Nils Gustaf Malmberg syntyi 16.2. 1807 Ylistarossa ja kuoli 21.9. 1858 Lapualla. Vanhemmat: pitäjänapulainen Herman M. ja Elisabet Aejmelaeus.
Malmberg keskeytti teologiset opintonsa ja siirtyi 1829 Pietarin ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran saarna-apulaiseksi. Täällä hän sai voimakkaita vaikutuksia J. Gossnerin elvyttämästä herätysliikkeestä. Kansa kerääntyi niin suurin joukoin kuuntelemaan Gossnerin saarnoja, että hän sai hallituksen käskyn poistua kaupungista.
Malmberg vihittiin papiksi vuonna 1830 ja määrättiin kirkkoherran apulaiseksi Kalajoelle. Seurustelu herännäisyyteen liittyneen Ylivieskan kappalaisen Jonas Laguksen kanssa vaikutti Malmbergiin ja hänestä tuli tunnettu saarnamies. Kalajoella esiintyi herätyksiä, samoin Nivalassa. Vuonna 1834 Malmberg tapasi ensimmäisen kerran Paavo Ruotsalaisen. Pohjanmaan ja Savon herätysliikkeet liittyivät toisiinsa.
Kalajoen käräjillä 1838-39 Malmberg oli muiden herännäispappien kanssa syytettynä luvattomien seurojen pitämisestä ja rahankeruusta. Hovioikeus tuomitsi hänet pitkän käsittelyn jälkeen puoleksi vuodeksi viralta.
Vuodesta 1838 Malmberg toimi Lapualla. Täällä alkoi hänen kaikkein voimakkain vaikutuskautensa. Hänellä oli vaikuttava puhetapa. Hän puhui siten, että taakan alla olevat ihmiset tunsivat sen koskevan juuri heitä. Julistus sai liikkeelle suuret joukot ja Malmbergista tuli liikkeen johtaja. Hänen oma elämäntapansa herätti kuitenkin arvostelua ja vuonna 1852 liike hajaantui. Useimmat herännäispapit vetäytyivät kokonaan syrjään. Malmberg säilytti silti vaikutusvaltansa varsinkin Lapualla ja hänen hautajaisissaan oli 5000 ihmistä.
Puoliso vuodesta 1832 Sofia Amanda Karolina Bergroth (kuoli 1851) ja vuodesta 1853 Helena Huhtala (kuoli 1882).