Agathon Meurman syntyi Kangasalla 9.10. 1826 ja kuoli Helsingissä 17.1. 1909. Hänen vanhempansa olivat tilanomistaja, kapteeni Carl Otto Meurman ja Amalia Lovisa Arwidsson, joka oli A.I. Arwidssonin sisar.
Meurman kävi koulua pääasiassa Pietarissa ja tuli ylioppilaaksi 1844, jolloin aloitti myös opiskelunsa Helsingissä. Tällöin hän esitti Helsingfors Tidningarissa ajatuksensa ruotsinkielisen teatterin perustamisesta.
Meurman jätti kuitenkin pian yliopiston ja lähti 1846 Mustialan maanviljelysopistoon sekä lunasti 1849 sisaruksiltaan Liuksialan kartanon. Hän sai ensimmäisenä Suomessa kunnallisneuvoksen arvon vuonna 1861.
Liityttyään Helsingin Uutisten toimituskuntaan Meurman alkoi vakinaisemmin kirjoittaa suomeksi. Hänen huomattavin kirjoituksensa siinä oli "Tuottaako kotitarpeen viinapoltto rahavoittoa ". Hän toimi myös Kirjallisen Kuukauslehden avustajana ja oli vuosina 1886-1889 Finland-lehden päätoimittajana. Hän ryhtyi vuonna 1889 Uuden Suomettaren vakinaiseksi avustajaksi.
Meurman oli valtiopäiväedustajana vuosina 1872-1900 talonpoikaissäädyssä ja toimi sen varapuhemiehenä vuosina 1897 ja 1899. Yhteiskunnallisissa ja kirkollisissa kysymyksissä Meurman oli vanhoillinen, mutta hyvin vaikutusvaltainen. Hän kirjoitti paljon taloudellisista ja sosiaalisista kysymyksistä, osallistui keskusteluun ja johti suomalaisen puolueen "talonpoikaissiipeä".
Meurman toimi Kansanvalistusseuran esimiehenä vuosina 1884-1905. Hän julkaisi mm. Ranskalais-suomalaisen sanakirjan (1895) sekä ensimmäinen suomalainen tietosanakirjan "Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten" (1883-1890).
Puoliso vuodesta 1854 Alina Fredrika Tallqvist (k. 1899).