Johan Mauritz Nordenstam syntyi 21.9. 1802 Tukholmassa ja kuoli 8.8. 1882 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat vapaaherra Carl Johan N. ja Maria Standertskiöld.
Nordenstamin isä oli ruotsalaista sotilassukua, mutta jäi vuosien 1808-1809 sodan jälkeen Suomeen. Johan opiskeli Pietarissa ja Haminan kadettikoulussa. Hän liittyi Venäjän armeijaan ja osallistui mm. Turkin sotaan 1828 ja sen jälkeen sotaa Kaukasuksella. Hän yleni nopeasti: 1839 everstiksi ja 1843 kenraalimajuriksi.
Nordenstam määrättiin Uudenmaan maaherraksi 1847 ja samana vuonna myös yliopiston vt. sijaiskansleriksi. Vuonna 1848 hänestä tuli senaatin jäsen ja pian myös yliopiston sijaiskansleri. Hän halusi pitää yllä kovaa kuria ja joutui sueraavina vuosina usein kahnaukseen ylioppilaiden kanssa. Hän osallistui Itämaiseen sotaan esikuntapäällikkönä ja sai sen jälkeen vapautuksen sijaiskanslerin tehtävästä. Nordenstam jatkoi maaherrana ja oli vuodesta 1858 senaatin talousosasaton varapuheenjohtaja L.G. von Haartmanin jälkeen. Tässä virassa hän oli kuolemaansa asti ja sai täten johtavan aseman maan hallinnossa. Hän hoiti ajoittain myös kenraalikuvernöörin tehtävää.
Nordenstam oli aateliston maamarsalkka useilla valtiopäivillä. Hän oli tärkeimpien komiteoiden jäsen, mm. ns. perustuslakikomitean jäsen. Hän puolusti johdonmu-
kaisesti hallitsijan yksinvaltaa ja Suomessa asuvien Venäjän alamaisten oikeuksia.
Vuonna 1860 Nordenstam korotettiin vapaaherraksi, 1870 kenraaliksi ja 1873 keisarin kenraaliadjutantiksi.
Puoliso vuodesta 1839 ministerineuvoksen tytär Olga Panov.
Nordenstamilla ei ollut poikaa ja siksi hän otti ottopojakseen Herman StandertskiöldNordenstamin. Tämä peri oikealta isältään Laukon kartanon ja vapaaherran arvon Nordenstamilta.