Nils Ludvig Arppe syntyi 19.12. 1803 Kiteellä ja kuoli 9.12. 1861 Värtsilässä. Vanhemmat: laamanni Nils A. ja Margareta Sofia Wegelius.
Arppe pääsi ylioppilaaksi Turussa 1820 ja hänestä tuli hovioikeuden auskultantti 1823. Vuonna 1824 hän otti hoitoonsa lankonsa J. Fabritiuksen Kiteellä omistaman Puhoksen kartanon ja sahan. Hän tuli 1832 Puhoksen ja Utran sahan vuokraajaksi ja rakennutti 1833 Kuurnankosken sahan Pielisjoen suuhun. Arppe yritti laajentaa sahojaan, mutta hallituksen metsäpolitiikka esti sen: metsien loppumisen pelossa puutavaran käyttöä rajoitettiin. Hänen anomuksensa perustaa höyrysaha Varkauteen evättiin.
Arppe ryhtyi hankkimaan itse metsäalueita. Puun kuljetusta hän kehitti rakennuttamalla Utran sulun vuonna 1833. Samana vuonna hän rakennutti Suomen ensimmäisen höyrylaivan Ilmarisen hinaamaan lotjia Saimaalla. Hän hän sai yksinoikeuden höyrylaivan pitämiseen Saimaalla 20 vuodeksi.
Senaatti lopetti Kuurnankosken sahan 1849, koska se haittasi Höytiäisen järven laskua. Kun vuoden 1851 metsäjärjestys edelleen rajoitti metsänkäyttöä, Arppe lopetti sahaliikkeen melkein kokonaan. Hän keskittyi nyt rautateollisuuteen, sillä harkkoraudalla oli hyvä menekki varsinkin Venäjällä. Vuonna 1850 hän sai luvan masuunin rakentamiseen Värtsilään. Hän osti myös Möhkön ruukin Ilomantsista. Vuonna 1859 alettiin rakentaa suurta putlausja valssilaitosta Värtsilään. Vuonna 1860 hän osti Läskelän sahan ja aloitti sahaliikkeen uudestaan, mutta kuolema tuli väliin.
Arppe tunnettiin paitsi poikkeuksellisen toimeliaana ja rikkaana miehenä myös maatalouden uudistajana ja kansakoulujen perustajana.
Puoliso vuodesta 1840 Jeanette Porthan (kuoli 1843), vuodesta 1845 Mathilda Porthan (kuoli 1855), ja vuodesta 1856 Amalia Kristina Seitz (kuoli 1908).