Alexander Amatus Thesleff syntyi 4.11. 1778 (vanhaa lukua) Viipurissa ja kuoli siellä 15.11. 1847. Vanhemmat: nimineuvos Peter Wilhelm T. ja Kristina Amalia Lado.
Thesleff liittyi Venäjän armeijaan ja tuli tunnetuksi etevänä linnoitusja topografiupseerina. Hänet korotettiin kapteeniksi 1805, hän oli mukana Venäjän-Ranskan sodassa 1807, Suomen sodassa 1808-09 ja Napoleonin sodassa 1812-15. Hän yleni 1813 kenraalimajuriksi. Jo vuonna 1812 hän sai suomalaisen aatelisarvon ja hänestä tuli Suomeen sijoitetun venäläisen divisioonan komentaja. Thesleff ylennettiin kenraaliluutnantiksi vuonna 1826 ja 1841 jalkaväenkenraaliksi. Hän oli kukistamassa Puolan kapinaa vuonna 1831.
Thesleff piti itseään suomalaisena, mutta osasi auttavasti vain ruotsia. Vuonna 1833 hän tuli kenraalikuvernöörin apulaiseksi ja samalla senaatin puheenjohtajaksi, kun meriministerinä toimiva kenraalikuvernööri Menshikov asui Pietarissa. Yliopiston vt. sijaiskansleri hän oli vuosina 1828-30 ja 1832-47.
Thesleff pelkäsi vallankumouksellisia ja
epäili tällaisiksi myös mm. Snellmania ja Topeliusta. Hänet valittiin Suomalaisen kirjallisuuden seuran kunniajäseneksi ja hän vaikutti siihen, että yliopistoon saatiin suomen kielen professorin virka.
Thesleff oli sensuuriylihallituksen puheenjohtaja, kun se vuonna 1829 perustettiin. Vuodesta 1842 hän oli Saimaan kanavan rakennuskomitean puheenjohtaja.
Thesleff harrasti maalausta ja teki kuvia mm. Suomen sodasta 1808.
Puoliso vuodesta1825 Johanna Maria Helsingius (k. 1878).