Robert Henrik Rehbinder syntyi 15.7. 1777 Paimiossa ja kuoli 8.3. 1841 Pietarissa. Vanhemmat: majuri, vapaaherra Reinhold Johan R. ja Kristina Margareta af Palén.
Rehbinder opiskeli Turussa ja valmistui auskultantiksi Turun hovioikeuteen, mutta siirtyi 1797 Tukholmaan ja palveli mm. oikeusrevisiossa. Hänet nimitettiin vuonna 1802 hoviin kamarijunkkariksi, vuonna 1805 Turun hovioikeuden apujäseneksi ja 1808 asessoriksi. Hän oli hovioikeuden edustaja Pietarin lähetyskunnassa syksyllä 1808. Hän saavutti Aleksanteri I:n luottamuksen ja määrättiin avustamaan Speranskia Suomen asiain esittelyssä sekä toimimaan keisarin sihteerinä. Hän seurasi hallitsijaa Porvoon kokoukseen ja varmensi nimikirjoituksellaan mm. hallitsijanvakuutuksen.
Vuonna 1811 Rehbinder ninitettiin Suomen asiain komitean valtiosihteeriksi Pietariin. Armfeltin kuoleman jälkeen 1814 hän johti komiteaa ja oli keisarin lähin luottomies Suome asioissa. Hän oli varovainen ja piti mm. A. I. Arwidssonin karkottamista ja muita kuritoimia tarpeellisina.
Nikolai I:n noustessa valtaistuimelle hän sai tämän allekirjoittamaan aikaisemman kaltaisen hallitsijanvakuutuksen. Kun Suomen asiain komitea lakkautettiin 1826, hän edusti Suomea yksin keisarin luona ja sai 1834 ministerivaltiosihteerin arvon.
Rehbinder sai kreivin arvon vuonna 1826 ja hänet vihittiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi 1840. Hän hoiti yliopiston kanslerin tehtäviä vuodesta 1828, kun uusi perintöruhtinas Aleksanteri oli alaikäinen.
Puoliso vuodesta 1805 Anna Elisabet Charlotta Hedenberg (k. 1845).