Carl Wilhelm Vallgren syntyi 5.12. 1855 Porvoossa ja kuoli 13.10. 1940 Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat professori Georg Wallgren ja Emilia Karolina Ottelin.
Vallgren opiskeli arkkitehtuuria Helsingin polyteknillisessä opistossa, jossa hän sai muovailunopetusta C.E. Sjöstrandilta. Vallgren aloitti vuonna 1877 kuvanveiston opinnot Pariisissa.
Vallgrenin 1880-luvun merkittävimpiä ovat mm. "Paimenpoika" (1880), "Torpantyttö" (1882), "Poika leikkimässä ravun kanssa" (1884), Albert Edelfeltin marmoripää (1885) ja vuodelta 1889 veistokset "Marjatta", "Aino" ja "Ristiinnaulittu Kristus", joka sai kultamitalin Pariisin maailmannäyttelyssä samana vuonna.
Vallgrenin myöhemmistä töistä on syytä mainita mm. Fredrik Paciuksen ja Ida Aalbergin rintakuvat (1890 ), "Lohdutus" (1894), Uno Cygnaeuksen patsas (1900), "Merenneito" eli Havis-Amanda, joka pystytettiin Helsinkiin vuonna 1908, Zacharias Topeliuksen muistomerkki (1908-1909) ja Albert Edelfeltin kokovartalokuva (1927).
Vallgren lahjoitti vuonna 1925 Porvoolle runsaasti teoksiaan, joista muodostettiin Ville Vallgrenin museo.
Vallgren julkaisi mm. teokset "Ville Vallgrens ABC-bok med bilder" (1916), "Mat och dryck och roliga gubbar" (1917), "Guldranden" (1920), "Ville-gubbens matkatekes" (1922) ja "Minnen från mitt liv hemma och ute" (1931).
Vallgren sai professorin arvon vuonna 1918.