Lars Sacklén syntyi 5.2. 1788 Vehmaalla ja kuoli 16.3. 1870 Helsingissä. Vanhemmat: kihlakunnantuomari Lars Sacklén ja Maria Kristina Alanus.
Sacklénista tuli vuonna 1807 hovioikeuden auskultantti ja 1809 hän tuli virkamieheksi hallituskonseljiin sekä kohosi siellä 1817 oikeusosaston esittelijäsihteeriksi. Hän toimi 1827-28 komissaarina Oulun läänin itärajaa käytäessä ja nimitettiin 1829 Savon ja Karjalan (Kuopion) läänin väliaikaiseksi ja 1831 vakinaiseksi maaherraksi.
Sackleen kutsuttiin senaattiin valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi 1833 ja siirrettiin kansliatoimituskunnan päälliköksi 1840. Hän oli vuosina 1854-1864 oikeusosaston varapuheenjohtaja.
Valtiovarainpäällikkönä Sackleen kuului komiteoihin, jotka L. G. v. Haartmanin johdolla suunnittelivat valtion tulojen lisäämistä sekä rahanuudistusta. Sackleen oli myös mm. Saimaan kanavan rakennuskomiteassa vuodesta 1845 ja vuosien 1856 ja 1861 kulkulaitoskomiteoissa.
Vuoden 1863 valtiopäivien avajaisissa Sackleen luki suomeksi valtaistuinpuheen ja luettelon hallitsijan valtiopäiville antamista esityksistä.
Sackleen aateloitiin 1837, jolloin hän muutti nimensä kirjoitustavan. Vuonna 1859 hänet korotettiin vapaaherraksi.
Puoliso vuodesta 1816 Clementina Dorothea Bruun (kuoli 1852).