Walter Runeberg syntyi 29.12. 1838 Porvoossa ja kuoli 23.12. 1920 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat runoilija Johan Ludvig Runeberg ja Fredrika Charlotta Tengström.
Runeberg opiskeli kuvanveistoa Kööpenhaminassa vuosina 1858-1862, jolloin valmistuivat mm. rintakuvat hänen isästään ja Werner Holmbergista. Kööpenhaminasta hän muutti Roomaan, missä työskenteli vuoteen 1876 asti. Roomassa Runeberg teki mm. veistokset "Kentauri Kheiron opettaa Akilleusta heittämään keihästä" (1863), "Juopunut Silenos kahden satyyrin seurassa" (1865), "Apollo ja Marsyas" (1874) ja "Psykhe sefyyrien kantamana" (1875).
Runeberg työskenteli Pariisissa vuosina 1876-1893. Siellä hän loi suuret muistomerkkinsä. J.L. Runebergin patsas paljastettiin Helsingissä vuonna 1885, Pietari Brahen muistopatsas pystytettiin Turkuun vuonna 1888 ja Aleksanteri II:n muistopatsas paljastettiin Helsingissä vuonna 1894.
Runeberg asui Kööpenhaminassa uudelleen vuosina 1893-1896. Hän oli Kööpenhaminan, Pietarin ja Tukholman taideakatemioiden jäsen, sekä Lundin ja Helsingin yliopiston kunniatohtori.