Lars Gustaf Lefgrén syntyi 12.3. 1778 Turussa, ja kuoli 19.6. 1825 Messukylässä. Vanhemmat: professori Lars Olof L. ja Johanna Sofia Leijonancker.
Lefgrén tuli ylioppilaaksi Turussa 1791 ja peri enoltaan 1805 Hatanpään suuren kartanon Tampereen läheltä. Hatanpäästä tuli Lefgrénin puolison ansiosta lähetystyön keskuspaikkoja. Isäntäväen tuttavapiiriin kuului mm. Brittiläisen raamattuseuran asiamies John Paterson. Hän vaikutti Suomen Pipliaseuran perustamiseen 1812 ja toi sittemmin James Finlaysonin Suomeen ja Tampereelle.
Vuonna 1807 Lefgrén sai oikeuden uuden paperitehtaan perustamiseen Tampereelle ja osti siellä toimineen Häggmanin tehtaan. Hän rakensi uuden kivisen rakennuksen, jossa oli 44 työntekijää vuonna 1820. Se oli tuolloin Suomen suurin. Vuonna 1832 leski myi tehtaan sukulaiselleen, yliopiston kirjanpainajalle J. C. Frenckellille, joka laajensi paperitehdasta merkittävästi. Hatanpään kartanon sai laamanni N. J. Idman.
Puoliso vuodesta 1805 Catharina Juliana af Ekenstam (k. 1854).
Lefgrénin kaksi veljeä Carl Adolf (17791844) ja Johan Peter (1784-1862) toimivat Ruotsissa sotilaina ja aateloitiin kumpikin vuonna 1818 nimellä Lefrén. Edellinen oli eversti, jälkimmäinen Karlbergin sotaakatemian johtaja, sotakollegion presidentti ja kohosi jalkaväenkenraaliksi. Hän otti osaa Ruotsin valtiolliseen elämään ja harrasti suomen kieltä ja Suomen historian tutkimusta.