Henrik Gabriel Porthan syntyi 8.11. 1739 Viitasaarella ja kuoli 16.3.1804 Turussa. Vanhemmat: kirkkoherra Sigfrid P. ja Kristina Juslenius.
Porthanin isä oli itäsuomalaista pappissukua ja äidin isä oli Daniel Jusleniuksen veljenpoika. Isänsä sairastumisen vuoksi Porthan joutui lapsena sukulaisten hoiviin. Hän valmistui maisteriksi Turussa 1760.
Porthanista tuli 1762 kaunopuheisuuden dosentti ja hän oli monet vuodet Pohjalaisen osakunnan kuraattorina. 1764 hänet nimitettiin yliopiston kirjastonhoitajan apulaiseksi ja 1774 kirjastonhoitajaksi. Vuonna 1777 Porthanista tuli kaunopuheisuuden professori. Uransa aikana hän julkaisi yli 200 (oppilaittensa) väitöskirjaa.
Porthania on pidetty Suomen historiatieteen isänä. Hän tutustui maahan ja kansaan monilla matkoilla, teki havaintoja kansantavoista ja merkitsi muistiin kansanrunoja, joita hankki muiltakin kerääjiltä. Tästä syntyi hänen väitöskirjansa De poësi Fennica (1766-78), jossa hän pyrki selvittämään suomalaisen runouden olemusta.
Porthan perusti serkkunsa P. Jusleenin ja K. F. Fredenheimin kanssa 1770 Aurora-seuran, jossa seurattiin kirjallisuutta ja harrastettiin Suomen maata ja kieltä koskevia asioita. Seuran lehti Tidningar utgifna af et Sällskap i Åho ilmestyi 1771-78 ja 1782-85 ja jatkui sitten Åbo Tidningar -nimisenä. Se oli Suomen ensimmäinen sanomalehti.
Suomen historiaa koskevia tutkimuksia ovat mm. De antiqua gente Qvenorum (1788) ja pirkkalaistutkimus De Bircarlis I-II (Franzénin kanssa 1786, 1789). Porthanin tieteellinen suurtyö on Paavali Juustenin piispainkronikan selitysteos Chronicon Episcoporum Finlandensium... Tärkeimmät asiakirjat hän julkaisi 1802-04 kokoelmana Sylloge monumentorum ad illustrandam historiam Fennicam pertinentium.
Porthan loi pohjaa sille käsitykselle, että Suomen kansalla oli omalaatuinen kansallinen elämä, vaikka sillä ei omaa valtiota ollutkaan. Hän sai sittemmin maineen kansallisena herättäjänä.
Porthan otti osaa Suomen Talousseuran toimintaan ja kirjoitti taloudellisista kysymyksistä. Viimeinen hänen monista aloitteistaan oli vuonna 1803 perustettu Allmän Litteraturtidning, joka esitteli kotija ulkomaista kirjallisuutta.
Porthan kuoli naimattomana.