Carl Johan Stjernvall syntyi 10.9. 1764 Padasjoella ja kuoli 6.2. 1815 Viipurissa. Vanhemmat: eversti Erik Johan S. ja Katarina Elisabet Nonnemann.
Stjernvall oli vuosina 1777-85 paashina Kustaa III:n hovissa ja palveli pari vuotta Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmentin luutnanttina ja sitten vuoden päivät Ranskassa La Marckin rykmentissä. Hän palasi 1789 Suomeen ja otti osaa sotaan Venäjää vastaan. Stjernvall ylennettiin 1796 majuriksi ja 1807 Porin rykmentin everstiluutnantiksi. Hän joutui Suomen sodan alkuvaiheissa vangiksi.
Stjernvall oli sodan jälkeen pari vuotta syrjässä julkisista tehtävistä. Vuonna 1812 keisari nimitti hänet Viipurin läänin ensimmäiseksi maaherraksi. Hän oli myös läänin järjestelykomitean puheenjohtajana.
Stjernvall toimi aktiivisesti varojen ja miehistön kokoamisessa, kun Venäjä joutui sotaan Napoleonia vastaan 1812. Suomen lojaalisuuden osoitukseksi perustettiin kolme värvättyä jääkärirykmenttiä. Stjernvall kokosi Viipurin jääkärirykmentin, jonka komentaja hän myös oli. Rykmentti määrättiin vartiopalvelukseen Pietariin.
Puoliso vuodesta 1799 maaherran tytär Eva Gustafva von Willebrand (k. 1844).
Stjernvallin veli Gustaf Fredrik oli Hämeen ja Uudenmaan läänin maaherra.