Risto Ryti syntyi 3.2. 1889 Huittisissa ja kuoli 25.10. 1956 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Karl Evert Ryti ja Ida Vivika Junttila.
Ryti toimi asianajajana vuosina 1909-1919.
Hänet valittiin edistyspuolueen kansanedustajaksi vuonna 1919.
Ryti toimi valtiovarainministerinä vuosina 1921-1922 ja 1922-1924. Hänet nimitettiin Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajaksi vuonna 1923.
Talvisodan puhjettua Ryti nimitettiin joulukuussa 1939 laajapohjaisen hallituksen pääministeriksi.
Kun Kyösti Kallio joutui sairautensa takia luopumaan tasavallan presidentin tehtävistä joulukuussa 1940, Ryti valittiin hänen tilalleen. Ryti valittiin uudelleen presidentiksi helmikuussa 1943, mutta hänen oli erottava elokuussa 1944, jotta Neuvostoliitto suostui solmimaan välirauhansopimuksen Suomen kanssa.
Ryti toimi Suomen Pankin pääjohtajana vuosina 1944-1945, mutta hänet pidätettiin ja tuomittiin alkuvuonna 1946 yhtenä sotasyyllisistä 10 vuoden kuritushuonerangaistukseen. Ryti sai keväällä 1949 armahduksen vaikean sairautensa vuoksi.