäs opiskeli myös kansantaloustiedettä Berliinissä 1877-78. Palattuaan kotimaahan hän ryhtyi entistä kiihkeämpään taisteluun ruotsinmielisiä ja maltillisia suomenmielisiä vastaan. Kivekäs perusti K. P. T. -seuran, jonka päämääränä oli yhteiskunnen täysi suomalaistaminen eli "koko programmi toimeen". Seuran jäsenet olivat pääasiassa Pohjalaisesta osakunnasta. Kivekäs oli sman osakunnan kuraattorina 1880-81.
Suoritettuaan tutkintonsa Kivekäs oli 1885 ja 1891 Tampereen kaupungin edustajana porvarissäädyssä, missä hän ajoi äänioikeuden laajentamista.
Kivekäs oli vuonna 1889 Kansallis-OsakePankin aloitteentekijöitä, mutta syrjäytettiin sen johdosta. Viimeiset vuotensa nuorena kuollut Kivekäs toimi asianajajana.
Puoliso vuodesta 1887 näyttelijätär Ida Aalberg (kuoli 1915). Avioliitto oli aikanaan poliittinen seurapiiritapaus.