Otto Wilhelm Klinckowström syntyi 10.12. 1778 Tukholmassa ja kuoli 27.1. 1850 Helsingissä. Vanhemmat: ylimarsalkka, vapaaherra Ture Leonhard K. ja Hedvig Eleonora von Fersen.
Klinckowström menestyi Ruotsin hovissa ylhäisen sukuperänsä ja hienon käytöksensä ansiosta. Hän oli kuninkaan yliadjutantti ja kuningattaren kamariherra. 1810 hänen oli erottava viroistaan naisseikkailujen vuoksi ja muutettava Napoliin. Klinckowström tuli Suomeen 1816 perittyään äitinsä kautta kartanon Eurajoella. Hän sai vanhan tuttavansa ruhtinas Menshikovin avulla uudessa kotimaassaan hyvän aseman. Hänestä tuli keisarin kamariherra, vuonna 1820 Viipurin läänin maaherra ja vuonna 1825 senaatin talousosaston jäsen.
Vuodesta 1836 Klinckowström oli myös sensuuriylihallituksen jäsen ja vuodesta 1841 tieja vesirakennusviraston varapuheenjohtaja. Tällöin hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi.
Klinckowströmiä pidettiin virkavaltaisena ja ylimysmielisenä. Hän kannatti Suomen laitosten yhdenmukaistamista venäläisten kanssa ja vastusti suomen kielen aseman parantamista. Koska Klinckowströmillä oli läheiset suhteet Venäjän hoviin, hänellä uskottiin olevan vaikutusta hallitsijan Suomen-politiikkaan.
Erotessaan senaatista 1847 Klinckowström sai todellisen salaneuvoksen arvon ja nimitettiin hovimestariksi. Hän oli vuonna 1838 saanut tehtäväkseen Helsingin keisarillisen palatsin kuntoonpanon. Tätä tehtävää hän hoiti kuolemaansa saakka.
Klinckowström oli maalaustaiteen suosija ja hänen komea puutarhansa oli kuuluisa.
Puoliso vuodesta 1810 Sara Cuthbert, englantilaisen everstin Thomas Brooken leski (kuoli 1838), ja vuodesta 1840 Elisabet Vilhelmina Barbara Krause.