Julius Leopold Fredrik Krohn (kirjailijanimi Suonio) syntyi 19.5. 1835 Viipurissa ja hukkui purjehdusretkellä lähellä Viipuria 28.8. 1888. Vanhemmat: tehtailija ja tilanomistaja Leopold Wilhelm K. ja Julie Dorothea Dannenberg.
Krohnin vanhemmat muuttivat vuonna 1844 Kiiskilän hoviin lähelle Viipuria, ja poika,
joka oli saanut saksalais-ranskalaisen kasvatuksen, pantiin Viipurin kouluun, missä opetuskielenä oli ruotsi. Kouluaikana Krohn innostui kansallisesta liikkeestä ja alkoi opiskella suomea.
Päästyään ylioppilaaksi 1853 Krohn jatkoi suomen opiskelua Lönnrotin johdolla ja maaseudulla. Krohn valmistui filosofian lisensiaatiksi 1862 vaitöskirjanaan tutkimus "Suomenkielinen runollisuus Ruotsinvallan aikana, ynnä kuvaelmia suomalaisuuden historiasta". Hänet nimitettiin samana vuonna suomen kielen ja kirjallisuuden dosentiksi. Vuonna 1875 hänestä tuli Axel Gottlundin jälkeen yliopiston suomen kielen lehtori ja vuonna 1885 suomen kielen ja kirjallisuuden ylimääräinen professori.
Krohn julkaisi vuonna 1860 runokokoelman Mansikoita ja Mustikoita ja käytti tuolloin kirjailijanimeä Suonio. Hän otti osaa myös Vänrikki Stoolin kääntämiseen. Vuosina 1876-80 hän oli virsikirjakomitean puheenjohtaja.
Krohn julkaisi vuosina 1864-66 kuvalehteä Maiden ja merien takaa ja sittemmin Suomen Kuvalehteä. Hän käänsi paljon populaaria kirjallisuutta, jotta sivistyneistö kiinnostuisi suomenkielestä.
Krohnin kansanrunoudentutkimuksista ilmestyivät Kalevalaa koskevat työt nimellä Suomalaisen kirjallisuuden historia I-II. Edellinen nide tarkasteli Kalevalan runojen esteetiikkaa ja jälkimmäinen syntyhistoriaa.
Krohn kuoli tapaturmaisesti kesken parhaan tieteellisen luomiskauden.
Puoliso vuodesta 1862 Emma Sofia Nyberg (kuoli 1875), ja vuodesta 1876 Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajatar Maria Wilhelmina Lindroos (kuoli 1917).