Gustaf Fredrik Stjernvall syntyi 27.6. 1767 Padasjoella, ja kuoli 30.1. 1815 Hämeenlinnassa. Vanhemmat: eversti Erik Johan S. ja Katarina Elisabet Nonnemann.
Stjernvall tuli 1783 armeijan laivaston vänrikiksi, opiskeli ja palveli upseerina 1785-88 Saksassa ja Ranskassa sekä otti Savon rykmentin luutnanttina osaa sotatoimiin 1789-90. Hän tuli Hämeen rykmentin jääkäripataljoonan kapteeniksi ja 1804 Adlercreutzin rykmentin majuriksi sekä oli 1808 Viaporissa Kustaanmiekan komentajana.Stjernvall ei hyväksynyt antautumista, mutta ei myöskään tehnyt mitään sen estämiseksi.
Vuonna 1810 Stjernvall nimitettiin Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi. Hän edisti maanviljelystä, sairaalaja vankilaoloja ja pyrki kohentamaan köyhäinhoitoa. Vuosina 1811-12 Stjernvall oli Helsingin rakennustoimikunnan puheenjohtaja. Hän oli jo vuonna 1810 Pietarissa esittänyt kaupungin korottamista pääkaupungiksi.
Stjernvallin ajatuksena oli oman kansallisen sotaväen perustaminen Suomeen ja hän teki siitä 1811 kaksi ehdotusta, jotka kuitenkaan eivät johtaneet tulokseen.
Hänen veljensä Carl Johan oli vuodesta 1812 Viipurin läänin maaherra.
Puoliso vuodesta 1795 Charlotta Fredrika von Yhlen (k. 1841).